Ero sivun ”Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma” versioiden välillä

▲Ensimmäisestä viisivuotiskaudesta tuli Neuvostoliiton suunnitelmatalouden toteuttamisen malli. Tarvittavan talouspolitiikan sisällöstä käytiin kommunistisen puolueen piirissä voimakasta keskustelua [[1926]]-[[1928]]. Näin muodostui lähinnä kaksi eri lähestymistapaa, joista nopean raskaan teollistamisen linja voitti lähinnä siksi, että sitä pidettiin keinona puolustaa erityksiin joutunutta maata ja poliittisesti sosialismiin oikeaoppisempana kuin markkinaehtoisempaa maaseudun yksityiseksi jättävä lähestymistapa.

▲Lähinnä [[Vladimir Bazarov|Vladimir Aleksandtovitš Bazarov]], [[Vladimir Groman|Vladimir Gustanovitš Groman]] ja [[Nikolai Kontratjev]] kannattivat geneeristä lähestymistapaa, jonka mukaan suunnittelun tuli heijastaa taloudessa jo itsestään olevia suuntauksia. Teleologinen lähestymistapa korosti sitä, että suunnitelman pitää kurinalaisella toimeenpanolla aikaansaada rakennemuutosta haluttuun suuntaan. Tätä suuntausta kannattivat mm. [[Gleb Kržižanovski|Gleb Maksimilianovitš Kržižanovski]], [[Valerian Kuibyšev|Valerian Vladimirovitš Kyibyšev]] ja [[Stanislav Strumiilin|Stanislav Gustanovitš Strumilin]]. [[Nikolai Buharin]] ja [[Lev Trotski]] kannattivat hidasta teollistamista.

▲Linjaerimielisyydestä seurasi poliittisesti se, että [[Josif Stalin]] alkoi kutsua hidasta teollistamista kannattavia [[oikeistopoikkeama]]ksi.

▲Ensimmäiseen viisivuotissuunnitelmaan liittyi oleellisesti elintarvikkeiden hintojen alentaminen ja pitäminen halpoina, mikä käytännössä tarkoitti maaseutuväestön tulojen vähentämistä siten, että muuttoliike raskaan teollisuuden edellyttämiin kaupunkeihin nopeutui. Raskaan teollisuuden investoinnit puolestaan toteutettiin ulkomaanlainoitta päinvastoin kuin esimerkiksi rauteteiden rakentaminen [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] loppuaikoina pääasiassa ranskalaisilla lainoilla, mikä oli tehnyt Venäjän keisarikunnan riippuvaiseksi Ranskan tasavallasta, ja samalla johtanut siihen, ettei Venäjän keisarikunnan hallitus [[Nikolai II]]:n aikana eikä [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana]] kyennyt irtautumaan sille kalliiksi käyneestä [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], joka loppuvuoden [[1916]] ja vuoden [[1917]] kriisiytymisen vuoksi aiheutti keisarinvallasta luopumisen.

▲Yksityistyneestä maataloudesta johtuen elintarvikkeiden vapaan kaupan loppumista korkein hinnoin vastustettiin, minkä vuoksi [[maatalouden kollektivisointi]] eli yksityisten maatilojen liittäminen [[osuustoiminta]]muotoisiksi tiloiksi, [[kolhoosi|kolhooseiksi]] ja suurehkoiksi valtiontiloiksi, [[sovhoosi|sovhooseiksi]], tuli valtiolle välttämättömäksi tavaksi valvoa maataloutta ja elintarvikkeiden jakelua. Maatalouden kollektivisoinnissa käytettiin myös pakottavia menetelmiä, joista äärimmäinen oli [[Ukrainan nälänhätä]] [[1932]]-[[1933]], johon liittyvistä tapahtumista on eriäviä mielipiteitä edelleen [[Venäjän federaatio]]n ja [[Ukraina]]n tasavallan kesken.