Ero sivun ”Kemijärven vaakuna” versioiden välillä

[[Kuva:Kemijärvi.vaakuna.svg|thumb|140px|Kemijärven maalaiskunnan vaakuna vuosina 1954–1972 ja Kemijärven kaupungin vaakuna vuodesta 1973 lähtien]]

 

Kemijärven kunta päätti vuoden 1952 lopulla järjestää vaakunansuunnittelukilpailun. Kilpailun ensimmäisen palkinnon voitti Olof Erikssonin ehdotus ''Uhripatsas'', myös kilpailun toinen (''Näätävaara'') ja kolmas (''Metsien miesten mailla'') palkinto menivät Erikssonin suunnittelemille ehdotuksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi voittaneen ehdotuksen Kemijärven vaakunaksi.<ref name=hsnellman>{{Kirjaviite | Tekijä = Snellman, Hanna | Nimeke = Kemijärven vaakuna - Paavo Halosen sääriluusta uhripetäjään | Vuosi = 1998 | Sivu = 130-135 | Selite = Scripta Historica XXVII - Rohkea, reima ja horjumaton | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun Historiaseura | Tunniste = ISBN 951-96266-6-2}}</ref> Sisäasianministeriö vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen [[3. huhtikuuta]] [[1954]]<ref name=paatos/>. Olof Erikssonin oman selityksen mukaan vaakunan kolmikärkisen kannon saattoi ymmärtää joko [[käpälälauta]]na tai kalajumalana, jotka molemmat viittaavat Kemijärven perinteisiin elinkeinoihin kalastukseen ja metsästykseen, ylös nostetut juuret viittaavat raivaustoimintaan ja vaakunan tähdet ovat [[Pohjantähti]]ä viitaten kunnan pohjoiseen sijaintiin.<ref name=hsnellman/>