Ero sivun ”Sosiaalihistoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{Yhteistyöartikkeli}} |
PtG (keskustelu | muokkaukset) vähän tutkimusalueen historiasta |
||
Rivi 5:
Yksi merkittävä tekijä sosiaalihistorian nousulle tutkimusalana (niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa) oli 1960–1970-lukujen [[vasemmisto]]laisuusaalto.
== Historia ==
Sosiaalihistorian synty ajoittuu kahteen traditioon. Toinen lähtökohta oli saksalainen Sozial- und Wirtschaftgeschichte, joka syntyi erityisesti [[Kansantaloustiede|kansantaloustieteen]] itsenäistymiseen liittyneissä keskusteluissa. Toisena alkuna oli englantilainen [[Teollinen vallankumous|teolliseen vallankumoukseen]] keskittynyt [[taloushistoria]]. Englannissa 1900-luvun alussa taloushistorian kehitystä kaunistelevaan sanomaan kriittisesti suhtautuneet tutkijat synnyttivät omanlaisen sosiaalishistoriallisen perinteen. Ranskassa kehittyi näiden kahden tradition pohjalta 1920- ja 1930-lukujen vaihteesssa [[Annales. Histoire, Sciences sociales]] -lehden ympärille oma koulukuntansa, jonka erityispiirteenä oli vertaileva tutkimusote ja vuoropuhelu muiden yhteiskuntatieteiden kanssa.<ref name="soshis">{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/tutk/hakuopas/soshissa.html| Nimeke = Sosiaalihistoria | Tekijä = Peltonen, Matti| Viitattu = 30.6.2012}}</ref>
Sosiaalihistoriassa kehittyi 1960-luvulla uusi kriittinen vuoropuhelu [[sosiologia]]n hallitsevan [[modernisaaioteoria]]n kanssa. Samalla ilmaantui kritiikkiä myös oman piirin ja erityisesti taloushistorian sosiologista liian helposti kopioituja ajatuksia vastaan. Tässä keskustelussa erityisesti [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] homogeenisenä kuvaamista vastaan; yhteiskunta ei ollutkaan sama asia kuin [[kansallisvaltio]]. Sosiaalihistoriallinen tutkimus alkoikin kiinnittää entistä enemmän huomiota kansallisvaltiota suurempiin alueisiin, mutta toisaalta myös [[mikrohistoria]]an.<ref name="soshis"/>
Kun sosiaalihistorian tutkimus alkoi keskittyä kansallisvaltion ulkopuolellekin, se alkoi kiinnostua myös arkipäivisimmistä asioista sekä vaikuttaa myös muihin tieteenaloihin. Esimerkiksi tutkimus väkijoukkojen käyttäytymisestä ruokamellakoissa ja mielenosoituksissa on venyttänyt [[Politiikka|politiikan]] kenttää valtioihin ja puolueisiin liittyvien asioiden ulkopuolelle ja [[populaarikulttuuri]]n ja kansainomaisen ajattelun historian tutkimus on vaikuttanut [[Kirjallisuudentutkimus|kirjallisuudentutkimukseen]] ja [[filosofia]]an.<ref name="soshis"/>
== Lähtee ==
{{viitteet}}
== Kirjallisuutta ==
| |||