Wikipedia

Ero sivun ”Jääkäri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: lt:Jėgeriai
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 122 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kevyen jalkaväkiyksikön sotilasta yleensä. Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana koulutetuista suomalaisista jääkäreistä katso [[Jääkäriliike]].}}
 
'''Jääkäri''' ({{k-de|Jäger}}, 'metsästäjä'’metsästäjä’) on kevyen [[jalkaväki]]yksikön [[sotilas]].
 
Jääkäri tarkoittaa nopeasti liikkuvaa jalkaväkisotilasta.{{lähde}} Suomessa jääkäreiksi on kutsuttu erityisesti [[Jääkäriliikejääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]] liittyneitä [[Saksan keisarikunta|Saksassa]] 1915–1917 sotilaskoulutuksen saaneita "Saksan”Saksan jääkäreitä"jääkäreitä”. Nykyään [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] jalkaväkiyksiköiden [[Sotamiessotamies (Suomi)|sotamiesten]] yleinen nimitys on jääkäri.
 
==Varhainen historia==
Rivi 9:
 
==Napoleonin aika==
Jääkäreistä tuli suosittu yksikkötyyppi [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikana, kun porvaristaustaiset vapaaehtoiset järjestäytyivät vastustamaan [[Napoleon I|Napoleonin]]in valloitusta [[Eurooppa|Euroopan]] saksankielisillä alueilla. Aiempia perinteitä jatkaen nämä jääkärit olivat järjestäytyneitä isänmaallisia vapaaehtoisia, jotka omista varoistaan tai naapureiden ja tuttavien avustuksella kustansivat aseensa ja univormunsa. Napoleonia vastaan suoritettu toiminta aiheutti suuren määrän tappioita erityisesti vihollisen upseerien keskuudessa ja monia jääkäreitä ylennettiin. Napoleonin sotien loppupuolella useimmat [[aliupseeri]]t saksankielisissä maissa olivat juuri ylennyksen saaneita jääkäreitä.
 
==Maailmansodat==
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen]] ja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] maailmansodan aikana [[Saksan armeija]] otti jääkäri-nimen käyttöön useille kevyille yksiköille, kuten vuoristossa toimiville joukoille sekä sotien välissä myös uudenlaisille [[laskuvarjojääkäri|laskuvarjojääkäreille]] (''Fallschirmjäger'').
 
==Suomen jääkärit==
{{Pääartikkeli|[[Jääkäriliike]]}}
[[SuomiSuomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] jääkäriliike kehittyi [[sortokausi|sortovuosien]] aikana, kun Suomessa pohdittiin itsenäistymisen mahdollisuutta ja toivottiin yleisesti [[VenäjäVenäjän keisarikunta|Venäjän]]n tappiota [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessänsimmäisessä maailmansodassa]]. Jääkäriliike kehittyi [[ylioppilas]]piireissä, ja se otti päämääräkseen Suomen irrottamisen Venäjästä.▼
 
Koska sotilaskoulutusta oli vaikea saada Suomessa, suomalaiset kääntyivät [[saksaSaksan keisarikunta|saksalaisten]]laisten puoleen. Suoritettiin maanlaajuinen salainen värväys, ja vuonna [[1915]] ensin 200 ja myöhemmin jopa 20002 000 nuorta miestä matkusti Saksaan ja sai koulutuksen Kuninkaallisen [[Preussi]]n [[jääkäripataljoona 27|jääkäripataljoona 27:ssä]].▼
▲[[Suomi|Suomen]] jääkäriliike kehittyi [[sortokausi|sortovuosien]] aikana, kun Suomessa pohdittiin itsenäistymisen mahdollisuutta ja toivottiin yleisesti [[Venäjä]]n tappiota [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Jääkäriliike kehittyi [[ylioppilas]]piireissä, ja se otti päämääräkseen Suomen irrottamisen Venäjästä.
 
Pataljoona osallistui taisteluihin Venäjää vastaan [[BaltiaBaltian maat|Baltiassa]]ssa. Vuonna [[1918]] osa jääkäreistä palasi sotimaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]]. Osa jääkäreistä jäi sodan jälkeen palvelemaan upseereina ja valtaosa osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai [[kenraali]]n sotilasarvon ja jääkäreiden vaikutus [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Näillä "Saksan”Saksan-jääkäreillä"jääkäreillä” oli oikeus käyttää varsinaisen sotilasarvonsa edessä määriteosaa ''jääkäri'' (esimerkiksi jääkärikenraali, jääkärimajuri).▼
▲Koska sotilaskoulutusta oli vaikea saada Suomessa, suomalaiset kääntyivät [[saksa]]laisten puoleen. Suoritettiin maanlaajuinen salainen värväys, ja vuonna [[1915]] ensin 200 ja myöhemmin jopa 2000 nuorta miestä matkusti Saksaan ja sai koulutuksen Kuninkaallisen [[Preussi]]n [[jääkäripataljoona 27|jääkäripataljoona 27:ssä]].
 
Suomessa itsenäisyyden alkuvaiheissa [[jääkärijoukko|jääkärijoukot]] olivat jalkaväkijoukkoja, jotka oli varustettu marssia nopeampaa liikkumista varten polkupyörin. [[1910-luku|1910-luvulla]] ja sen jälkeenkin kutsuttiin Saksassa sotilaskoulutusta hankkinutta sotilasta suomen kielellä ''Saksan jääkäriksi'', jottei sana olisi sekoittunut metsästäjään.{{lähde}}▼
▲Pataljoona osallistui taisteluihin Venäjää vastaan [[Baltia]]ssa. Vuonna [[1918]] osa jääkäreistä palasi sotimaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]]. Osa jääkäreistä jäi sodan jälkeen palvelemaan upseereina ja valtaosa osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai [[kenraali]]n sotilasarvon ja jääkäreiden vaikutus [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Näillä "Saksan-jääkäreillä" oli oikeus käyttää varsinaisen sotilasarvonsa edessä määriteosaa ''jääkäri'' (esimerkiksi jääkärikenraali, jääkärimajuri).
 
Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön [[sotilasarvo]]issa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Lapin, ym. jääkäripataljoonat (myös Rannikkojääkäripataljoona Upinniemessä) vaalivat jääkäriliikkeen perinteitä, joten niissä miehistön kauluslaatassa oli keltaiset reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli jääkäri. Muissa jalkaväen joukko-osastoissa (mm.muun muassa Savon ja [[Kainuun Prikaati|Kainuun prikaateissa]]) miehistön kauluslaatassa oli tuolloin harmaat reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli [[sotamies]]. Sittemmin jääkäripataljoonat on liitetty joukkoyksikköinä prikaateihin, ja kaikki [[jalkaväki]]yksiköidenjalkaväkiyksiköiden sotilaat ovat nykyään jääkäreitä. Myös kauluslaatat ovat nykyisissä jalkaväkiyksiköissä keltareunuksisia ja vihreäpohjaisia. Jääkäriliikkeen perintöä on myös [[Panssariprikaati]]in kuuluva [[Jääkäritykistörykmentti]], entinen ''Jääkäripatteristo''. Tämän lisäksi kyseinen prikaati (kuten nykyään myös [[Karjalan prikaati]]) kouluttaa panssarijääkäreitä, jotka liikkuvat rynnäkköpanssarivaunulla ja taistelevat jalan.▼
▲Suomessa itsenäisyyden alkuvaiheissa [[jääkärijoukko|jääkärijoukot]] olivat jalkaväkijoukkoja, jotka oli varustettu marssia nopeampaa liikkumista varten polkupyörin. [[1910-luku|1910-luvulla]] ja sen jälkeenkin kutsuttiin Saksassa sotilaskoulutusta hankkinutta sotilasta suomen kielellä ''Saksan jääkäriksi'', jottei sana olisi sekoittunut metsästäjään.{{lähde}}
 
▲Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön [[sotilasarvo]]issa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Lapin, ym. jääkäripataljoonat (myös Rannikkojääkäripataljoona Upinniemessä) vaalivat jääkäriliikkeen perinteitä, joten niissä miehistön kauluslaatassa oli keltaiset reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli jääkäri. Muissa jalkaväen joukko-osastoissa (mm. Savon ja [[Kainuun Prikaati|Kainuun prikaateissa]]) miehistön kauluslaatassa oli tuolloin harmaat reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli [[sotamies]]. Sittemmin jääkäripataljoonat on liitetty joukkoyksikköinä prikaateihin, ja kaikki [[jalkaväki]]yksiköiden sotilaat ovat nykyään jääkäreitä. Myös kauluslaatat ovat nykyisissä jalkaväkiyksiköissä keltareunuksisia ja vihreäpohjaisia. Jääkäriliikkeen perintöä on myös [[Panssariprikaati]]in kuuluva [[Jääkäritykistörykmentti]], entinen ''Jääkäripatteristo''. Tämän lisäksi kyseinen prikaati (kuten nykyään myös [[Karjalan prikaati]]) kouluttaa panssarijääkäreitä, jotka liikkuvat rynnäkköpanssarivaunulla ja taistelevat jalan.
 
[[Luokka:Koulutushaarat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkäri”