Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

884 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Kangur.rudy.drs.jpg|thumb|250px|[[Punajättikenguru]] on [[kenguru]]lajeista suurin ja se on toinen [[Australian vaakuna]]ssa esiintyvistä eläimistä.]]
 
'''Australian eläimistö''' on laaja kirjo ainutlaatuisia [[eläin|eläimiä]];. [[Australia]]nSen eläinlajeista noin 83&nbsp;% [[nisäkäs|nisäkkäistä]], 89noin 83&nbsp;%, [[matelija|matelijoista]], 9089&nbsp;%, [[kala|kaloista]] sekä 9390&nbsp;% ja [[sammakkoeläimet|sammakkoeläimistä]] 93&nbsp;% on [[Kotoperäisyys|kotoperäisestikotoperäisiä]] australialaisia.<ref name = "Williams">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, J. et al. | Nimike=Biodiversity, Australia State of the Environment Report 2001 | Sivu = | Selite= | Julkaisija=CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage | www = http://www.environment.gov.au/soe/2001/publications/theme-reports/biodiversity/index.html | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=2001 | Tunniste=SBN 0-643-06749-3 }}</ref> KorkeanKotoperäisyysasteen kotoperäisyysastesuuruus johtuu mantereen pitkästä maantieteellisestä eristyksestä, [[laattatektoniikka|tektonisesta]] vakaudesta ja ilmaston epätavallisen muutosradan vaikutuksesta maaperään ja eläimistöön. Yksi Australian eläimistön ainutlaatuisista piirteistä on alkuperäisten [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäiden]] vähyys. Tämän vuoksiSiksi [[pussieläimet]], jotka ovat jälkikasvunsa vatsan seudulla olevassa pussissa kasvattavia nisäkkäitä, täyttävät monia sellaisia [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], joita istukalliset nisäkkäät asuttavat muualla maailmassa. Australiassa elää kaksi viidestä jäljellä olevasta [[Nokkaeläimet|nokkaeläinlajista]]. MaallaMaassa on myös useita myrkyllisiä lajeja, kuten [[vesinokkaeläin]], [[hämähäkit]], [[skorpionit]], [[mustekalat]], [[meduusat]], [[nilviäiset]], [[kivikala]] sekäja [[keihäsrauskut]]. Australian [[käärmeet|käärmeistä]] useimmat ovat myrkyllisiä.<ref name="kaarmemyrkky">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savanna.org.au/all/snakes.html | Nimeke = Snakes of the tropical savannas | Tekijä = Stella Martin | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = Tropical Topics newsletter, No. 80 | Ajankohta = 1/2004 | Julkaisupaikka = Queensland | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Australian eläimistöön on vaikuttanut huomattavasti myös [[Australian alkuperäiskansat|Australian alkuperäiskansojen]] saapuminen mantereelle yli 40&nbsp;000 vuotta sitten ja vuodesta [[1788]] eteenpäin [[eurooppa]]laisten uudisasutus. Metsästys, ulkopuolisten lajien saapuminen maahan sekä eläimistön asuinalueita muokkaavat ja tuhoavat maanhallintamenetelmät ovat aiheuttaneet useiden lajien, kuten [[paratiisikaija]]n, [[pussisika|pussisian]] sekäja [[leveäotsapäästäiskenguru]]n, [[sukupuutto|sukupuuton]]. Harkitsematon maankäyttö uhkaa edelleen useita lajeja. Suojellakseen eläimistöään siihen kohdistuvilta uhilta Australian valtiolla on laaja luonnonsuojelulainsäädäntö ja lukuisia [[Australian suojelualueet|suojelualueita]].
 
== Alkuperä ==
[[Tiedosto:Laurasia-Gondwana_fi.svg|thumb|250px|Australia oli kerran osa suurmanner [[Gondwana]]a.]]
 
Australian eläimistön kehittymiseen nykyiseen ainutlaatuisuuteensa ovat vaikuttaneet mantereen kohtaamat sekä geologiset ettäja ilmastolliset tapahtumat. Australia oli kerranaikoinaan osa eteläistä suurmannerta [[Gondwana]]a, johon kuuluivat myös [[Etelä-Amerikka]], [[Afrikka]], [[Intia]] ja [[Etelämanner]]. Gondwana alkoi hajota 140 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Australia oli kuitenkin edelleen kiinni Etelämantereessa. Australia ja Etelämanner irtautuivat toisistaan noin 50 miljoonaa vuotta sitten.<ref name="about_australia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dfat.gov.au/facts/flora_and_fauna.html | Nimeke = About Australia: Flora and Fauna | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Australian hallitus: Department of Foreign Affairs and Trade | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Eroamisen jälkeen Australia oli verrattain eristäytynyt, kunnes [[Indo-Australian laatta]] törmäsi [[Aasia]]an [[mioseeni]]kaudella noin 15 miljoonaa vuotta sitten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lostkingdoms.com/snapshots/miocene_early_fact.htm | Nimeke = 20 million years ago - Australia's splendid isolation | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Mantereen ainutlaatuinen ilmasto ja geologia ilmeisesti muokkasivat nykyisen eläimistön evoluutiota. Gondwanan ainutlaatuinen eläimistö, kuten pussieläimet, selviytyivät ja [[Sopeutumislevittäytyminen|sopeutuivat]] Australiaan.
 
Mioseenikauden jälkeen aasialaista alkuperää oleva eläimistö saattoi levittäytyä Australiaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lostkingdoms.com/snapshots/pliocene_fact.htm | Nimeke = 4 million years ago - the beginning of modern Australia | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 1.8.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Intialaisen ja australialaisen eläinmaantieteellisen alueen toisistaan erottava [[Wallacen linja]] on myös [[Euraasian laatta|Euraasian laatan]] ja Indo-Australian laatan raja. Mantereiden raja esti maasiltojen syntymisten ja aiheutti, lintuja lukuun ottamatta, Aasian ja Australian eläimistöissä selvän rajallisesti limittäytyneen [[eläintiede|eläintieteellisen]] jakautumisen. [[Oligoseeni]]kauden puolivälissä, ilmaantuneen sirkumpolaarisen virtauksen ilmaantumisen seurauksena, Australian ilmasto alkoi muuttua kuivemmaksi, jolloin maahan kehittyi monipuolinen joukko kuivaan ilmastoon erikoistuneita organismeja, samalla kun kosteatkosteilla trooppisettrooppisilla ja kausittain kosteatkosteilla alueetalueilla alkoivatalkoi kehittääkehittyä omia ainutlaatuisia mukautuneita lajejaanlajeja.
 
== Nisäkkäät ==
Australialla on rikasAustralian nisäkkäiden fossiilihistoria on rikas, kutensamoin myössen valikoima säilyneitä nisäkäslajeja, joista valtaaenemmistönä pitävätovat pussieläimet. Fossiilitutkimuksista käy ilmi, että [[nokkaeläimet|nokkaeläimiä]] ovaton eläneetelänyt Australiassa jo [[Varhaisliitukausi|varhaisliitukaudella]] 145–99 miljoonaa vuotta sitten,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Archer, M. et al. | Otsikko = First Mesozoic mammal from Australia-an early Cretaceous monotreme | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1985 | Selite= 318:363–366 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki =}}</ref> ja että pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät ovat peräisin [[Eoseenikausi|Eoseenikaudeltaeoseenikaudelta]] 56–34 miljoonan vuoden takaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Godthelp, H. et al. | Otsikko = Earliest known Australian Tertiary mammal fauna | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= 356:514–516 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Vaikka pussieläimetpussieläimiä ja istukallisetistukallisia nisäkkäätnisäkkäitä elivätoli Australiassa yhdessä eoseenikaudella yhtä aikaa, vain pussieläimet ovat selvinneet hengissä nykypäivään. Istukalliset nisäkkäät ilmestyivät Australiaan uudestaan mioseenikaudella, kun Australia liikkui lähemmäs [[Indonesia]]a, ja. kaivauksissaKaivauksissa on löydetty tältä ajalta peräisin olevia [[lepakot|lepakoiden]] ja [[rotat|rottien]] fossiileja. Pussieläimet kehittyivät täyttämään tiettyjä [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]], ja monissa tapauksissa ne ovat fyysisesti samankaltaisia kuin Euraasian ja Pohjois-Amerikan samoissa lokeroissa elävät istukalliset nisäkkäät. Ilmiötä kutsutaan [[Konvergentti evoluutio|konvergentiksi evoluutioksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Townsend, C. R. et al. | Nimeke = Essentials of Ecology | Vuosi = 2002 | Kappale = The Ecology of Evolution | Sivu = | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka =p. | Julkaisija = Blackwell Publishers | Tunniste = ISBN 1-4051-0328-0 | www = http://www.blackwellpublishing.com/townsend/Chapters/EOEC02.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref> Esimerkiksi [[pussihukka|pussihukalla]] on huomattavia samankaltaisuuksia [[koiraeläimet|koiraeläinten]], kuten [[susi|suden]], kanssa, ja [[pussiliito-oravat]] ja [[liito-oravat]] ovat sopeutuneet samalla tavalla puissa liikkuvaan elämäntapaan.
 
Australialla on rikas nisäkkäiden fossiilihistoria, kuten myös valikoima säilyneitä nisäkäslajeja, joista valtaa pitävät pussieläimet. Fossiilitutkimuksista käy ilmi että [[nokkaeläimet]] ovat eläneet Australiassa jo [[Varhaisliitukausi|varhaisliitukaudella]] 145–99 miljoonaa vuotta sitten,<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Archer, M. et al. | Otsikko = First Mesozoic mammal from Australia-an early Cretaceous monotreme | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1985 | Selite= 318:363–366 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki =}}</ref> ja että pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät ovat peräisin [[Eoseenikausi|Eoseenikaudelta]] 56–34 miljoonan vuoden takaa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Godthelp, H. et al. | Otsikko = Earliest known Australian Tertiary mammal fauna | Julkaisu = Nature | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= 356:514–516 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Vaikka pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät elivät Australiassa yhdessä eoseenikaudella, vain pussieläimet ovat selvinneet hengissä nykypäivään. Istukalliset nisäkkäät ilmestyivät Australiaan uudestaan mioseenikaudella, kun Australia liikkui lähemmäs [[Indonesia]]a, ja kaivauksissa on löydetty tältä ajalta peräisin olevia [[lepakot|lepakoiden]] ja [[rotat|rottien]] fossiileja. Pussieläimet kehittyivät täyttämään tiettyjä [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]] ja monissa tapauksissa ne ovat fyysisesti samankaltaisia kuin Euraasian ja Pohjois-Amerikan samoissa lokeroissa elävät istukalliset nisäkkäät. Ilmiötä kutsutaan [[Konvergentti evoluutio|konvergentiksi evoluutioksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Townsend, C.R. et al. | Nimeke = Essentials of Ecology | Vuosi = 2002 | Kappale = The Ecology of Evolution | Sivu = | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Blackwell Publishers | Tunniste = ISBN 1-4051-0328-0 | www = http://www.blackwellpublishing.com/townsend/Chapters/EOEC02.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref> Esimerkiksi [[pussihukka|pussihukalla]] on huomattavia samankaltaisuuksia [[koiraeläimet|koiraeläinten]] kuten [[susi|suden]] kanssa ja [[pussiliito-oravat]] ja [[liito-oravat]] ovat sopeutuneet samalla tavalla puissa liikkuvaan elämäntapaan.
 
=== Nokkaeläimet ===
[[Nokkaeläimet]] ovat nisäkkäitä, jotka pentujen synnyttämisen sijasta lisääntyvät munimalla. Nokkaeläimet kuitenkin luokitellaan nisäkkäiksi, koska ne ruokkivat jälkikasvuaan tuottamallaan maidolla. Tunnetusta viidestä jäljellä olevasta nokkaeläinlajista [[vesinokkaeläin]] ja [[nokkasiili]] esiintyvät Australiassa. Pieni ja ruskean karvan peittämä vesinokkaeläin on poikkeuksellinen eläin. Kun vesinokkaeläimen turkki ensimmäisen kerran esiteltiin Englannin luonnontieteilijöille, he uskoivat, että kyseessä täytyi olla huolella valmisteltu huijaus. Vesinokkaeläimellä on suuri, ulkoisesti ankan nokkaa muistuttava nahkapeitteinen [[kuono]], rasvavarastona toimiva häntä ja räpylät. Lisääntymisaikana lajin urosten takajaloissa olevista kannuksista erittyy myrkkyä. Kaikilla nokkaeläimillä on [[sähköaisti]], mutta vesinokkaeläimellä se on kaikkein kehittynein.<ref name="moyal">{{Kirjaviite | Tekijä = Ann Moyal | Nimike = Platypus | Sivu = 4–7 | Julkaisija = A&U | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 1-86508-804-8 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myös nokkasiilillä on outoutensa;omituisuutensa: karvaisten piikkien peittämällä nisäkkäällä on suun tilalla putkikärsä, ja se voi [[termiitit|termiittejä]] pyydystäessään liikuttaa kärsässä olevaa kieltäänkieltä sisään ja ulos noin 100sata kertaa minuutissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mervyn Griffiths | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 15. Tachyglossidae | Sivu = 10 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = ISBN 0-644-06056-5 | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/15-ind.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Pussieläimet ===
[[Tiedosto:Tasdevil large.jpg|thumb|250px|left|[[Pussiahma]] on maailman suurin jäljellä oleva pussipeto maailmassa.]]
 
Australiassa elää maailman suurin ja monipuolisin valikoima pussieläimiä. [[Pussipedot|Pussipetojen lahkosta]] on jäljellä kaksi heimoa: [[Pussipedot (heimo)|pussipedot]] (''Dasyuridae''), johon kuuluu noin 50 jäsentä ja ''Myrmecobiidae'', jonka ainoa hengissä oleva jäsen on [[pussimuurahaiskarhu]].<ref name="foa1a19">{{Kirjaviite | Tekijä = William A. Clemens, B. J. Richardson & P. R. Baverstock | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 19. Biogeography and Phylogeny of the Metatheria | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/19-ind.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 }}</ref>
 
Australiassa elää maailman suurin ja monipuolisin valikoima pussieläimiä. [[Pussipedot|Pussipetojen lahkosta]] on jäljellä kaksi heimoa: [[Pussipedot (heimo)|pussipedot]] (''Dasyuridae''), johon kuuluu noin 50 jäsentä, ja ''Myrmecobiidae'', jonka ainoa hengissä oleva jäsen on [[pussimuurahaiskarhu]].<ref name="foa1a19">{{Kirjaviite | Tekijä = William A. Clemens, B. J. Richardson & P. R. Baverstock | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 19. Biogeography and Phylogeny of the Metatheria | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/19-ind.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 }}</ref>
[[Pussihukka]] oli Australian pussipedoista suurin ja [[Pussihukat (heimo)|pussihukkien]] (''Thylacinidae'') heimon viimeinen laji. Viimeinen tunnettu pussihukka kuitenkin kuoli vankeudessa vuonna 1936.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Joan M. Dixon | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = | Sivu = 3–5 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/20-ind.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Nykyisin maailman suurin elävä pussipeto on [[pussiahma]]. Se on kooltaan pienen koiran kokoinen ja osaa myös metsästää, vaikka onkin pääsääntöisesti [[raadonsyöjä]]. Pussiahma kuoli mantereelta sukupuuttoon 600 vuotta sitten ja elää nykyään ainoastaan [[Tasmania]]ssa.<ref name="pussiahma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.tas.gov.au/wildlife/mammals/devil.html | Nimeke = Tasmanian Devil, Sarcophilus harrisii | Selite = | Tekijä = Parks & Wildlife Service | Julkaisu = Parks.tas.gov.au | Julkaisupaikka = Tasmania | Julkaisija = Department of Tourism, Arts and the Environment | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Pussinäädät|Pussinäätiä]] on neljä lajia, jotka ovat kaikki uhanalaisia.<ref name="quolls">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/threatened/publications/quolls2004.html | Nimeke = Quolls of Australia | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Loppuja ''Dasyuridae''-heimon pussipetoja kutsutaan toisinaan 'pussihiiriksi' ja monet niistä painavat alle 100 grammaa. [[Länsi-Australia]]n aavikolla elää kaksi lajia [[Pussikontiaiset|pussikontiaisia]]. Ne ovat harvinaisia, sokeita ja korvattomia lihansyöjiä, jotka viettävät valtaosan ajasta maan alla. Pussikontiaisista tiedetäänkin hyvin vähän.<ref name="foa1b23">{{Kirjaviite | Tekijä = Ken A. Johnson & Dan W. Walton | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 23. Notoryctidae | Sivu = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/23-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Pussihukka]] oli Australian pussipedoista suurin ja [[Pussihukat (heimo)|pussihukkien]] (''Thylacinidae'') heimon viimeinen laji. Viimeinen tunnettu pussihukka kuitenkin kuoli vankeudessa vuonna 1936.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Joan M. Dixon | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = | Sivu = 3–5 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/20-ind.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Nykyisin maailman suurin elävä pussipeto on [[pussiahma]]. Se on kooltaan pienen koiran kokoinen ja osaa myös metsästää, vaikka onkin pääsääntöisestipääasiassa [[raadonsyöjä]]. Pussiahma kuoli mantereelta sukupuuttoon 600 vuotta sitten ja elää nykyään ainoastaan [[Tasmania]]ssa.<ref name="pussiahma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parks.tas.gov.au/wildlife/mammals/devil.html | Nimeke = Tasmanian Devil, Sarcophilus harrisii | Selite = | Tekijä = Parks & Wildlife Service | Julkaisu = Parks.tas.gov.au | Julkaisupaikka = Tasmania | Julkaisija = Department of Tourism, Arts and the Environment | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Pussinäädät|Pussinäätiä]] on neljä lajia, jotka ovat kaikki uhanalaisia.<ref name="quolls">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/threatened/publications/quolls2004.html | Nimeke = Quolls of Australia | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> LoppujaMuita ''Dasyuridae''-heimon pussipetoja kutsutaan toisinaan 'pussihiiriksi', ja monet niistä painavat alle 100sata grammaa. [[Länsi-Australia]]n aavikolla elää kaksi lajia [[Pussikontiaiset|pussikontiaisia]]. Ne ovat harvinaisia, sokeita ja korvattomia lihansyöjiä, jotka viettävät valtaosan ajasta maan alla. Pussikontiaisista tiedetäänkin hyvin vähän.<ref name="foa1b23">{{Kirjaviite | Tekijä = Ken A. Johnson & Dan W. Walton | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 23. Notoryctidae | Sivu = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/23-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
[[omnivori|Omnivorisia]] pussieläimiä ovat muun muassa [[pussimäyrät (heimo)|pussimäyrät]] ja [[pussikaniinit]]. Niitä elää Australiassa seitsemän lajia, joista useimmat ovat uhanalaisia. Näillä pienillä otuksilla on useita yhteisiä luonteenomaisia fyysisiä piirteitä: pulleus, kaarevaselkäinen keho, pitkä, hentoinen, suippo kuono, suuret eteenpäin osoittavat korvat, pitkät ohuet jalat ja ohut häntä. Ryhmän evoluutiollinen alkuperä on epäselvä, mutta niillä on yhteisiä piirteitä sekä liha- että kasvinsyöjäpussieläinten kanssa.
 
[[omnivori|OmnivorisiaKaikkiruokaisia]] pussieläimiä ovat muun muassa [[pussimäyrät (heimo)|pussimäyrät]] ja [[pussikaniinit]]. Niitä elää Australiassa seitsemän lajia, joista useimmat ovat uhanalaisia. Näillä pienillä otuksilla on useita yhteisiä luonteenomaisia fyysisiä piirteitä: pulleus, kaarevaselkäinen keho, pitkä, hentoinen, suippo kuono, suuret eteenpäin osoittavat korvat, pitkät ohuet jalat ja ohut häntä. Ryhmän evoluutiollinenevolutionaarinen alkuperä on epäselvä, mutta niillä on yhteisiä piirteitä sekä liha- että kasvinsyöjäpussieläinten kanssa.
[[Kasvinsyöjä|Herbivoriset]] pussieläimet luokitellaan [[harvaetuhampaiset|harvaetuhampaisten]] lahkoon ja edelleen alalahkoihin ''[[Vombatiformes]]'', ''[[Phalangeriformes]]'' ja ''[[Macropodiformes]]''. Vombatiformesiin kuuluu [[koala]] ja kolme [[vompatit|vompattilajia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=709307 | Nimeke = Vombatiformes | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Itis | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Koala on yksi Australian parhaiten tunnetuista pussieläimistä. Se elää puissa ja nauttii ravinnokseen tiettyjen [[eukalyptus|eukalyptusten]] lehtiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. K. Lee & F. N. Carrick | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 31. Phascolarctidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/31-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 28.7.2008 }}</ref> Vompatit elävät maassa ja syövät [[heinäkasvit|heiniä]], [[sarakasvit|sarakasveja]] ja [[Juuri (kasvi)|juuria]]. Ne käyttävät rottamaisia etuhampaitaan ja voimakkaita kynsiään kaivaakseen laajoja käytäviä. Vompatit ovat aktiivisia pääsääntöisesti hämärässä ja öisin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 32. Vombatidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/32-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = {{en}}}}</ref>
 
[[Kasvinsyöjä|Herbivoriset]] pussieläimet luokitellaan [[harvaetuhampaiset|harvaetuhampaisten]] lahkoon ja edelleen alalahkoihin ''[[Vombatiformes]]'', ''[[Phalangeriformes]]'' ja ''[[Macropodiformes]]''. Vombatiformesiin kuuluu [[koala]] ja kolme [[vompatit|vompattilajia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=709307 | Nimeke = Vombatiformes | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Itis | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Koala on yksi Australian parhaiten tunnetuista pussieläimistä. Se elää puissa ja nauttii ravinnokseen tiettyjen [[eukalyptus|eukalyptusten]] lehtiä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = A. K. Lee & F. N. Carrick | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 31. Phascolarctidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/31-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 28.7.2008 }}</ref> Vompatit elävät maassa ja syövät [[heinäkasvit|heiniä]], [[sarakasvit|sarakasveja]] ja [[Juuri (kasvi)|juuria]]. Ne käyttävätkaivavat rottamaisiapitkiä etuhampaitaankäytäviä jarottamaisilla voimakkaitaetuhampaillaan kynsiäänja kaivaakseenvoimakkailla laajoja käytäviäkynsillään. Vompatit ovat aktiivisia pääsääntöisestipääasiassa hämärässä ja öisin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 32. Vombatidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/32-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = {{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Koala climbing tree.jpg|thumb|250px|[[Koala]] on yksi Australian tunnetuimmista pussieläimistä.]]
 
[[Tiedosto:Koala climbing tree.jpg|thumb|250px|[[Koala]] on yksi Australian tunnetuimmistatunnetuimpia pussieläimistäpussieläimiä.]]
[[Pussikiipijät]] (''Phalangeridae'') on puissa asuvista pussieläimistä koostuva heimo, ja siihen kuuluu kuusi alaheimoa ja 26 lajia. [[Sokeriorava]] ja [[norfolkinpussiliito-orava]] (''Petaurus norfolcensis'') ovat yleisiä liitäviä pussikiipijöitä, ja ne asuttavat itäisen Australian eukalyptusmetsiä. Suvun pienin laji on [[australiankääpiöpussiliitäjä]]. Liitävillä pussikiipijöillä on kalvo, joka yltää niiden eturaajan viidennestä sormesta taaemman jalan ensimmäiseen varpaaseen. AukiKalvojen ollessaanollessa nämäauki kalvotpussikiipijä mahdollistavatvoi liitämisenliitää puusta toiseen.
 
Macropodiformesit onMacropodiformes-alalahko jaettujakautuu kolmeen heimon, joita tapaa [[Vuoristokasvillisuus|alppi-ilmastoa]] lukuun ottamatta kaikissa Australian ympäristöissä. Heimot ovat ''[[Hypsiprymnodontidae]]'', jonka ainoa jäsen on [[myskikenguru]], [[rottakengurut]] (''Potoroidae''), jossa on kymmenen lajia,<ref name="macropodiformes">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11000172 | Nimeke = Macropodiformes | Tekijä = Wilson & Reeder | Tiedostomuoto = | Selite = 3rd3. editionp. | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell Univesity | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}} }}</ref> sekä ''[[Macropodidae]]'', johon kuuluu 40 lajia<ref name="macropodidae">{{Kirjaviite | Tekijä = I. D. Hume, P. J. Jarman, Marilyn B. Renfree & Peter D. Templer-Smith | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 29. Macropodida | Sivu = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/29-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref>. Rottakenguruihin kuuluvat [[kaniinikengurut]] (''Bettongia''), [[päästäiskengurut]] (''Potorous'') ja [[punarottakenguru]] (''Aepyprymnus rufescens''),<ref name="macropodiformes" /> jotka ovat pieniä lajeja, joiden jäsenet rakentavat pesän ja kantavat rakennusmateriaaleja hännällään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = J. H. Seebeck & R. W. Rose | Nimeke = Fauna of Australia 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Kappale = 20. Potoroidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/30-ind.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 }}</ref> Varsinaiset [[kengurut]] ja vallabit muodostavat ''Macropodidae''-heimon. LajienTämän heimon lajien koko vaihtelee tässä heimossa suuresti. Suurin osa ''Macropodidae''-heimon jäsenistä liikkuu kahdella jalallaanjalalla, energiaa säästävällä,säästävästi hyppivällä liikkeellähyppimällä. Niillä on voimakas ja jäntevä [[häntä]] sekäja suuret takaraajat, joissa on pitkät, kapeat takajalat. Takajaloissa on tunnusomaisesti neljä varvasta ja lyhyissä etujaloissa viisi.<ref name="macropodidae" /> Myskikenguru on ''Macropodiformes''-alalahkon lajeista pienin, ja jopa kaksimetrisistä ja 95-kiloisista uroksista tunnettu [[punajättikenguru]] on suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/mammals/red-kangaroo.html | Nimeke = Red Kangaroo Profile | Julkaisu = Animals.nationalgeographic.com | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.epa.qld.gov.au/register/p00820bm.pdf | Nimeke = Musky rat-kangaroo | Tekijä = Wet Tropics Management Agency | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Aninterpretive news letter for the tourism industry | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Queensland | Julkaisija = Environmental Protection Agency | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Istukkanisäkkäät ===
[[Tiedosto:Dingo Fraser Is.jpg|thumb|250px|left|[[Dingo]] oli ensimmäinen ihmisen Australiaan tuoma istukkanisäkäs.]]
 
Australian syntyperäisetkotoperäiset istukkanisäkkäät kuuluvat kahteen lahkoon: [[Lepakot|lepakoihin]] (''Chiroptera''), joita esiintyy kuusi heimoa, ja [[jyrsijät|jyrsijöiden]] lahkon ''[[Muridae]]''-heimoon, johon Australiassa kuuluvat hiiret ja rotat. Lepakot ja jyrsijät ovat verrattain uusia tulokkaita Australiassa. Lepakot saapuivat todennäköisesti Aasiasta, ja löydetyt lepakonfossiilit ovat vain 15 miljoonaa vuotta vanhoja.<ref name="rodentia">{{Verkkoviite| Osoite = http://www1.parks.tas.gov.au/factsheets/wildlife/NativeRodents.pdf| Nimeke = Wildlife: Native Rodents| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2003| Julkaisupaikka = Tasmania| Julkaisija = Parks and Wildlife Service Tasmania| Viitattu = 1.8.2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Vaikka maailman lepakkolajeista 7&nbsp;% asuu Australiassa, vain kaksi lajia on maan kotoperäisiä sukuja. Jyrsijät saapuivat Australiaan ensimmäisen kerran 5–10 miljoonaa vuotta sitten ja levittäytyivät laajalle alueelle tuottaen joukon lajeja, joita kutsutaan yhdessä "vanhoiksi endeemisiksikotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />. Nämä muodostuvat 14:stä jäljellä olevasta suvusta. Rotta saapui [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] kautta Australiaan noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja kehittyi seitsemäksi [[rotat|rottalajiksi]] (''Rattus''), joita yhdessä kutsutaan "uusiksi endeemisiksikotoperäisiksi" jyrsijöiksi<ref name="rodentia" />.
 
Australiaan on saapunut ihmisten mukana useita istukallisia nisäkkäitä, jotka ovat sittemmin villiintyneet. Ensimmäisenä saapui [[dingo]], joka fossiilitodisteiden mukaan ilmestyi Australiaan noin 5&nbsp;000 vuotta sitten pohjoisesta saapuneiden ihmisten mukana.<ref>{{Lehtiviite| Tekijä = Savolainen, P. et al.| Otsikko = A detailed picture of the origin of the Australian dingo, obtained from the study of mitochondrial DNA| Julkaisu = Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America| Ajankohta = 2004| Selite= 101:12387–12390| Tunniste= PMID 15299143| Kieli = {{en}}}}</ref> Kun eurooppalaiset ryhtyivät asuttamaan Australiaa, he vapauttivat tarkoituksellisesti useita lajeja, joita ovat [[kissa]], [[kettu]], [[kuusipeura]], [[saksanhirvi]], [[aksishirvi]], [[hevonen]], [[aasi]], [[sika]], [[vuohi]], [[vesipuhveli]] ja [[dromedaari]]. Vain kolme Australian ei-alkuperäisistä istukallisista nisäkkäistä ei levinnyt luontoon tarkoituksellisesti. NämäNe ovat [[kotihiiri]], [[mustarotta]] ja [[isorotta]].
 
[[Tiedosto:Dugong.jpg|thumb|250px|[[Dugongi]] on uhanalainen meressä elävä nisäkäs.]]
Australian [[varpuslinnut]] sisältävät [[peukaloiset]], [[pensassiepot]], [[leijut]], [[tiaismalurit]], [[helmikkäät]], valtavat [[mesikot]], [[australiankiipijät]], [[lyyrypyrstöt]], [[paratiisilinnut]] ja [[lavastajat]]. Lavastajilla on monimutkainen parittelurituaali, jossa uros rakentaa oksista majoja, jotka se koristelee luonnosta löytämillään värikkäillä, kiiltelevillä esineillä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/Bowerbirds.htm | Nimeke = Bowerbirds | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. [[Lyyrypyrstö]] ja [[pikkulyyrypyrstö]] tunnetaan niiden kyvystä imitoida lähes mitä tahansa kuulemaansa ääntä. Muiden lintulajien laulun lisäksi lyyrypyrstöjen on kuultu imitoivan muun muassa [[moottorisaha]]a ja erilaisia hälytysääniä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/Lyrebirds.htm | Nimeke = Lyrebirds | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Verrattain tuoreita siirtolaisia ovat Euraasiasta saapuneet [[pääskyt]], [[kiurut]], [[rastaat]], [[Hertut (suku)|hertut]], [[medestäjät]] sekäja jotkineräät [[petolintu|petolinnut]], kuten [[kiilapyrstökotka]]. Ihmiset ovat tuoneet Australiaan lukuisia lintulajeja. Jotkin niistä, kuten [[tikli]] ja [[viherpeippo]], elävät sulassa sovussa australialaisten lajien kanssa, kun taas toiset, kuten [[kottarainen]], [[mustarastas]], [[varpunen]] ja [[pihamaina]], ovat tuhoisia joillekin paikallisille lintulajeille ja horjuttavat siten luonnollista ekosysteemiä.
 
Australian rannikolla elää noin 200 [[merilintu]]lajia, mukaanjoihin lukienkuuluu useita muuttolintuja. Australia sijaitsee muuttavien merilintujen käyttämän Itä-Aasia-Aasian ja Australian lentoreitinvälisen eteläisessälentoreitin päässäeteläpäässä. NoinTätä kaksireittiä miljoonaapitkin lintua matkustaamatkaa vuosittain tätänoin reittiäkaksi pitkinmiljoonaa lintua. Yksi hyvin yleinen merilintu on [[australianpelikaani]], jonkajota voi löytäätavata lähes kaikilta Australian vesireiteiltä. [[Sinipingviini]] on ainoa Australian mantereella elävä [[pingviini]]laji<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/plantsanimals/TheLittlePenguin.htm | Nimeke = Little penguin | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
== Sammakkoeläimet ==
[[Tiedosto:CorroboreeFrog.jpg|thumb|250px|[[Corroboreenkonna]] (''Pseudophryne corroboree'') on uhanalainen sammakkolaji.]]
 
Australiassa elää neljä syntyperältäänkotoperäistä australialaista sammakkoheimoa ja yksi tuotu [[konnat|konna]].<ref name="foa2a1">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael J. Tyler, Margaret Davies & Graeme F. Watson | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 1. General description and definition of the Class Amphibia | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/01-fauna-2a-amphibia-general.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref> [[Agakonna]] tuotiin Australiaan 1935 tarkoituksena hillitä [[sokeriruoko]]viljelmiä haittaavia tuholaisia. Yritys ei onnistunut, mutta agakonnasta itsestään on tämän jälkeen muodostunuttullut tuholainen, jota löytyyesiintyy kaikkialtakaikkialla pohjoisesta AustraliastaPohjois-Australiassa. Agakonna kilpailee muiden hyönteissyöjien kanssa ruoastaravinnosta ja tuottaa myrkkyä, joka on vaarallinen sekä paikalliselle eläimistölle että ihmiselle.<ref name="foa2a11">{{Kirjaviite | Tekijä = Simon Easteal | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 11. Family Bufonidae | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/11-fauna-2a-amphibia-bufonidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref> ''[[Myobatrachidae]]'' on Australian suurin sammakkoheimo, josta Australiassa esiintyy noin 112 lajia, jotka kuuluvat lähteestä riippuen 17–22 sukuun. Yksi heimon huomattavista jäsenistä on värikäs ja uhanalainen [[corroboreenkonna]] (''Pseudophryne corroboree'').<ref name="foa2a7">{{Kirjaviite | Tekijä = Murray J. Littlejohn, J. Dale Roberts, Graeme F. Watson & Margaret Davies | Nimeke = Fauna of Australia 2A | Kappale = 7. Family Myobatrachidae | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/07-fauna-2a-amphibia-myobatrachidae.pdf | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Vuosi = 1993 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.7.2008 }}</ref>
 
[[Lehtisammakot|Lehtisammakoiden]] (''Hylidae'') heimon puissa elävät sammakot ovat yleisiä sateisemmilla alueilla pohjois- ja itärannikolla. Heimosta löytyytavataan australialaisia sammakoita kolmesta suvusta yhteensä 73 lajia. [[Ahdassuusammakot|Ahdassuusammakoiden]] (''Microhylidae'') kahden suvun 19 lajin levinneisyys rajoittuu sademetsiin.<ref name="foa2a6">{{Kirjaviite | Tekijä = J. Dale Roberts & Graeme F. Watson | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 6. Biogeography and phylogeny of the Anura | Sivu = 2 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/06-fauna-2a-amphibia-biogreography.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 }}</ref> Maailman hallitsevasta ryhmästä, [[Aitosammakot|aitosammakoiden]] (''Ranidae'') heimosta, löytyytavataan Australiassa yksi laji, ''[[Hylarana daemeli]]'', jokajota esiintyy ainoastaan [[Queensland]]in sademetsissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Glen J. Ingram | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 10. Family Ranidae | Sivu = 3 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/10-fauna-2a-amphibia-ranidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kuten kaikkialla muuallakin, on myös Australian sammakkokannassa on tapahtunut viime vuosina äkkijyrkkää katoamista. Lajien häviämiselle ei voida vielä antaa kunnollista selitystä, mutta siihen on ainakin osasyynä sammakkoeläinten kuolettava sairaus [[chytridiomycosis]].<ref name="chytridiomycosis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/invasive/publications/c-disease/index.html | Nimeke = Factsheet: Chytridiomycosis (Amphibian chytrid fungus disease) | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment and Heritage | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
== Matelijat ==
 
Australiassa elää sekä [[suistokrokotiili|suistokrokotiileja]] että [[australiankrokotiili|australiankrokotiileja]]. Suistokrokotiili on suurin jäljellä oleva krokotiililaji, ja se onvoi kykenevä tappamaantappaa ihmisen. Suurimmillaan lajin urokset voivat kasvaa lähes seitsemän metrin pituisiksiseitsenmetrisiksi ja painaa yli 1&nbsp;000tuhat kiloa. Suistokrokotiilit elävät pohjoisen Pohjois-Australian rannikoilla, makeavetisissä joissa ja soissa. Niitä myös kasvatetaan niiden lihan ja nahan takia. Vain Australiassa elävä australiankrokotiili ei ole vaarallinen ihmiselle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gordon Grigg & Carl Gans | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 40. Morphology and Physiology of the Crocodylia | Sivu = 6 | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/40-fauna-2a-crocodylia-morphology.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 18.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:SaltwaterCrocodile('Maximo').jpg|thumb|250px|left|[[Suistokrokotiili]] on maailman suurin jäljellä oleva krokotiililaji.]]
 
Australian rannikoilla vierailee kuusi [[merikilpikonnat|merikilpikonnalajia]]: [[litteäselkäkilpikonna]], [[liemikilpikonna]], [[karettikilpikonna]], [[etelänbastardikilpikonna]], [[valekarettikilpikonna]] sekä [[merinahkakilpikonna]]. NeAustralian vesillä ne kaikki ovat suojeltuja Australian vesillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/turtles/index.html | Nimeke = Marine turtles | Julkaisupaikka = Canberra | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Käärmeenkaulakilpikonnat|Käärmeenkaulakilpikonnien]] (''Chelidae'') heimossa on 29 australialaista makean veden [[kilpikonnat|kilpikonnaa]] yhteensä kahdeksasta suvusta. Australiassa asuu myös vaarantunut [[flynkilpikonna]], joka on ainoa ''Carettochelyidae''-heimon jäsen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/3898 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 13.11.2008}}</ref>. Uhanalaisin Australiassa elävä matelija on [[länsiaustraliankäärmeenkaulakilpikonna]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wwf.org.au/articles/feature18/ | Nimeke = Western swamp tortoise | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = WWF | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on Etelämantereen lisäksi ainoa manner, jossa ei asu ainoatakaan [[maakilpikonna]]lajia.
 
Australia on ainoa manner, jossa myrkyllisiä käärmeitä on enemmän kuin myrkyttömiä<ref name="kaarmemyrkky" />. Australialaiset käärmeet kuuluvat seitsemään heimoon. Näistä myrkyllisimmät lajit [[aavikkotaipaani]], ''[[Pseudonaja textilis]]'', [[taipaanit]] ja [[tiikerikäärme]] kuuluvat [[Myrkkytarhakäärmeet|myrkkytarhakäärmeiden]] (''Elapidae'') heimoon. Kyseisen heimon 200 lajista 86 löytyyesiintyy ainoastaan Australiasta. [[Merikäärmeet|Merikäärmeistä]] 31 elää Australian pohjoisissa vesissä, ja monet niistä ovat myrkyllisiä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harold Heatwole & Harold G. Cogger | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 36. Family Hydrophiidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/36-fauna-2a-squamata-hydrophiidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. AustraliastaAustraliassa löytyyon myös kaksi [[käsnäkäärmeet|käsnäkäärmeidenkäsnäkäärmelajia]] lajia<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Richard Shine & Darryl Houston | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 38. Family Acrochordidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/38-fauna-2a-squamata-acrochordidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Maailman huomattavimmasta käärmeheimosta [[tarhakäärmeet|tarhakäärmeistä]] Australiassa elää vain 11 lajia, mutta mikään niistä ei ole kotoperäinen laji, ja kaikkien uskotaanarvellaan saapuneen Aasiasta verrattain myöhään<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harald Ehmann | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 34. Family Colubridae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/34-fauna-2a-squamata-colubridae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008| Kieli = {{en}} }}</ref>. [[Pytonkäärmeet|Pytonkäärmeitä]] elää Australiassa 15 lajia ja [[aitosokkokäärmeet|aitosokkokäärmeitä]] 31<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harald Ehmann | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 33. Family Boidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/33-fauna-2a-squamata-boidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Harald Ehmann & Michael J. Bamford | Nimeke = Fauna of Australia 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Kappale = 32. Family Typhlopidae | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume2a/32-fauna-2a-squamata-typhlopidae.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 20.7.2008| Kieli = {{en}} }}</ref>.
 
Australiassa elää enemmän liskoja kuin millään muulla mantereella, ja ne ovat peräisinkuuluvat viidestäviiteen lahkostalahkoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aqua.org/downloads/pdf/AsktheAquarium_Reptiles.pdf | Nimeke = Ask the Aquarium | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = National Aquarium in Baltimore | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Gekot|Gekkoja]] löytyyesiintyy ympäri Australian mannerta yhteensä 114 lajia 18 suvusta. [[Eväjalkaliskot]] on raajattomista liskoista koostuva, kotoperäisestikotoperäinen australialainen suku. Sen 34 lajista vain yksi ei elä Australiassa. [[Agamat|Agamia]], mukaan lukien [[piikkipiru]], [[pogona]] ja [[kauluslisko]], löytyyon 13 suvusta yhteensä 66 lajia. [[Varaanit|Varaaneja]] Australiassa asuu 26 lajia, joista suurin varaanilaji on jopa kaksimetriseksi kasvava [[suurvaraani]]. [[Skinkit|Skinkkejä]] Australiassa asuu 38 suvusta yhteensä 389 lajia, ja ne muodostavat noin 50&nbsp;%puolet Australian liskoista.
 
== Kalat ==
[[Tiedosto:Phyllopteryx taeniolatus1.jpg|thumb|250px|[[Merineulat|Merineuloihin]] kuuluva [[korulehvähevonen]] (''Phyllopteryx taeniolatus'') elää Australian eteläosien vesissä.]]
 
Australian vesissä elää yli 4&nbsp;400 kalalajia,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= M. McGrouther | Nimeke=Find a Fish | Ajankohta= 2006 | Osoite=http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/index.cfm | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Julkaisija=Australian Museum | Luettu = 24.7.2008 | Kieli= {{en}}}}</ref> joista 90&nbsp;% on kotoperäisestikotoperäisiä australialaisia lajeja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abs.gov.au/Ausstats/abs@.nsf/Previousproducts/1301.0Feature%20Article202003?opendocument&tabname=Summary&prodno=1301.0&issue=2003&num=&view= | Nimeke = Fishing and the environment | Julkaisu = 1301.0 - Year Book Australia, 2003 | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian Bureau of Statistics | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Sisävesien vähyydestä johtuen vain 265 lajia on makean veden kaloja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.faunanet.gov.au/wos/group.cfm?Group_ID=34 | Nimeke = Fish: Freshwater - Osteicthyes | Julkaisu = Wildlife of Sydney | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 25.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kaksi makean veden kalaryhmää, [[arapaimat]] ja [[australiankeuhkokala]], ovat muinaista alkuperää. Australiankeuhkokala on [[keuhkokalat|keuhkokaloista]] kaikkein alkukantaisin, ja se on kehittynyt jo ennen kuin Australia erkani [[Gondwana]]sta. Yksi pienimmistä sisävesikaloista, [[Länsi-Australia]]n lounaisosissa asuva [[salamanterikuore]] (''Lepidogalaxias salamandroides''), voi selviytyä kuivista kausista kaivautumalla mutaan. Muita mahdollisesti Gondwanalta peräisin olevia heimoja ovat [[kuorekalat|kuorekaloihin]] kuuluvat [[talkameltit]] ja [[meltit]]. Muista kuin muinaisista makean veden kaloista 70 prosentilla on yhteneväisyyksiä trooppisten [[Intian valtameri|Intian valtameren]] ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] makeaan veteen sopeutuneiden merikalojen kanssa.<ref name="fauna_of_australia">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, W. D. & Allen, G. R. | Nimike=Fauna of Australia: Origins and adaptations of the fauna of inland waters. | Selite=Volume 1A | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=1987 }}</ref> Tästä huolimatta löydetytLöydetyt fossiilit osoittavat kuitenkkin, että monet näistäniistä, kuten [[nahkiaiset]], [[sillit]], [[korallimonnit]], [[sateenkaarikalat]] ja [[torkkujat]], ovat muinaista alkuperää. Alkuperäisiin makeanvedenkaloihin kuuluvat [[barramundi]], ''[[Maccullochella peelii]]''-etelänbassi ja [[kultabassi]]. [[Pohjoisterritorio]]ssa eläämyöselää myös kaksi erittäin uhanalaista ''[[Glyphis]]''-sukuun kuuluvaa makeanveden [[tiikerihait|tiikerihailajia]].<ref>{{IUCN|41869|Glyphis sp. nov. A (Bizant River Shark)| 18.4.2009}}</ref><ref>{{IUCN|42712|Glyphis sp. nov. C|18.4.2009}}</ref>
 
Australiaan on tuotu muilta mantereilta useita sisävesikaloja, kuten [[taimen]], [[puronieriä]], [[kirjolohi]], [[lohi]], [[kuningaslohi]], [[ahven]], [[karppi]] ja [[moskiittokala]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wager, R. & Jackson, P. | Nimike=The Action Plan for Australian Freshwater Fishes | Sivu = | Selite= | www = http://www.deh.gov.au/biodiversity/threatened/action/fish/index.html | Julkaisija=Queensland Department of Primary Industries Fisheries Division | Vuosi=1993 | Tunniste= ISBN 0-642-16818-0 | Kieli = {{en}}}}</ref> Moskiittokala on erityisen aggressiivinen laji, ja sen tiedetään häiritsevän muita kaloja sekäja nyppivän niiden eviä. Laji on yhdistetty useiden pienten alkuperäislajien katoihin ja paikallisiin sukupuuttoihin. Taimenten saapuminen on vaikuttanut negatiivisesti jokien yläjuoksuilla eläviin alkuperäisiin kaloihin, kuten ''[[Galaxias]]''-suvun [[meltit|melttilajeihin]],<ref name="taimen">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/strutta.htm | Nimeke = Brown Trout ''Salmo trutta'' Linnaeus, 1758 | Julkaisu =Fishes: Australian Museum Fish Site | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä muihin yläjuoksun eläimiin kuten uhanalaiseen ''[[Litoria spenceri]]''-sammakkolajiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicspecies.pl?taxon_id=25959 | Nimeke = Litoria spenceri – Spotted Tree Frog | Julkaisupaikka = Canberra | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Karpilla on ollut tärkeä osa pienten alkuperäiskalalajien katoamiseen sekä Lounais-Australian [[Murray-Darling-jokialue|Murray-Darling jokialueen]] sameutumiseen.<ref name="karppi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dpi.nsw.gov.au/fisheries/pests-diseases/freshwater-pests/species/carp | Nimeke = Carp (Cyprinus carpio) | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Uuden Etelä-Walesin osavaltio: Department of Primary Industries | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
[[Tiedosto:Wobbegong.jpg|thumb|250px|left|[[Täpläpartahai]] (''Orectolobus maculatus'') on suurin [[partahait|partahaiden heimon]] lajeista, ja voi kasvaa yli kolmemetriseksi.]]
 
Valtaosa Australian kalalajeista on merikaloja. Mielenkiintoisia ryhmiä ovat muun muassa [[mureenat]] ja [[oravakalat]], kuten myös [[merineulat]] ja [[merihevoset]], joiden koiraat hautovat kumppaninsa munia siihen tarkoitetussa pussissa. ''[[Epinephelinae]]''-alaheimon meriahvenia Australiassa asuu 80 lajia, näihin kuuluu [[jättimeriahven]], yksi maailman suurimmista [[luukalat|luukaloista]], joka voi kasvaa jopa 2,7 metriä pitkäksi ja 400-kiloiseksi. [[Piikkimakrillit|Piikkimakrillien]] heimossa on 50 hopeista parvikalaa, joita pyydetään kaupallisesti. [[Iso valliriutta|Isolla valliriutalla]] elää valtava määrä erilaisia pieni- ja keskikokoisia riuttakaloja, näitä ovat [[koralliahvenet]], [[perhokalat]], [[keisarikalat]], [[tokot]], [[kardinaaliahvenet]], [[huulikalat]], [[säppikalat]] ja [[välskärikalat]]. Riutalla elää myös useita myrkyllisiä kalalajeja kuten [[kivikala]], [[pallokalat]] ja [[siipisimppu]], joiden kaikkien myrkky voi tappaa ihmisen. Myrkyllisiä [[Keihäsrauskut|keihäsrauskulajeja]] on 11, joista suurin on [[isokeihäsrausku]]. [[Barrakudat]] kuuluvat riutan suurimpiin lajeihin. Suuria riuttakaloja ei kuitenkaan pidä syödä mahdollisen [[ciguatera]]-myrkytyksen vuoksi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Antti Louhija | Nimeke=Ciguatera – Trooppinen kalamyrkytys, 400 vuotta historiaa ja nykyisyys | Ajankohta= | Osoite=http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91925.pdf | Julkaisu=Terveysportti.fi | Luettu=12.4.2008 | Kieli= }}</ref>.
 
[[Hait]] asuttavat Australian rannikkovesiä ja rannikoiden vuorovesialueita. Australiassa elää arviolta 166 hailajia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/publications/series/paper2/biod_5.html#HDR37 | Nimeke = Australia's Biodiversity: an overview of selected significant components | Tekijä = | Julkaisu = Biodiversity Series, Paper No. 2 | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> joihin sisältyy 30 [[tiikerihait|tiikerihailajia]] (''Carcharhinidae''), 32 [[kissahait|kissahaita]] (''Scyliorhinidae''), kuusi [[partahait]]a ja 40{{lähde}} [[piikkihaikalat|piikkihaita]]. [[Sarvihaikalat|Sarvihaikaloista]] (''Heterodontiformes'') Australiassa elävät [[australiansarvihai]], [[töyhtösarvihai]] ja [[seeprasarvihai]].
 
Vuonna 2004 hai hyökkäsi provosoimatta ihmisen kimppuun 12 kertaa, joista kolme oli tappavia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=SAF Statistics for the Worldwide Locations with the Highest Shark Attack Activity Since 1990 | Ajankohta=2005 | Osoite=http://www.flmnh.ufl.edu/fish/sharks/statistics/statsw.htm | Julkaisija=Florida Museum of Natural History | Julkaisu=International Shark Attack File | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Vain kolme hailajia muodostaa merkittävän uhan ihmiselle: [[härkähai]], [[tiikerihai]] ja [[valkohai]]. Jotkin [[Queensland]]in ja [[Uusi Etelä-Wales|Uuden Etelä-Walesin]] suosituimmista rannoista on suojattu [[haiverkko|haiverkoilla]]. Menetelmä on vähentänyt sekä vaarallisten että harmittomien lajien määrää, kun hait takertuvat vahingossa verkkoihin. Toinen haiden määrää huomattavasti vähentänyt toiminta on ylikalastus, ja monet lajit ovat nykyään uhanalaisia. [[Kitahai]] löydettiin [[Mandurah]]issa [[Perth (Länsi-Australia)|Perthin]] lähellä sijaitsevalta rannalta löytyi vuonna 1988 [[kitahai]]. Lajista tiedetään hyvin vähän, mutta löytö antaaviittaa ymmärtääsiihen, että lajinlajia elävänesiintyy Australian rannikkovesissä.<ref name="suurisuu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/fishes/fishfacts/fish/megamouth.htm | Nimeke = Megamouth Shark: ''Megachasma pelagios Taylor'', Compagno & Struhsaker, 1983 | Tekijä = M. McGrouther | Julkaisu = Fishes - Australian Museum Fish Site | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Selkärangattomat ==
|}
 
Australian arviolta 200&nbsp;000 eläinlajista noin 96&nbsp;% on selkärangattomia. Vaikka selkärangattomien kokonaislajisto on vielä selvittämättä, pidetään 90&nbsp;% [[hyönteiset|hyönteisistä]] ja [[nilviäiset|nilviäisistä]] kotoperäisinä lajeina.<ref name = "Williams"/> Selkärangattomat täyttävät useita [[Ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]] ja ovat tärkeitä kaikissa ekosysteemeissä hajottajana, pölyttäjänä ja ravintolähteenä. Suurin selkärangattomien ryhmä on hyönteiset, joita on 75&nbsp;% Australian tunnetuista eläinlajeista. Monimuotoisimmat hyönteislahkot ovat [[kovakuoriaiset]] (28&nbsp;200 lajia), [[perhoset]] (20&nbsp;816) sekä pistiäiset (12&nbsp;781). [[Kaksisiipiset|Kaksisiipisiä]], kuten [[kärpäset|kärpäsiä]] ja [[hyttyset|hyttysiä]], on 7&nbsp;786, [[nivelkärsäiset|nivelkärsäisiä]] (mm. [[luteet]] ja [[kirvat]]) 5&nbsp;650 ja [[suorasiipiset|suorasiipisiä]] ([[heinäsirkat]], [[sirkat]] ja [[hepokatit]]) 2&nbsp;827 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ento.csiro.au/education/insects_allies.html | Nimeke = Insects and their allies | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CSIRO | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Muurahaiset|Muurahaisia]] tunnetaan 1&nbsp;275 lajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ento.csiro.au/science/ants/ants_in_australia.htm | Nimeke = Ants in Australia | Julkaisu = Australian Ants Online | Ajankohta = 2001 | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = CSIRO | Viitattu = 21.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Alkuperäistä eläimistöä merkittävästi uhkaaviin vieraslajeihin kuuluvat muun muassa [[saksanampiainen]], [[tulimuurahainen]], ''[[Anoplolepis gracilipes]]'' ja villiintynyt [[hunajamehiläinen]], joka kilpailee alkuperäisten mehiläisten kanssa.<ref name = "baserc5" />
 
Australiassa elää laaja kirjo [[hämähäkkieläimet|hämähäkkieläimiä]], joihin kuuluu myös joitain erittäin myrkyllisiä [[hämähäkit|hämähäkkejä]], kuten [[Tunneliverkkohämähäkkitunneliverkkohämähäkki]] (''Atrax robustus'') ja ''[[Latrodectus hasselti]]'', joiden puremat voivat olla tappavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/funnelweb.htm | Nimeke = Funnel-web Spiders | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/redback.htm | Nimeke = Redback Spider | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australiassa elää myös tuhansia lajeja [[Punkit|punkkeja]], kahdeksan [[valeskorpionit|valeskorpionilajia]] sekä yhdeksän [[Skorpionit|skorpionilajia]].
 
[[Nivelmadot|Nivelmatoihin]] kuuluvasta [[Harvasukasmadot|harvasukasmatojen]] alaluokasta Australiassa esiintyy monien vesissä ja maalla elävien [[madot|matoheimojen]] jäseniä;. näitäNiitä ovat [[änkyrimadot]] (''Enchytraeidae'') ja aidot kastemadot ''[[Acanthodrilidae]]'', ''[[Octochaetidae]]'' ja ''[[Megascolecidae]]''. Jälkimmäiseen kuuluu maailman suurin maamato ''[[Megascolides australis]]'', jokajota esiintyy ainoastaan [[Victoria (Australia)|Victorian]] [[Gippsland]]issa ja joka voi kasvaa jopa kolmemetriseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amonline.net.au/factsheets/earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Julkaisu = Amonline.net.au | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 28.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/factsheets/recognising_earthworms.htm | Nimeke = Recognising Australian Earthworms | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Australiassa elää yli 100sata ''[[Parastacidae]]''-heimoon kuuluvaa makean veden rapulajia. NäihinNiihin lukeutuukuuluu maailman pienin rapu ''[[Tenuibranchiurus glypticus]]'', joka täysikasvuisenakin on alle kolmen sentin pituinen, sekä maailman suurin rapu ''[[Astacopsis gouldi]]'', joka voi olla 76 cm pitkä ja painaa 4,5 kiloa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/leaflet0057.pdf | Nimeke = Freshwater Crayfish | Tekijä = John W. Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 9/2000 | Julkaisija = Queenslandin museo | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Cherax]]''-rapusukuun kuuluu [[vesiviljely]]ssä kasvatettujen lajien ''[[Cherax tenuimanus]]'' ja ''[[Cherax quadricarinatus]]'' lisäksi myös ''[[Cherax destructor]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Cherax/complete | Nimeke = Cherax | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisupaikka = Australia | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> ''[[Engaeus]]''-suvun ravut, jotka tunnetaan yleisesti maarapuina, ovat Australiassa myös yleisiä Australiassa. Ne ovat vain osittain vesieläimiä ja viettävät suurimman osan elämästään kaivamissaan koloissa. Australiassa elää myös seitsemän ''[[Austrothelphusa]]''-suvun [[taskuravut|taskurapulajia]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/taxa/Austrothelphusa/complete | Nimeke = Genus Austrothelphusa Bott, 1969 | Julkaisu = Australian Faunal Directory | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Nämä taskuravut elävät kaivautuneina jokitörmiin, ja ne voivat kolonsa suuaukon tukkimalla ne voivat säilyä hengissä usean vuoden [[kuivuuskausi|kuivuuskauden]] yli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://amonline.net.au/sand/news/freshwater_crabs.htm | Nimeke = Freshwater Crabs - Austrothelphusa (formerly Holthuisana) transversa. | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Australian museo | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vain Tasmaniassa esiintyvää primitiivistä [[Syncarida]]-ylälahkoon kuuluvaa makean veden ''[[Anaspididae]]''-äyriäisheimoa pidetään [[elävä fossiili|elävänä fossiilina]].
 
=== Merieläimet ===
[[Tiedosto:Hapalochlaena lunulata2.JPG|thumb|180px|left|[[Sinirengastursas]] on noin golfpallon kokoinen mustekala, joka luetaan maailman myrkyllisimpien lajien joukkoon. Kuvassa ''[[Hapalochlaena lunulata]]''.]]
 
Australian vesissä elää valtava kirjo selkärangattomia merieläimiä. NäistäNiistä suuri osa esiintyy [[Iso valliriutta|Ison valliriutan]] alueella. Tähän eläimistöön kuuluvat [[sienieläimet]], [[polttiaiseläimet]] ([[meduusat]], [[Korallieläimet|korallit]], [[merivuokot]]), [[piikkinahkaiset]] ([[merisiilit]], [[meritähdet]], [[käärmetähdet]], [[merimakkarat]]), [[lonkerojalkaiset]] ja [[nilviäiset]] ([[kotilo]]t, [[mustekalat]], [[simpukat]], [[nivelkotilot]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/invertebrates/marine_overview/chapt2mn.html | Nimeke = Chapter 2 – The Australian marine invertebrate fauna | Selite = A Report for Environment Australia | Julkaisu = Overview of the Conservation of Australian Marine Invertebrates | Ajankohta = 7/2002 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myrkyllisiin selkärangattomiin lukeutuvatkuuluvat [[australiankuutiomeduusa]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/invertebrates/box-jellyfish.html | Nimeke = Box Jellyfish Profile | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[sinirengastursas]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/blue_ring_octopus_20080709.pdf | Nimeke = Factheet: Blue-ringed Octopus | Tekijä = Darryl Potter & John Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Queensland Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä kymmenen ''[[Conidae]]''-kotiloheimon lajia, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle hengityselinten toiminnan lamaantumisen tai kuoleman. ''[[Acanthaster planci]]'' -[[meritähdet|meritähti]] elää Valliriutalla yleensä harvassa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syystä populaatio voi joskus lisääntyä niin suureksi, että se ylittää riutan [[kantokyky|kantokyvyn]], ja korallia syödään nopeammin kuin se kykenee [[regeneraatio|uudistumaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reef.crc.org.au/publications/explore/feat45.html | Nimeke = Controlling Crown-of Thorns Starfish | Tekijä = Great Barrier Reef Marine Park Authority | Ajankohta = 4/1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CRC Reef Research Centre | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muita ongelmallisia meriselkärangattomia ovat maahan tuodut tuholaiset, kuten [[vihersimpukka]] sekä ''[[Musculista senhousia]]'' ja ''[[Mytilopsis sallei]]'' -simpukat sekä ''[[Asterias amurensis]]'' -meritähti, jotka kaikki pyrkivät syrjäyttämään alkuperäisiä lajeja.<ref name = "baserc5" />
 
Meriäyriäisistä parhaiten tunnettuja ovat yleensä suurikokoiset [[kuoriäyriäiset]], joihin kuuluu myös valtaosa ihmisten ravintonaan käyttämistä äyriäisistä. Pohjois-Australian lämpimissä vesissä elää useita [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisryhmiä]], kuten [[taskuravut]], [[erakkoravut]], [[langustit]] ja ''[[Dendrobranchiata]]''-katkaravut. Kuoriäyriäisten ''[[Peracarida]]''-ylälahkoon kuuluvat [[katkat]] ja [[siirat]] puolestaan ovat paljon monimuotoisempia eteläisen Etelä-Australian kylmissä vesissä. Huonommin tunnettuja äyriäisryhmiä ovat pienikokoisemmat [[airojalkaiset]], [[kilpipäiset]], [[kidusjalkaiset]], [[siimajalkaiset]], [[hankajalkaiset]] ja [[raakkuäyriäiset]].
 
Huomattavia äyriäislajeja ovat muun muassa maailman toiseksi suurin taskurapulaji ''[[Pseudocarcinus gigas]]'', joka elää syvissä vesissä ja voi painaa 13,5 kiloa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2003/11/031128082954.htm | Nimeke = First View Of Giant Crabs - At Home On The Slope | Julkaisu = sciencedaily.com | Ajankohta = 1.12.2003 | Julkaisija = ScienceDaily | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = }}</ref>, sekä australialaiset ''[[Palinuridae]]''-heimon [[langustit]], kuten ''[[Panulirus cygnus]]'', joilla, toisin kuin esimerkiksi [[hummerit|hummereilla]], ei ole saksia.
 
== Ihmisen vaikutus ==
[[Tiedosto:SpottedQuoll 2005 SeanMcClean.jpg|thumb|250px|[[Tiikeripussikissa]] on Australian alkuperäinen laji, jonka tila on vaarantunut ihmisen toimien ja [[kettu|ketun]] saapumisen vuoksi.]]
 
Australian eläimistöllä on ainakin 40&nbsp;000 vuoden ajan ollut tärkeäsuuri merkitys, niitä ruoan ja nahkojen lähteenä käyttäneiden [[Australian alkuperäiskansat|Australian alkuperäiskansojen]] elämäntavassa. Hyödynnettyihin [[selkärankaiset|selkärankaisiin]] ovat kuuluneet kengurut, pussirotat, hylkeet, kalat ja [[lyhytpyrstöliitäjä]]. Ruokana käytettyjä selkärangattomia ovat yleisesti olleet hyönteiset kuten ''[[Agrotis infusa]]'', [[toukka|toukat]], joista käytetään yleisesti nimeä [[witchetty -toukat]], sekä nilviäiset. Alkuperäiskansojen tapa polttaa kasvillisuutta metsästyksen helpottamiseksi ja alueen kasvillisuuden ja eläinlajien vaihtamiseksi on aiheuttanut useiden tiettyyn ruokavalioon erikoistuneiden kasvinsyöjien, kuten [[Genyornis]]-sorsalinnun, sukupuuttoihinsukupuuton.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Miller, G. H. | Otsikko = Ecosystem Collapse in Pleistocene Australia and a Human Role in Megafaunal Extinction | Julkaisu = Science | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= 309:287–290 | Tunniste= PMID 16002615 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Alkuperäiskansojen harjoittaman metsästyksen ja maanmuokkauksen vaikutuksesta Australian suurempien eläinlajien sukupuuttoihin ei ollaole päästy yksimielisyyteen.<ref name = "Thompson">{{Kirjaviite | Tekijä=Thomson, J. M. et al. | Nimike=Fauna of Australia: Human Exploitation of and Introductions to the Australian Fauna. | Sivu = | Selite=Volume 1A | Julkaisija=Australian Government Publishing Service | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=1987 | TunnisteKieli = {{en}}}}</ref>
 
Aboriginaalien vaikutusta Australian alkuperäisten lajien populaatioon ei kuitenkaan pidetä yhtä merkittävänä kuin eurooppalaisten uudisasukkaiden,<ref name = "Thompson"/> joiden vaikutus ympäristöön on ollut verrattain suuri. Eurooppalaisten saapumisen jälkeen, alkuperäisen eläimistön suora hyväksikäyttö, niiden elinympäristön tuhoaminen ja uusien eksoottisten saalistajien ja kilpailevien kasvinsyöjien tuominen maahan on aiheuttanut noin 27 nisäkäslajin, 23 lintulajin ja 4 sammakkolajin sukupuuton.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicthreatenedlist.pl?wanted=fauna | Nimeke = EPBC Act List of Threatened Fauna | Julkaisupaikka = Canberra | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 21.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
=== Uhat ===
 
Itsenäisten tutkijoiden liittovaltiolle 2001 tekemätekemässä ympäristön tilaa käsitteleväkäsittelevässä raporttiraportissa totesitodettiin ympäristön ja ympäristönhoidon tilan muuttunen,muuttuneen edelliseen 1996 raporttiin verrattuna, huonompaan suuntaan. Erinäisistä raportinraportissa määrittelemistämääritellyistä ympäristön tilaa uhkaavista tekijöistä maan mineralisoituminen, hydrologisen tilan muuttuminen, maan autioituminen, ekosysteemin sirpaloituminen, huono ylläpito sekä [[tulokaslaji]]t muodostivat huomattavia ongelmia Australian luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Australian State of the Environment Committee | Nimike=Australia State of the Environment 2001: Independent Report to the Commonwealth Minister for the Environment and Heritage | Sivu = | Selite= | Julkaisija=CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage | Vuosi=2001 | www = http://www.deh.gov.au/soe/2001/pubs/part01.pdf | Tiedostomuoto = pdf | | Tunniste=ISBN 0-643-06745-0 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Eksoottisten eläinten suunniteltu, tarkoituksetontahaton ja luonnollinen ilmestyminen Australiaan on aiheuttanut huomattavaan määrään maata valtaavia, villiintyneitä ja tuholaislajeja, jotka ovat kukoistaneet ja muodostuneet luonnolle haitalliseksi tekijäksi. Maahan saapuneet organismit vaikuttavat ympäristöön monella tapaa. Jänikset rappaavat maan taloudellisesti käyttökelvottomaksi. Ketut harventavat kotoperäistä eläimistöä, ja agakonna myrkyttää metsästäjänsä joutuessaantullessaan syödyksi. MaataAlaa valtaaviin lajeihin lukeutuvatkuuluvat linnut ([[pihamaina]]) ja kalat (karppi), hyönteiset ([[tulimuurahainen]]) ja nilviäiset (''Musculista senhousia''). Ongelma on yhteydessäliittyy alkuperäislajeja syrjäyttävään kasvillisuuteen, kuten myös uusiin tauteihin, sieniin ja loisiin. Kalliit, kovatöiset ja aikaa vievät toimenpiteet näiden lajien kontrolloimiseksihillitsemiseksi eivät ole tuottaneet suurempaa tulosta, jonkaja vuoksisiksi tämä on edelleen suuri ongelma Australian [[Biodiversiteetti|luonnon monimuotoisuuden]] suojelussa.<ref name = "baserc5">{{Kirjaviite | Tekijä=Williams, J. et al. | Nimike=Biodiversity, Australia State of the Environment Report 2001 | Sivu = | Selite= | Julkaisija=CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage | www = http://www.environment.gov.au/soe/2001/publications/theme-reports/biodiversity/pubs/part05c.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Kappale = Biodiversity issues and challenges | Sivut = 106–109 | Julkaisupaikka = Canberra | Vuosi=2001 | Tunniste=SBN 0-643-06749-3 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
=== Suojelutoimet ===
[[Tiedosto:Kakadu 3541.jpg|thumb|200px|[[Mustaniskahaikara]] Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa [[Kakadun kansallispuisto]]ssa.]]
 
Suuri osa Australian eläimistöstä on suojeltu lainsäädännöllä. HuomattavaMerkittävä poikkeus tästä ovat kengurut, jotka ovatlisääntyvät runsaasti, tuotteliaitaniin jaettä joidenniiden kantaa joudutaan säännöllisesti vähentämään<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.nsw.gov.au/wildlifemanagement/KangarooManagementProgram.htm | Nimeke = Kangaroo Management Program | Julkaisu = Environment.nsw.gov.au | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = Uusi Etelä-Wales | Julkaisija = NSW: Department of Environment and Climate Change | Viitattu = 30.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>.
 
Australian vuonna 1992 allekirjoittaman [[biodiversiteettisopimus|biodiversiteettisopimuksen]] asettamia velvollisuuksia täyttämään säädettiin [[Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999]] (EPBC Act) luotiin täyttämään Australian vuonna 1992 allekirjoittaman [[biodiversiteettisopimus|biodiversiteettisopimuksen]] asettamia velvollisuuksia. Tämä asetusAsetus suojelee kaikkia alkuperäisiä eläinlajeja ja määräämäärittelee uhanalaisten lajien tunnistamisen ja suojelutoimet. Jokaisessa [[Australian osavaltiot ja territoriot|osavaltiossa ja territoriossa]] on uhanalaisista eläinlajeista omat lakimääräiset luettelot uhanalaisista eläinlajeista. EPBC Actin perusteella 380 lajia on tällä hetkellä määritelty joko vaarantuneeksi tai uhanalaiseksi ja380 lisäälajia, lajejaja lisäksi on suojelun kohteena muita lajeja osavaltioiden ja territorioiden lainsäädännön alaisestiperusteella.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=EPBC Act List of Threatened Fauna | Ajankohta= | Osoite=http://www.deh.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicthreatenedlist.pl?wanted=fauna | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Australian kaikki eläinlajit on listattu, mikäja se on avainaskelkeskeinen tekijä Australian eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluunsuojelussa. Liittovaltion hallitus perusti 1973 [[Australian Biological Resources Study]]n (ABRS), joka koordinoi eläimistön ja kasvillisuuden taksonomioiden, tunnistamisen, luokittelun ja levinneisyyden tutkimista. ABRS ylläpitää ilmaista verkkotietokantaa, jokajossa on luetteloiluetteloituna suurensuuri osa Australian eläimistä ja kasveista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs | Nimeke = Australian Biological Resources Study (ABRS) | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABRS | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on [[kansainvälinen valaanpyyntikomissio|kansainvälisen valaanpyyntikomission]] (IWC) jäsen ja vastustaa voimakkaasti kaupallista valaanpyyntiä. Australian vesillä ovat kaikki [[Valaat|valaslajit]] (''Cetacea'') ovat suojeltuja Australian vesillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/cetaceans/international.html | Nimeke = International protection of whales | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts, Australia | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on myös allekirjoittanut [[CITES]] -sopimuksen ja rajoittaa kaikkien uhanalaisten lajien maastavientiä.<ref name="cites">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cites.org/eng/disc/parties/alphabet.shtml | Nimeke = List of Contracting Parties | Tekijä = CITES | Julkaisu = Cites.org | Julkaisija = | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Jokaiseen osavaltioon ja territorioon on perustettu [[Australian suojelualueet|suojelualueita]] suojelemaan ja säilyttämään maan ainutlaatuista ekosysteemiä. Näihin alueisiin kuuluu kansallispuistoja ja muita reservejäalueita, kuten myös 64 suota, jotka on rekisteröity [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimukseen]] ja [[maailmanperintöluettelo]]on. Vuonna 2002 oli Australian kokonaispinta-alasta suojeltua aluetta 10,8&nbsp;% (774&nbsp;619,51 km²) Australian kokonaispinta-alasta oli suojeltua aluetta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Summary of Terrestrial Protected Areas in Australia by Type | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/parks/nrs/science/capad/2002/index.html | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Merien monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojelualueita perustettu myös useille merialueille. on perustettu suojelualueita: nämä alueetAlueet peittivätkattoivat vuonna 2002 7&nbsp;% (646&nbsp;000 km²) Australian aluevesistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=About the National Representative System of Marine Protected Areas (NRSMPA) | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/coasts/mpa/nrsmpa/index.html#status | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> [[Iso valliriutta|Isoa valliriuttaa]] ylläpitää osavaltio- ja territoriolainsäädännön alainen Grand Barrier Reef Marine Park Authority. Jotkin Australian kalavesistä on jo ylikalastettuja,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Newton, G and Boshier, J, eds. | Nimike=Coasts and Oceans Theme Report, Australia State of the Environment Report 2001 | Sivu = | Selite= | Julkaisija= CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage, Canberra | www = http://www.deh.gov.au/soe/2001/coasts/pubs/coasts.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0-643-06749-3 | Kieli = {{en}}}}</ref>, ja useille merieläinlajeille on määritelty kalastuskiintiöt.
 
== Lähteet ==
<div class="references-small">
* {{Kirjaviite | Tekijä = C. G. Glasby, G. J. B. Ross & P. L. Beesley (toim.) | Nimeke = Fauna of Australia Volume 1B Mammalia | Vuosi = 1989 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = ISBN 0-644-06056-5 | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/fauna-1b.html| Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = D. W. Walton & B. J. Richardson (toim.) | Nimeke = Fauna of Australia Volume 2A Amphibia and Reptilia | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Australian Government Publishing Service | Tunniste = ISBN 0-644-32429-5 | www = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/fauna-2a.html| Kieli = {{en}} }}
* Berra, T. M. 1998. ''A Natural History of Australia''. Academic Press ISBN 0-12-093155-9 {{en}}
* McKay, G.M. et al. 1989. [http://www.deh.gov.au/biodiversity/abrs/publications/fauna-of-australia/pubs/volume1b/36-ind.pdf Biogeography and Phylogeny of Eutheria]. In ''Fauna of Australia'' (D. W. Walton and B. J. Richardson, eds.). Mammalia, Canberra, Australian Capital Territory 1B:1–1227 {{en}}.
* Strahan, R. ed. 1983. ''The Australian Museum Complete Book of Australian Mammals''. Angus & Robertson ISBN 0-207-14454-0 {{en}}
* Walton, D. W. Ed. 1987. ''Fauna of Australia'', Volume 1A. Australian Government Publishing Service, Canberra. ISBN 0-644-06055-7 {{en}}
* Wells, A. Ed. 2005. [http://www.deh.gov.au/biodiversity/abrs/online-resources/fauna/afd/index.html Australian Faunal Directory], Department of Environment and Heritage {{en}}
</div>
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|fontti|sarakkeet}}
{{Link FA|he}}
{{Link FA|pt}}
 
{{Link FA|hr}}
{{Link GA|ja}}