Ero sivun ”Nürnbergin puoluepäivät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sr:Нирнбершки митинг
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Image:Reichsparteitag 1935 mod.jpg|thumb|200px|Nürnbergin puoluepäivät [[9. marraskuuta]] vuonna [[1935]].]]
'''Nürnbergin puoluepäivät''' ({{k-de|Parteitag}}, vuodesta [[1933]] ''Reichsparteitag'') olivat [[NSDAPSaksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] puoluekokouksia, joita järjestettiin vuosien [[1923]]-[[1938]]1923–1938 välisenä aikana. Puoluepäivillä pidettiin puheita, järjestettiin marsseja ja tarjottiin näytöksiä, joiden tarkoitus oli tehdä vaikutus kotimaiseen yleisöön ja ulkomaisiin vierailijoihin sekä antaa kuva natsipuolueenkansallissosialistisen puolueen ja sen johtajan [[Adolf Hitler]]in voimasta ja vaikutusvallasta. Natsien valtaannousun jälkeen [[1933]] tapahtumasta oli tarkoitus tehdä jokavuotinen, mutta vuoden 1938 puoluepäivä jäi viimeiseksi. Seuraavaksi vuodeksi suunniteltu kokous peruttiin lyhyellä varoitusajalla. "Rauhan”Rauhan puoluepäiväksi"puoluepäiväksi” nimetty tapahtuma oli aiottu järjestää [[1. syyskuuta]], päivänä jolloin Saksa aloitti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] hyökkäämällä [[PuolaPuolan offensiivi|hyökkäämällä Puolaan]]an.
 
==Alkuperä ja tarkoitus==
Ensimmäiset [[NSDAP]]:nkansallissosialistisen puolueen puoluepäivät pidettiin 1923 [[München]]issa ja [[Nürnberg]]issä sekä vuonna [[1926]] [[Weimar]]issa. Vuodesta 1927 ne järjestettiin aina Nürnbergissa. München oli toiminut natsipuolueen synnyinsijana, mutta kaupunki valittiin kokouskäyttöön myös käytännön syistä: Se sijaitsi keskellä [[natsi-Saksa|Saksaa]] ja sieltä löytyivät sopivan suuret tilat joukkokokouksille. Kaupungin poliisikin suhtautui natsipuolueeseen myönteisesti jo kauan ennen Hitlerin valtaannousua. Vuoden 1933 jälkeen tilaisuus järjestettiin syyskuun alkupuoliskolla nimikkeen ''Reichsparteitage des deutschen Volkes'' (Valtakunnalliset Saksan kansan puoluepäivät), jonka tarkoitus oli symboloida saksalaisten ja natsipuolueen yhtenäisyyttä. Puoluepäivien osallistujamäärä kasvoi vuosi vuodelta yltäen lopulta noin puoleen miljoonaan henkilöön.
 
Ensimmäiset [[NSDAP]]:n puoluepäivät pidettiin 1923 [[München]]issa ja [[Nürnberg]]issä sekä vuonna [[1926]] [[Weimar]]issa. Vuodesta 1927 ne järjestettiin aina Nürnbergissa. München oli toiminut natsipuolueen synnyinsijana, mutta kaupunki valittiin kokouskäyttöön myös käytännön syistä: Se sijaitsi keskellä Saksaa ja sieltä löytyivät sopivan suuret tilat joukkokokouksille. Kaupungin poliisikin suhtautui natsipuolueeseen myönteisesti jo kauan ennen Hitlerin valtaannousua. Vuoden 1933 jälkeen tilaisuus järjestettiin syyskuun alkupuoliskolla nimikkeen ''Reichsparteitage des deutschen Volkes'' (Valtakunnalliset Saksan kansan puoluepäivät), jonka tarkoitus oli symboloida saksalaisten ja natsipuolueen yhtenäisyyttä. Puoluepäivien osallistujamäärä kasvoi vuosi vuodelta yltäen lopulta noin puoleen miljoonaan henkilöön.
 
== Nürnbergin puoluepäivät ==
Rivi 10 ⟶ 9:
Jokaisella kokouksella oli oma teemansa. Nimen tarkoitus oli sitoa puoluepäivä ajankohtaisiin puolueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin:
 
*[[1923]] – 1. puoluepäivä; München [[27. tammikuuta]], [[1923]]
*[[1923]] – ”Saksalaisuuden päivän puoluekokous”, Nürnberg [[1. syyskuuta]], [[1923]]
*[[1926]] – 2. puoluepäivä; Uudelleenperustamiskokous, Weimar [[4. heinäkuuta]], [[1926]]; Ensimmäinen puoluepäivä sitten epäonnistuneen Münchenin [[oluttupavallankaappaus|oluttupavallankaappauksen]].
*[[1927]] – 3. puoluepäivä; Heräämisen päivä, Nürnberg [[20. elokuuta]], [[1927]]; Kokouksesta tehtiin propagandaelokuva ''Eine Symphonie des Kampfwillens'' (''Taistelutahdon sinfonia'').
*[[1929]] – 4. puoluepäivä; Itsevarmuuden päivä, Nürnberg [[2. elokuuta]], [[1929]];
*[[1933]] – 5. puoluepäivä; ”Voiton puoluepäivä” (''Reichsparteitag des Sieges''); Natsien vallanoton juhla. [[Leni Riefenstahl]] teki puoluepäivästä dokumentaarisen propagandaelokuvan ''[[Der Sieg des Glaubens]]'' (''Uskon voitto'').
*[[1934]] – 6. puoluepäivä; Aluksi tällä kokouksella ei ollut nimeä. Myöhemmin sille annettiin useita nimiä: ”Yhtenäisyyden ja voiman puoluepäivä” (''Reichsparteitag der Einheit und Stärke''), ''Voiman puoluepäivä'' (''Reichsparteitag der Macht'') ja ”Tahdon puoluepäivä” (''Reichsparteitag des Willens''). Tämän puoluepäivän aikana Leni Riefenstahl kuvasi kuuluisan dokumentaarisen propagandaelokuvansa ''[[Tahdon riemuvoitto]]''. Yhtenäisyydellä viitattiin [[pitkien puukkojen yö]]n aikana kukistetun ”salaliiton” jälkeiseen yhtenäisyyteen.
*[[1935]] – 7. puoluepäivä; ”Vapauden puoluepäivä” (''Reichsparteitag der Freiheit''). Vapaudella tarkoitetaan uudelleenaloitettua yleistä kutsuntaa asepalvelukseen, joka tarkoitti osan [[VersaillesinVersailles’n sopimus|Versaillesin sopimuksenrauha]]nsopimuksen pykälistä kieltävää itsemääräämisoikeutta. Leni Riefenstahl kuvasi elokuvan ''Tag der Freiheit: Unsere Wehrmacht'' tämän kokouksen aikana. Täällä [[Hermann Göring]] esitteli myös [[Nürnbergin lait|Nürnbergin rotulait]], jotka ”saksalaisen veren suojaamiseksi” poistivat juutalaisilta kansalaisoikeudet ja asettivat näille joukon kieltoja.
*[[1936]] – 8. puoluepäivä; ”Kunnian puoluepäivä” (''Reichsparteitag der Ehre''). Demilitarisoidun [[Reininmaa]]n valtaaminen takaisin tarkoitti puolueen mielestä saksalaisten kunnian palautusta. Tästä ja vuoden 1937 puoluepäivistä Riefenstahl teki elokuvan ''Festliches Nurnberg''.
*[[1937]] – 9. puoluepäivä; ”Työn puoluepäivä” (''Reichsparteitag der Arbeit'') viittasi työttömyyden vähentymiseen sitten natsien valtaannousun jälkeen. [[Albert Speer]] suunnitteli 134 valonheittimen muodostaman ”valotemppelin” Zeppelinin kentän ympärille.