'''Pohjoismainen suuntaus''' on [[Suomi|Suomen tasavallan]] ulkopoliittinen linja, joka seurasi [[reunavaltiopolitiikka|reunavaltiopolitiikan]] vastoinkäymisistä. Itsenäisyyden alussa [[SaksaSaksan keisarikunta|Saksan]]n hävittyä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan pyrkivät [[Viro]],[[Latvia]],pyrkivät [[LiettuaBaltian maat]] ja [[Puola]] kokoamaan yhteistyötä saadakseen suurempaa neuvotteluvoimaa [[Neuvostoneuvosto-Venäjä]]n, sittemmin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa käytäviin neuvotteluihin, mutta maiden erilaiset intressit estivät reunavaltiopolitiikan onnistuminen.
Suomen intressi reunavaltiopolitiikkaan liittyi Neuvostoneuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton läheisyyteen sekä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] yhteisyyteen Viron kanssa, joka oli yksi reunavaltiopolitiikan osapuoli.
Vaikka Suomi erkani reunavaltiopolitiikasta käytännössä jo aikaisemmin, silti virallisesti pohjoismainen suuntaus ilmoitettiin Suomen ulkopolitiikan linjaksi [[1935]]. Pohjoismaiseen suuntaukseen kuului puolustuspoliittisesti [[puolueettomuus]]. Suomi oli monien muiden maiden tapaan Neuvostoliiton aloitteesta solminut sen kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen [[1932]].
Reunavaltiopolitiikan osana Suomi kuitenkin teki aktiivista yhteistyötä Viron kanssa puolustuspolitiikan alueella salassa valmistellen mm.muun muassa [[Suomenlahden tykistösulku|Suomenlahden tykistösulun]], joka meristrategisesti oli jatkoa [[Pietari Suuren merilinnoitus|Pietari Suuren merilinnoitukselle]]. Tiedon yhteistyön olemassaolosta sai [[Neuvostoliitto]] todennäköisesti [[Vilho Pentikäinen|Vilho Pentikäiseltä]], mikä näkyi myöhemmin [[1938]] ja [[1939]] Neuvostoliiton vaatimuksina saada haltuunsa Suomelle kuuluvat Suomenlahden ulkosaaret [[Pietari (kaupunki)|LeningradLeningradin]]in edustalla olevalla merialueella meripuolustuksen lujittamiseksi.
Muutoin pohjoismaiseen suuntaukseen liittyivät hyvät suhteet muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] yleensä ja erityisesti [[Ruotsi]]in. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen pohjoismainen suuntaus on näkynyt mm.muun muassa [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneissä kansakunnissa]] ja [[rauhanturvaaminen|rauhaturvaamisessa]], [[NorjaNorjan asevoimat|Norjan]]n, [[RuotsiRuotsin puolustusvoimat|Ruotsin]]n ja [[SuomiSuomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] puolustusvoimien yhteistoiminnassa mm.muun muassa ammushuollon osalta sekä joidenkin Pohjoismaiden valtiollisten yhtiöiden suurissa hankkeissa, kuten [[Telia]]n ja [[Sonera]]n sekä [[Neste]]en ja [[Statoil]]in.
