Ero sivun ”Georg Simmel” versioiden välillä

Simmel muistetaan hyvin hänen suurkaupunkia ja rahaasuurkaupunkiahaa käsitelleistä tutkimuksistaan. Simmel olikin urbaanin sosiologian edelläkävijä.

Suurkaupungille Simmel pitää ominaisena ulkoisten ja sisäisten vaikutelmien nopeaa ja jatkuvaa vaihtelua, josta aiheutuu hermoston yliaktiivisuutta.<ref>Suurkaupunki ja moderni elämä, sivu 28</ref> Simmel teorisoi, että ärsykkeiden määrä johtaa järkiperäistymiseen. Suurkaupunkilainen suhtautuu siis kaikkeen järkiperäisesti, kun taas maaseudulla elävä tai pikkukaupunkilainen toimii enemmänkin tunne-elämänsä pohjalta. Järkiperäisyys on yksilön keino suojautua väkivaltaista suurkaupunkia vastaan.

Järkiperäistymisestä aiheutuu kuitenkin armoton asiallisuus suhteessa muihin ihmisiin ja asioihin. Suurkaupunkilaiset suhtautuvat järkiperäisen laskelmoivasti ja varautuneesti toisiinsa. Tämä on eräänlainen suojautumiskeino. Simmelin teorian mukaan näet suurkaupunkilainen ei voi reagoida kaikkiin ihmisiin kuten pikkukaupunkilainen. Tämä johtaisi suurkaupunkilaisen sisimmmän atomisoitumiseen. Kun yksilö ärsytetään äärimmäiseen psyykkiseen suoritukseen ärsykkeiden määrällä, johtaa se myös kyllääntymiseen. Suurkaupunkilaisista tulee siis kykenemättömiä reagoimaan kaikkiin ärsykkeisiin niiden vaatimalla tavalla. Kyllääntyminen tarkoittaa myös sitä, että asioiden eroja ei enää havaita. Kaikki nähdään siis tasapaksuna ja samanarvoisena.

Simmel kiinnittää myös huomiota yksikön kasvaneeseen henkiseen liikkumatilaan suurkaupungissa. Hän pitää yleisenä sääntönä sitä, että mitä suurempi ja löyhempi yhteisö sitä enemmän yksilöllä on liikkumatilaa. Pienissä yhteisöissä ryhmä on sisäisesti kiinteä ja tällöin yksittäisellä jäsenellä on vain suppea liikkumatila. Suurkaupungissa taas sisäinen yhteisyys on löystynyt, jolloin yksilöllä on suuremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan (mm. elämäntapa ja mielipiteet). Suurkaupungit ovatkin siis yksilöllisyyden tyyssijoja, jotka ovat vapaita pikkukaupunkien ennakkoluuloisista asenteista. Simmel pitää suurkaupunkien vapauden kääntöpuolena kuitenkin yksinäisyyttä. Suurkaupungeissa yksilön on hankala saada esiin omaa persoonaansa. Suurkaupungit suosimat persoonattomat sisällöt uhkaavat hukuttaa yksilön persoonallisuuden.