[[kuva:Latvia stamp K.Ulmanis 2001 15l.jpg|thumb|190px|Ulmanis Latvialaisessa postimerkissä vuodelta 2001.]]
Neuvostoliiton uhkavaatimuksen jälkeen lokakuussa 1939 Ulmanis allekirjoitti sopimuksen, jolla neuvostojoukkojen sallittiin perustaa tukikohtia Latviaan. Tästä huolimatta UlmanispysyiUlmanis pysyi kuitenkin vallankahvassa. 15. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto esitti uuden uhkavaatimuksen, jonka Ulmanis hyväksyi edellisen tavoin. Seuraavana päivänä neuvostojoukot miehittivät maan. Ulmanis pakotettiin astumaan syrjään 19. päivä, kun hän oli ensin hyväksynyt Neuvostoliiton painostuksesta lakimuutokset, joilla saatettiin järjestää uudet vaalit. Uuden hallituksen muodosti Ulmaniksen jälkeen [[Augusts Kirhenšteins]]. Ulmaniksen oli tarkoitus lähteä näiden tapahtumien jälkeen maanpakoon Sveitsiin ja neuvostoliittolaiset viranomaiset olivat antaneet hänen ymmärtää tämän olevan mahdollista. Tämän sijaan hänet pakotettiinkin 22. heinäkuuta junaan [[Moskova]]an, josta hänet kuljetettiin edelleen [[NKVD]]:n hallitsemaan asuntoon [[Stavropol]]iin eli silloiseen Voroshilovskiin. Saksalaisten edetessä Venäjälle Ulmanis pidätettiin 4. heinäkuuta 1941. Häntä pidettiin [[Ordzhonikidze]]ssä ja [[Baku]]ssa, kunnes hänet siirettiin Krasnovodskiin (nyk. [[Türkmenbaşy]]) [[Turkmenistan]]iin, jossa hän kuoli vankeudessa. Hänet haudattiin nimeämättömään hautaan, jonka tarkkaa paikkaa ei tunneta.<ref name="s. 1068" />
