Ero sivun ”Rajageminaatio” versioiden välillä

'''Jäännöslopuke''' (joskus myös ''aspiraatio'', ''rajageminaatio'' tai ''loppuhenkonen'') tarkoittaa tiettyjen [[suomen kieli|suomen kielten]] sanojen ja sanamuotojen lopussa esiintyvää [[foneemi]]a, joka ei nykykielessä äänny selvästi muuten kuin [[assimilaatio (fonetiikka)|assimilaationa]] seuraavan sanan kanssa. Seuraavan sanan alkaessa konsonantilla tämä konsonantti saattaa kahdentua, esimerkiksi "tule tänne" ääntyy /tule'tänne/ (siis tule-sana loppuu nopeasti ja sen jälkeen on pieni tauko) tai /tulettänne/, josta käytetään nimitystä loppukahdennus.

 

 

Vokaalialkuisten sanojen kohdalla jäännöslopuke toteutuu [[glottaaliklusiili]]na, esim. "Ole aina" ääntyy /oleʔaina/; tästä käytetään toisinaan nimitystä loppuhenkonen tai aspiraatio, jotka kuitenkin ovat harhaanjohtavia, koska glottaaliklusiili ei ole aspiroitu äänne. Glottaaliklusiili voidaan jättää myös pois, jolloin vokaalit ääntyvät [[legato]]maisesti yhteen.