Ero sivun ”Kemijärven vaakuna” versioiden välillä

'''Kemijärven vaakuna''' on [[Kemijärvi|Kemijärven]] kaupungin virallinen tunnus, ja sen on suunnitellut [[Olof Eriksson]]. [[Heraldinen selitys|Vaakunaselitys]] on ”mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa”.<ref name=paatos>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kemijarvi.fi/download/vaakunapaatos.pdf | Nimeke = Sisäasiainministeriön päätös | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 1954 | Viitattu = 23.6.2011}}</ref>

 

Kemijärven kunta päätti vuoden 1952 lopulla järjestää vaakunansuunnittelukilpailun. Kilpailun ensimmäisen palkinnon voitti Olof Erikssonin ehdotus ''Uhripatsas'', myös kilpailun toinen (''Näätävaara'') ja kolmas (''Metsien miesten mailla'') palkinto menivät Erikssonin suunnittelemille ehdotuksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi voittaneen ehdotuksen Kemijärven vaakunaksi.<ref name=hsnellman>{{Kirjaviite | Tekijä = Snellman, Hanna | Nimeke = Kemijärven vaakuna - Paavo Halosen sääriluusta uhripetäjään | Vuosi = 1998 | Sivu = 130-135 | Selite = Scripta Historica XXVII - Rohkea, reima ja horjumaton | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun Historiaseura | Tunniste = ISBN 951-96266-6-2}}</ref> Sisäasianministeriö vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen [[3. huhtikuuta]] [[1954]]<ref name=paatos/>. Olof Erikssonin oman selityksen mukaan vaakunan kolmikärkisen kannon saattoi ymmärtää joko [[käpälälauta]]na tai kalajumalana, jotka molemmat viittaavat Kemijärven perinteisiin elinkeinoihin kalastukseen ja metsästykseen, ylös nostetut juuret viittaavat raivaustoimintaan ja vaakunan tähdet ovat [[Pohjantähti]]ä viitaten kunnan pohjoiseen sijaintiin.<ref name=hsnellman/>

 

Kemijärven kunnan keskustaajama erotettiin Kemijärven kauppalaksi [[1957]], jolloin kuntavaakuna jäi [[Kemijärven maalaiskunta|Kemijärven maalaiskunnan]] käyttöön. Kauppalalle vahvistettiin oma vaakuna [[25. marraskuuta]] [[1960]]. Vaakuna oli [[Ahti Hammar]]in suunnittelema, ja sen selitys kuului ”punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin”. Aiheen uittohaat viittaavat tukinuittoon ja siivet pyrkimyksiin kehittää kuntaa eteenpäin.