Ero sivun ”Kārlis Ulmanis” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Valtionjohto
[[Kuva:Latvia stamp K.Ulmanis 2001 15l.jpg|thumb|right|Kārlis Ulmanis]]▼
| nimi = Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis
| kuva = [[kuva:Karlis Ulmanis.jpg|220px]]
| kuvateksti = Kārlis Ulmanis valokuvassa.
| arvo = Pääministeri
| virassa = 19. marraskuuta 1918–18. kesäkuuta 1921
| edeltäjä = –
| seuraaja = [[Zigfrīds Anna Meierovics]]
| arvo2 =
| virassa2 = 24. joulukuuta 1925–6. toukokuuta 1926
| edeltäjä2 = [[Hugo Celmiņš]]
| seuraaja2 = [[Arturs Alberings]]
| arvo3 =
| virassa3 = 27. maaliskuuta 1931–31. joulukuuta 1931
| edeltäjä3 = [[Hugo Celmiņš]]
| seuraaja3 = [[Marģers Skujenieks]]
| arvo4 =
| virassa4 = 17. maaliskuuta 1934–20. kesäkuuta 1940<ref name="lv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historia.lv/alfabets/U/ul/ulmanis/ulmanis.htm | Nimeke = Ulmanis, Kārlis Augusts Vilhelms | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = historia.lv | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.7.2012 | Kieli = {{lv}} }}</ref>
| edeltäjä4 = [[Ādolfs Bļodnieks]]
| seuraaja4 = [[Augusts Kirhenšteins]]
| arvo5 = Presidentti
| virassa5 = 11. elokuuta 1936–21. kesäkuuta 1940
| edeltäjä5 = [[Alberts Kviesis]]
| seuraaja5 = [[Augusts Kirhenšteins]]
| syntymäaika = [[4. syyskuuta]] [[1877]]
| syntymäpaikka = [[Berze]]
| kuolinaika = [[20. syyskuuta]] [[1942]]
| kuolinpaikka = [[Türkmenbaşy]]
| puolue =
| ammatti =
| koulutus =
| uskonto =
| puoliso =
| arvonimet =
| allekirjoitus = [[kuva:Karlis Ulmanis Signature.png]]
| huom =
}}
'''Kārlis Augusts Vilhelms Ulmanis''' ([[4. syyskuuta]] [[1877]], [[Berze]] – [[20. syyskuuta]] [[1942]] [[Türkmenbaşy]]) oli latvialainen poliitikko maan itsenäisyyden aikana vuodesta 1918 vuoteen 1940. Hän toimi maan pääministerinä ja myöhemmin sen presidenttinä. Vuodesta 1934 hän hän hallitsi maata yksinvaltiaan tavoin. Ulmanis kuoli vankeudessa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] vuonna 1942.
==Elämäkerta==
===Nuoruus===
[[kuva:Karlis Ulmanis Student.jpg|thumb|vasen|190px|Kārlis Ulmanis kuvattuna opiskeluaikanaan Nebraskan yliopistossa.]]
Kārlis Ulmanis syntyi maanviljelijäperheeseen [[Berze]]ssä vuonna 1877. Hän kävi lukiota [[Jelgava]]ssa ja valmistui maitotaloutta opettaneesta koulusta Itä Preussista vuonna 1897. Vuosina 1902–1903 hän opiskeli puolestaan [[Sveitsi]]n [[Zurich]]issa maataloutta ja jatkoi alan opintoja vuonna 1905 [[Leipzig]]issä. Opintojensa jälkeen hän työskenteli agronomina, sosiaalityöntekijänä ja [[Liivinmaa]]lla ilmestyneen ''Lauksaimnieks''–lehden toimittajana. [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen]] aikana hän esitti mielipiteitään latvian kielen opetuksesta kouluissa, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Häntä pidettiin vankina [[Pihkova]]ssa, josta hän vapautui vuonna 1906. Sittemmin hän työskenteli jonkin aikaa veljensä maatilalla kunnes hän muutti Saksaan lopuvuodeksi 1906 ja alkuvuodeksi 1907 opettamaan maataloutta. Vuonna 1907 hän muutti [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja opiskeli [[Nebraskan yliopisto]]n maatalousosastolla. Hän valmistui 1909 ja palasi Latviaan 1913 toimien jälleen agronomistina.<ref name="s. 1067">Roszkowski ja Kofman 2008, s. 1067</ref>
===Latvian itsenäistyminen===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] Ulmanis tuki latvialaisia pakolaisia auttaneita järjestöjä ja toimitti ''Zeme''−nimistä lehteä vuosina 1914−1915. Vuonna 1917 hän oli mukana perustamassa Latvian maalaisliittoa (''Latviešu Zamnieku Sanienba'') ja nousi yhdeksi sen johtohahmoista. Vuodesta 1918 eteenpäin hän toimi Latvian itsenäisyyden puolesta. Latvian julistauduttua itsenäiseksi 18. marraskuuta 1918 Ulmaniksesta tuli hallituksen pääministeri. Tämän tehtävän ohella hän toimi myös esimerkiksi sotaministerinä ja maatalousministerinä eri ajanjaksoina. Ulmaniksen hallituksen piti kuitenkin paeta [[Riika|Riiasta]] [[Liepaja]]an kommunistien vallattua kaupungin tammikuussa 1919. Pääasiassa saksalaiset ja virolaiset joukot löivät punaiset saksalaisten ottaessa haltuunsa Riian, mutta saksalaisten joukkojen komentaja [[Rüdiger von Goltz]] yritti asettaa oman nukkehallitsijansa [[Andrievs Niedra]]n Ulmaniksen hallinnon tilalle. Hanke kaatui kuitenkin kun Ulmanis pääsi pakenemaan Liepajasta [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittialuksella]]. Lisäksi virolais−latvialaiset joukot löivät saksalaiset niin sanotussa [[Landeswehrin sota|Landeswehrin sodassa]] ja ottivat takaisin haltuunsa Riian 23. tammikuuta 1919. Ulmaniksen hallitus palasi kaupunkiin 8. kesäkuuta. Sota ei kuitenkaan ollut vieläkään ohitse, vaan latvialaiset joutuivat vielä puolustautumaan [[Pavel Bermondt-Avalov]]in joukkoja vastaan. Ulmanis haavoittui lievästi heitä vastaan käydyssä taistelussa lokakuussa 1919. Koko Latvia oli Ulmaniksen hallinnon vallassa vasta vuoden 1919 lopulla. Ulmanis allekirjoitti hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvosto Venäjän kanssa elokuussa 1920 ja samalla Venäjä tunnisti Latvian itsenäisyyden. Ulmanis toimi pääministerinä 18. kesäkuuta 1921 saakka.<ref name="s. 1067" />
===Nousu valtaan===
[[kuva:Karlis Ulmanis 1934.jpg|240px|thumb|vasen|Ulmanis tervehtimässä kannattajiaan vuonna 1934 otetussa valokuvassa.]]
Seuraavissa parlamenteissa Ulmanis johti puolueensa toiseksi suurinta osastoa ja toimi useissa ministerinviroissa. Hänestä tuli jälleen päministeri joulukuusta 1925 toukokuuhun 1926. Seuraavan kerran hän nousi pääministeriksi maaliskuussa 1931 ja jatkoi saman vuoden joulukuuhun. Hän käytti valtaansa vaalipiiriuudistusten estämiseksi hajottaen näin parlamentin valtaa. Jotkut esittivät jo tuolloin epäilyksiä hänen suunitelmistaan suuremmasta vallasta. Noustessaan taas pääministeriksi 17. maaliskuuta 1934 hänen ongelmiaan olivat 1930−luvun suuri lama ja oikeiston vallankaappausuhka. Käyttäen apunaan puolueensa puolisotilaallisia joukkoja Ulmanis julisti poikkeustilan 15. toukokuuta 1934 ja useita äärioikeiston ja vasemmiston edustajia pidätettiin. 11. heinäkuuta 1936 Ulmanis otti maan presidentin tehtävät itselleen ja alkoi luoda omaa [[henkilökultti]]aan. Hänen poliittiseen ajatteluunsa kuului talonpoikien keskeinen asema yhteiskunnassa ja keskikokoisten perhemaatilojen tärkeys taloudessa.<ref name="s. 1068">Roszkowski ja Kofman 2008, s. 1068</ref>
===Neuvostomiehitys ja kuolema===
▲[[
Neuvostoliiton uhkavaatimuksen jälkeen lokakuussa 1939 Ulmanis allekirjoitti sopimuksen, jolla neuvostojoukkojen sallittiin perustaa tukikohtia Latviaan. Tästä huolimatta Ulmanispysyi kuitenkin vallankahvassa. 15. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto esitti uuden uhkavaatimuksen, jonka Ulmanis hyväksyi edellisen tavoin. Seuraavana päivänä neuvostojoukot miehittivät maan. Ulmanis pakotettiin astumaan syrjään 19. päivä, kun hän oli ensin hyväksynyt Neuvostoliiton painostuksesta lakimuutokset, joilla saatettiin järjestää uudet vaalit. Uuden hallituksen muodosti Ulmaniksen jälkeen [[Augusts Kirhenšteins]]. Ulmaniksen oli tarkoitus lähteä näiden tapahtumien jälkeen maanpakoon Sveitsiin ja neuvostoliittolaiset viranomaiset olivat antaneet hänen ymmärtää tämän olevan mahdollista. Tämän sijaan hänet pakotettiinkin 22. heinäkuuta junaan [[Moskova]]an, josta hänet kuljetettiin edelleen [[NKVD]]:n hallitsemaan asuntoon [[Stavropol]]iin eli silloiseen Voroshilovskiin. Saksalaisten edetessä Venäjälle Ulmanis pidätettiin 4. heinäkuuta 1941. Häntä pidettiin [[Ordzhonikidze]]ssä ja [[Baku]]ssa, kunnes hänet siirettiin Krasnovodskiin (nyk. [[Türkmenbaşy]]) [[Turkmenistan]]iin, jossa hän kuoli vankeudessa. Hänet haudattiin nimeämättömään hautaan, jonka tarkkaa paikkaa ei tunneta.<ref name="s. 1068" />
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman | Nimeke = Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = M.E.Sharpe | Tunniste = ISBN 978-0-7656-1027-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Kieli = {{en}} }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{DEFAULTSORT:Ulmanis, Karlis}}
| |||