[[Kuva:Brahen_kentta&Aleksis_Kiven_koulu_2008.jpg|thumb|250px|right|Brahen kenttä, taustalla [[Aleksis Kiven koulu]].]]
'''Brahen kenttäBrahenkenttä''' ([[stadin slangi]]ksi ''Braku'' tai ''Bragu'') on [[urheilukenttä]] ja talvisin tekojäärata Helsingin [[Alppiharju]]ssa. Se tunnetaan myös nimellä ''Kallion urheilukenttä'', vaikka itse asiassa se sijaitsee [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] ulkopuolella (rajana on kentän ohi kulkeva [[Helsinginkatu]]). Kenttä toimii esimerkiksi [[HIFK Soccer|HIFK:n jalkapallo-]] ja [[HIFK Bandy|jääpallojoukkueiden]] kotikenttänä, ja katettuun pääkatsomoon mahtuu 400 katsojaa. Lisäksi kentällä on siirrettäviä katsomoita, joten katsomopaikkoja jalkapallo-otteluissa on yhteensä noin 1 200. Kenttää hallinnoi Helsingin kaupungin liikuntavirasto, joka kutsuu sitäpaikalla talvisin olevaa tekojäärataa nimellä '''Kallion tekojäärata.'''<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/tekoj__radat/kallion+tekoj__rata | Nimeke = Kallion tekojäärata | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikuntavirasto | Viitattu = 3.7.2012}}</ref> Siellä on talvisaikaan kahvio ja luistinten vuokraus- ja teroituspalvelu.
== Talvikäyttö ==
Brahen kentänBrahenkentän luistelukausi alkaa 17. marraskuuta ja päättyy 16. maaliskuuta.
== Historia ==
Vielä 1800-luvun lopussa nykyisen Brahen kentän ympäristö oli rakentamatonta, joskin varsinaisen [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] asutus oli jo nopeasti kasvussa. Ensimmäinen asemakaava Alppiharjun alueelle vahvistettiin vuonna [[1901]]. Siinä alueelle ei vielä suunniteltu urheilukenttää. Sen sijaan Helsinginkadun varteen oli nykyisen kentän lounaiskulmaan suunniteltu neliskulmainen Helsingintori, jota kolmelta puolelta olisivat reunustaneet julkisten rakennusten tontit. Siitä pohjoiseen olisi johtanut [[esplanadi]]n tyyppinen [[puistokatu]], jossa olisi ollut keskellä kapea puisto ja sen reunoja pitkin kulkeneet Itäinen ja Läntinen Brahenkatu. Myös tämän puistokadun pohjoispäähän varattiin julkisen rakennuksen tontti. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla [[Kallion kirkko|Kallion kirkon]] ja samalla myös [[Unioninkatu|Unioninkadun]] kanssa.<ref>Tietosanakirja, 3.osa (Haggart-Kaiverrus), artikkeliin Helsinki liittyvä karttaliite, Otava 1911</ref>
Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen kenttä saivat nimensä kenraalikuvernööri [[Pietari Brahe]]n mukaan. Lähellä sijaitsevien [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] tavoin ne kuuluvat Kalliossa ja Alppiharjussa olevaan historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.<ref>Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970</ref>
Ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansotaa]] alueen kadut olikin pitkälti jo rakennettu, mutta niiden varsilla olevat tontit olivat vielä suurelta osin tyhjillään. Esimerkiksi Itäisellä Brahenkadulla oli rakennuksia vain sen pohjoisimmassa korttelissa.<ref>Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 260, Otava, 1962 </ref>
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/tekoj__radat/kallion+tekoj__rata Kallion tekojäärata] Helsingin kaupungin liikuntaviraston sivuilla
{{coor title dms|60|11|15|N|24|56|57|E|}}
|