Ero sivun ”Motti” versioiden välillä

'''Motti''' tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita. Nimitys on kehittynyt [[Suomi|Suomessa]] [[Talvisotatalvisota|talvisodan]] aikana. Termiä alettiin pian käyttää myös kansainvälisesti.

Mekanisoitujen ja raskaasti aseistettujen neuvostoliittolaisten[[neuvostoliitto]]laisten joukkojen saartaminen metsien kautta tuli välttämättömäksi siksi, ettei suomalaisilla ollut riittävästi voimaa neuvostoliittolaisten pakottamiseksi antautumaan tai heidän voittamisekseen heti, vaan vasta sen jälkeen, kun saarrettujen yhteydet oli katkaistu.

Evl A. Suvantola valottaa mielenkiintoisesti motti-sanan syntyä. Hän kertoo, ettei sanaa tunnettu vielä ensimmäisten mottien aikana. Esimerkiksi Koposenmäen mottia vallatessa ei termiä käytetty. Silloin kun [[Suomen puolustusvoimat|suomalaiset joukot]] olivat vasta [[Lemetti|Lemetin]] pohjoispuolella eikä Lemetti ollut vielä saarroksissa, rakennettiin kylän pohjoispuolella sijaitsevaan metsään, Syskyjärveltä Lemettiin johtavan heikon ajoneuvotien varteen, puhelinkeskus, jonka peitenimeksi annettiin Motti. Aluksi vain viestimiehet käyttivät nimeä. Pian Motin merkitys laajeni, koska puhelinkeskuksen alueesta tuli tärkeä joukkojen komento- ja huoltopaikka.

Samoihin aikoihin Lemetin ympärille syntyi vähitellen saartorengas. Tänä aikana tapahtui järjestyksessä toinen merkityksen siirtyminen, Motti-sanaa alettiin käyttää nykyisessä merkityksessä, mutta ainoastaan Lemetin saartorenkaasta. Tuota pikaa [[puskaradio]] muutti muutkin saartorenkaat moteiksi. Termi levisi [[Laatokan KarjalanKarjala]]n ulkopuolelle ja lopulta myös ulkomaille. Suvantolan käsityksen mukaan puhelinkeskus Motti rakennettiin joulukuun lopulla 1939 ja motti-sanaa alettiin käyttää nykyisessä merkityksessä tammikuun 1940 toisella puoliskolla.<ref>Tämä versio motti-sanan synnystä on mainittu kirjasarjassa Suomen Rintamamiehet 1939-45 kirjaosa 15. Div. sivulla 72.</ref>

[[Talvisota|Talvisodassa]] sanalle tuli uusi merkitys, kun [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|venäläiset]] valtasivat uhkarohkealla hyökkäyksellä suomalaisten suuren ja keskeneräisenä vielä pääosin tyhjän tukikohdan, jonka peitenimi oli 'motti' ”motti”. Sanan keksi talvisodanaikainen kapteeni Reino Merimaa.<ref>Reservin upseeri n:o 5/1965</ref> Pian nimitys alkoi tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, jota ei raskaan kaluston, esimerkiksi [[tykki]]en ja [[panssarivaunu]]jen, puutteen vuoksi voitu tehokkaasti tuhota. Toisena syynä oli halu säästää omia joukkoja taistelutappioilta, joita suoraviivainen, saarrettujen vihollisjoukkojen kimppuun käyminen olisi aiheuttanut. Motitetut taistelijat pyrittiin ensin väsyttämään, nälkiinnyttämään ja näin pakottamaan heidät antautumaan. Mottitaktiikalla oli suuri merkitys [[Suomi|Suomen]] menestykseen sodassa.

Motitus tapahtui siten, että metsän suojissa liikkuneet suomalaisjoukot pilkkoivat vihollisen marssirivistöt tai taisteluryhmät pieniksi ryhmiksi, jotka sitten voitiin saartaa ja tuhota pienin, nopeasti liikkuvin hiihtojoukoin tai jättää kypsymään eli odotettiin motin ammusten ja elintarvikkeiden loppumista, jolloin motti oli kypsä eliminoitavaksi. Pienen vihollisjoukon motitus ja motin purku kävi nopeasti. Suuria motteja [[puna-armeija]] huolsi ilmateitse ja jotkut motit kestivät sodan loppuun asti. Suomalaiset eivät voineet tälle mitään, koska käytettävissä ei ollut käytännössä lainkaan ilmatorjuntakalustoa tai ilmavoimaa.

* Punapuna-armeijan kyvyttömyyteen liikkua talvisessa metsässä

Mottien tuhoamista varten suomalaiset kehittivät talvisodan jälkeen muun muassa 300 millimetrin järeää [[kranaatinheitin]]tä sekä 180mm180 mm [[raketinheitin]]tä. Niitä oli tosin ehdotettu jo ennen talvisotaa, mutta puolustusmäärärahojen niukkuus esti projektit. Aseet saatiin vain [[prototyyppi]]asteelle. Kehitystyöhön panostaminen väheni pian, koska [[jatkosota|jatkosodan]] alussa eteneminen oli nopeaa ja ylimielisesti [[Neuvostoliitto| Neuvostoliiton]] antautumista pidettiin varmana. [[Natsi-Saksa|Saksan]]n kärsittyä takaiskuja unohtuneet aseprojektit saivat uutta huomiota, mutta niiden kehitys oli jo myöhäistä.

Suurimpia motteja sotahistoriassa on mm.muun muassa [[Stalingradin taistelu]]ssa ollut saksalaisten mottitilanne. Mottitilanne kesti

[[19. marraskuuta]] [[1942]] -– [[31. tammikuuta]] [[1943]] asti. Motissa oli parhaillaan jopa 250000250&nbsp;000 piiritettyä [[akselivallat|akselivaltojen]]