Avaa päävalikko

Muutokset

885 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Henkilömalline, fixailua
{{Henkilö
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-2008-0922-501, Robert Ley.jpg|thumb|200px|Saksalaisen työrintaman johtaja Robert Ley vuonna 1933.]]
| henkilön_nimi = Robert Ley
'''Robert Ley''' ([[15. helmikuuta]] [[1890]] Niederbreidenbach – [[25. lokakuuta]] [[1945]]) oli merkittävä [[Kansallissosialismi|natsi]]johtaja ja Saksalaisen työrintaman johtaja [[natsi-Saksa]]ssa.
| kuvan_nimi = Bundesarchiv Bild 183-2008-0922-501, Robert Ley.jpg
| kuvakoko = 200px
[[Kuva:Bundesarchiv | Bildkuvateksti 183-2008-0922-501, Robert Ley.jpg|thumb|200px| = Saksalaisen työrintaman johtaja Robert Ley vuonna 1933.]]
| syntymäpäivä = [[15. helmikuuta]] [[1890]]
| syntymäpaikka = {{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Niederbreidenbach]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|15|2|1890|25|10|1945}}
| kuolinpaikka = [[Kuva:Flag of Germany (1946-1949).svg|24px]] [[Nürnberg]], [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Yhdysvaltain vyöhyke, Saksa]]
| kansallisuus =
| ammatti =
| siviilisääty =
| puoliso =
| vanhemmat =
| lapset =
| lempinimet =
| kotisivu =
}}
 
'''Robert Ley''' ([[15. helmikuuta]] [[1890]] [[Niederbreidenbach]] – [[25. lokakuuta]] [[1945]] [[Nürnberg]]) oli merkittävä [[KansallissosialismiSaksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsinatsijohtaja]]johtaja ja Saksalaisen työrintaman johtaja [[natsi-Saksa]]ssa.
 
==Lapsuus ja nuoruus==
Ley syntyi Friedrich Leyn ja hänen vaimonsa Emilien (synt. Wald) köyhään talonpoikaisperheeseen [[Köln]]in itäpuolella. Hän oli seitsemäs perheen yhdestätoista lapsesta. Robertin ollessa kuusivuotias hänen isänsä yritti helpottaa perheen taloudellista ahdinkoa sytyttämällä perheen kotitilan tuleen vakuutuskorvausten toivossa. Hän jäi kiinni vakuutuspetoksesta ja sai useamman vuoden vankeustuomion. Perhe jäi puille paljaille. Tämä kokemus vaikutti Robert Leyn koko myöhempään elämään. Hän pelkäsi köyhtymistä ja sosiaalista alenemista, toisaalta hänestä tuli äärimmäisen kunnianhimoinen ja itsekeskeinen.
 
Ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] alkua [[1914]] Ley suoritti elintarvikekemian diplomitutkinnon [[Münster]]in yliopistossa. Sodan alettua hän liittyi vapaaehtoisena armeijaan. Hän otti osaa tykkimiehenä [[Verdunin taistelu|VerdunVerdunin]]in ja [[Sommen taistelu|SommeSommen taisteluihin]]n taisteluihin. 29. heinäkuuta [[1917]] hän joutui ranskalaisten[[ranska]]laisten [[sotavaki|sotavankeuteen]], josta hän palasi takaisin Saksaan [[1920]] vakavasti haavoittuneena. Hänelle tehtiin useita kirurgisia operaatioita, joista huolimatta jalan murtuma ja vaikea aivovamma vaikuttivat hänen koko loppuelämäänsä. Hänen alkoholiriippuvuutensa ja ajoittainen [[änkytys|änkytyksensä]] lienevät seurausta hänen haavoittumisestaan.
 
==Ura kansallissosialistisessa puolueessa==
{{Pääartikkeli|[[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]]}}
Vuonna [[1920]] Rober Ley väitteli Münsterin yliopistossa tohtoriksi kemiasta aiheenaan sekoittuneet glyseridit. Tämän jälkeen hän sai viran arvostetussa Bayerin lääke- ja kemiankonsernissa [[Leverkusen]]issa. Hän ei kuitenkaan tuntenut [[Weimarin tasavalta]]a omakseen, ja niinpä hän joutui jo varhain [[NSDAP|kansallissosialistien]] vaikutuspiiriin. Vuonn [[1924]] hän liittyi puolueen jäseneksi, ja jo seuraavana vuonna [[Adolf Hitler]] kutsui hänen paikallisen Etelä-Reininmaan puoluealueen eli Gaun johtajaksi.
 
[[Vuonna 1928]] Ley erotettiin Bayerin palveluksesta [[alkoholismi]]n perusteella sekä siksi, että hän oli hyökännyt erästä [[juutalaiset|juutalaista]] pankkiiria vastaan [[antisemitismi|antisemiittisin]] iskulausein. Samana vuonna Hitler nimitti hänet Kölnin-Aachenin valtakunnangaun järjestöjohtajaksi, ja hänet valittiin myös [[Preussi]]n maapäivien jäseneksi. Leystä kehittyi intohimoinen ja fanaattinen puhuja ja juutalaisvastaisten artikkeleiden kirjoittaja. Hän sekaantui myös puolueen taistelujärjestöjen katutaisteluihin ja muihin levottomuuksiin.
 
Syyskuussa [[1930]] Ley valittiin Saksan valtiopäiville Kölnin-Aachenin vaalipiiristä. Hän piti valtiopäivämandaattinsa itsellään aina valtakunnan hajoamiseen keväälle [[1945]]. Tämä toi Leyn asemaan selvän sosiaalisen nousun. Syksyllä [[1931]] Hitler nimitti hänet myös puoluejärjestön valtakunnantarkastajaksi. Tämä oli erittäin huomattava ja vaikutusvaltainen puoluevirka. [[Gregor Strasser]]in erottua tehtävästään 8. joulukuuta [[1932]] Hitler nimitti hänet tämän seuraajaksi Kansallissosialistisenkansallissosialistisen puolueen valtakunnanjärjestöjohtajaksi. Hän ei kuitenkaan saanut edeltäjänsä valtuuksia, minkä johdosta Ley alkoi aktiivisesti lisätä omaa vaikutusvaltaansa puolueen sisällä. Hän halusi saavuttaa kontrollin puolueen järjestöpolitiikasta, koulutuksesta ja henkilöstöpolitiikasta. Hänen onnistuikin saada itselleen vastuu [[Nürnbergin puoluepäivät|Nürnbergin puoluepäivien]] järjestelyistä. Samoin hänen johdettavakseen tulivat puolueen eliittikoulut, "Ordensburgit"”Ordensburgit”. [[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana hänen vastuulleen annettiin myös valtakunnallinen asunto-ohjelma.
 
==Saksan työväenrintaman johdossa==
{{Pääartikkeli|[[Deutsche Arbeitsfront]]}}
Kansallissosialistien noustua valtaan tammikuussa [[1933]] Robert Leystä tuli myös "Saksalaisen”Saksalaisen työn suojelukomitean"suojelukomitean” (''Aktionskomitee zum Schutz der Deutschen Arbeit'') johtaja. Tämän tehtävänä oli murskata [[ammattiliitto]]jen valta. Kun Saksan ammattiliitot oli virallisesti lakkautettu 2. toukokuuta 1933, muodostettiin suojelukomiteasta 10. toukokuuta 1933 Saksalainen työväenrintama, [[Deutsche Arbeitsfront]], jonka johtajana Ley toimi aina vuoteen 1945.
 
Työväenrintaman perustamisen jälkeen entisten ammattiliittojen raunioille perustettiin työläisten ja viranhaltijoiden yhteisliittoja sekä neuvotteluelimiksi suuri ja pieni työväenkonventti. Rakenne muistutti siis vielä jossain määrin vanhoja ammattiliittoja. 27. marraskuuta 1933 luotiin DAF:n keskustoimisto, jonka alaisina toimivat valtakunnallistet yritysyhteisöt, Gau-alueiden yritysyhteisöt sekä paikalliset yritysyhteisöt. Täten Leyn onnistui korvata vanha ammattiliittorakenne uudella, hierarkkisella rakenteella. Samalla järjestössä otettiin käyttöön puolueen tapainen johtajaperiaate, jossa alemmat tasot panivat toimeen ylempien tasojen käskyt.
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-E09437, Berlin, Robert Ley beiGrundsteinlegung für Siedlung.jpg|thumb|300px|Robert Ley pitämässä puhetta Berliinissä vuonna 1939.]]
 
Samalla DAF:sta muodostui yhä selkeämmin puoluejärjestön osa, jonka tehtävänä oli pitää huolta työväestön asemasta ja samalla kohottaa sen moraalia ja työn tuottavuutta. DAF liittyi Kansallissosialistiseenkansallissosialistiseen puolueeseen sen järjestönä. Samalla järjestöstä tuli yhä selkeämmin sosiaalisesti painottunut. Se ymmärsi itsensä "kaikkien”kaikkien järjellä ja nyrkillä uutta luovien saksalaisten"saksalaisten” etujärjestöksi, joka koki tehtäväkseen työväestön kohottamisen "kansakunnan”kansakunnan tasavertaiseksi ja kunnioitetuksi osaksi"osaksi”. Nämä kauniit periaatteet, jotka pitkälti vastasivat Iensimmäisen maailmansodan rintamasotilaiden ideologiaa, kätkivät sen, että Saksan työläisiltä oli tosiasiassa riistetty heidän etujärjestönsä ja että heistä oli tehty puolueen ja valtion hyväksi työtä tekeviä kansakunnan jäseniä.
 
Heinäkuussa 1933 DAF:llä oli 5. 320. 000, kesäkuussa 1934 16. 000. 000 ja joulukuussa 1942 jo 25. 000. 000 jäsentä. Täten se oli suurin Saksan suurjärjestöistä. Se organisoi työpaikoilla suuria sosiaalisia ja vapaa-ajan tapahtumia. Eräs tärkeä toimintamuoto oli [[Kraft durch Freude]] ("”''Voimaa ilosta"''”) -järjestön kautta organisoitu vapaa-ajan ja lomatoiminta. Järjestö järjesti esimerkiksi lomamatkoja ulkomaille ja kotimaassa.
 
==IIToisen maailmansodan aika==
{{Pääartikkeli|[[Toinen maailmansota]]}}
Vuodesta [[1939]] Ley menetti yhä enenevässä määrin asemiaan varusteluministeri [[Fritz Todt]]ille ja hänen seuraajalleen [[Albert Speer]]ille. Työpalvelun yleisvaltuutettu [[Fritz Sauckel]] syrjäytti Leyn päätöksenteosta. Samalla Leyn alkoholiongelmat pahenivat entisestään, mikä toi hänelle kansan suussa pilkkanimen "valtakunnanjuoppo"”valtakunnanjuoppo” (''Reichstrunkenbold''). Asuntorakentamisen alueella Ley tosin onnistui säilyttämään asemansa ja lisäämään vaikutusvaltaansa. 14. marraskuuta [[1941]] Hitler nimitti hänet "sosiaalisen”sosiaalisen asuntorakentamisen valtakunnankomissaariksi"valtakunnankomissaariksi”, keväällä [[1942]] hän lisäsi tämän valtuuksia nimittäen tämän "valtakunnanasuntokomissaariksi"”valtakunnanasuntokomissaariksi”. Syksystä [[1943]] alkaen Leyn tehtäväksi tuli hätämajoituksen järjestäminen pommitusten uhreiksi joutuneilla saksalaisille.
 
29. huhtikuuta [[1945]] Hitler vahvisti poliittisessa testamentissaan Leyn aseman DAF:n johtajana. Toukokuussa 1945 amerikkalaiset[[Yhdysvallat|yhdysvaltalaiset]] joukot pidättivät hänet. Hänet asetettiin syytteeseen rikoksista ihmiskuntaa vastaan ja rikoksista rauhaa vastaan. Ennen oikeuskäsittelyn päättymistä [[Nürnbergin oikeudenkäyntioikeudenkäynnit|Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä]] Ley hirttäytyi sellissään, koska hän tiesi tulevansa tuomituksi.
 
[[Hermann Göring]] heitti oikeudessa huomautuksen, että yhtä kaikki Ley olisi tuota pikaa juonut itsensä hengiltä.
23 003

muokkausta