Ero sivun ”Kenraali” versioiden välillä

[[Merivoimat|Merivoimissa]] kenraalia vastaava sotilasarvo on [[amiraali (sotilasarvo)|amiraali]]. Täyttä kenraalia alempia, mutta [[kenraalikunta]]an luettavia sotilasarvoja on [[Suomen maavoimat|Suomen maa-]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimissa]] käytössä kolme, ylimmästä alimpaan [[kenraaliluutnantti]], [[kenraalimajuri]] ja [[prikaatikenraali]]. Joissain maissa on lisäksi ollut käytössä muitakin kenraalinarvoja, kuten edellämainittuja korkeampi [[kenraalieversti]].

Täyden kenraalin sotilasarvoon voidaan liittää aselajia osoittava määrite, joka aikaisemmin liittyi kiinteästi nimitykseen, mutta nykyisin sitä on jaettu vain kunnianosoituksena. Esimerkkejä näistä ovat [[jalkaväenkenraali]], [[ratsuväenkenraali]], jääkärikenraali ja [[tykistönkenraali]]. Jalkaväenkenraaleita on ollut 17 (mm.muun muassa [[Erik Heinrichs]], [[Adolf Ehrnrooth]], [[Armas-Eino Martola]]), jääkärikenraaleita muutama (mm.muun muassa [[Väinö Valve]]), ratsuväenkenraaleita kaksi ([[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]], [[Ernst Linder]]) ja tykistönkenraaleita yksi ([[Vilho Nenonen]]). Muita aselajikenraaleita ei itsenäisellä Suomella ole toistaiseksi ollut.

Suomen puolustusvoimissa kaikkia kenraaliarvoisia puhutellaan aina nimityksellä "kenraali"”kenraali” riippumatta arvomerkissä olevasta leijonien määrästä.

[[Pehr Evind Svinhufvud]]in tasavallan presidenttinä ja Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimille]] 1933 myöntämä [[Sotamarsalkka|sotamarsalkan]] [[arvonimi]] ilmaisi, että ratsuväenkenraalina Mannerheim on virkaiältään täyskenraaliakin ylempi. Tämä liittyi siihen, että Neuvostoliiton kehityksen muuttuessa Suomessa luotiin tavanomaisen organisaation oheen [[Suomen puolustusneuvosto|puolustusneuvosto]], joka tarjosi mahdollisuuden Mannerheimille puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajalle rinnakkaisesti osallistua maanpuolustuksen suunnitteluun eläkkeelle jo siirtyneenä kenraalina.