'''Justinianus I''' ({{k-la|Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus}},;<ref>Justinianuksen koko nimi käy ilmi vuoden 521 konsulikautta juhlivasta diptyykistä. Lisänimi Justinianus viittaa taas siihen, että Justinus I oli adoptoinut hänet.</ref> s. [[11. toukokuuta]] [[483]] Tauresium - k.– [[13. marraskuuta|13.]]/[[14. marraskuuta]] [[565]]) oli [[Bysantti|Itä-Rooman]] keisari [[1. elokuuta]] [[527]] lähtien aina kuolemaansa saakka. Justinianuksen arvioidaan yleisesti kuuluvan [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikin]] merkittävimpiin hallitsijoihin.<ref name="CAH65" /> Hänen merkittävimpänä saavutuksenaan pidetään Rooman lakien kokoelmaa, ''[[Corpus iuris civilis|Corpus Juris Civilis]]'', joka oli tärkeä tärkeä lakikokoelma Itä-Rooman keisarikunnalle vuosisatojen ajan ja joka loi pohjan useiden muiden Euroopan maiden lainsäädännölle.<ref>Michael H. Hart, s. 421,</ref>
HänenJustinianuksen hallituskautensahallituskauden aikana [[Bysantti]] valloitti takaisin barbaareille menetettyjä alueita [[Afrikka|Afrikassa]] ja [[Italia]]ssa. JustinianusHän myös uudisti myös hallintoa ja lainsäädäntöä merkittävästi. Hänen aloitteestaan koottiin lakikokoelma ''[[Corpus iuris civilis]]'', mikä levisi myöhemmin myös Länsi-Eurooppaan, jossa siitä tuli länsimaisten oikeusjärjestelmien perusta. Justinianus aloitti myös suuren rakennusohjelman, jonka kuuluisin aikaansaannos oli [[Hagia Sofia]]n kirkko Konstantinopolissa.
Justinianuksen kunnianhimoiset uudistukset ja valloitukset saivat myös aikaan kielteisiä seurauksia. Tuhannet ihmiset saivat surmansa niin sanotussa [[Nika-kapina]]ssa. Justinianuksen kuoleman jälkeen valtakunta oli voimavarojensa rajoilla, tai ainakin näin hänen seuraajiensa propaganda väitti. Justinianus antoi myös sulkea [[Platonin Akatemia|Ateenan akatemian]].<ref name="CAH65" />