Ero sivun ”Uskelan Isokylän emäkirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
w: Hiidentie |
||
Rivi 27:
Kirkko päätettiin kuitenkin vuonna [[1749]] rakentaa vielä kerran uudelleen. Kirkon suunnitteli ja rakennusmestarina toimi [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] puuseppä Mats Sipilä. Pintaansa kirkko sai punavärin luultavasti ensimmäisenä Uskelan kirkoista.<ref>Hiekkanen 2006: 669.</ref> Samalla rakennettiin hirrestä tapuli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_det.aspx?RAKE_ID=307858 | Nimeke =Tapuli | Julkaisu =Kulttuuriympäristö. Rekisteriportaali |Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 7.6.2010}}</ref>
Lähellä on sijainnut [[pappila]], jonka paikalla on nyt 1800-luvun puolivälistä peräisin olevia rakennuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/rky1993/kohde1735.htm | Nimeke =Uskelanjokilaakson kulttuurimaisema| Julkaisu =Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo |Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 7.6.2010}}</ref> Kirkon ja Pappilan ohi kulkee [[Hiidentie]], jonka [[Museovirasto]] on määritellyt [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Tie on osa vanhaa maantietä Salosta Pertteliin, ja sen on myös katsottu yhdessä [[Hämeen Härkätie]]n kanssa olleen osa tieyhteyttä [[Häme]]estä Uskelanjokilaaksoon mahdollisesti jo [[rautakausi|rautakaudella]].<ref name="RKY">{{RKY|id=4941|nimi=Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie}}</ref><ref name="masonen">{{Kirjaviite | Tekijä =Masonen, Jaakko | Nimeke =Hämeen Härkätie. synty ja varhaisvaiheet | Vuosi = 1989| Luku = | Sivu =87-88, 283-289 | Selite =Tiemuseon julkaisuja 4 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tie- ja vesirakennushallitus | Tunniste =ISBN 951-861-448-2 | Kieli = }}</ref>
==Kohtalokas jouluyö==
| |||