Ero sivun ”Pehr Kalm” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pois ylioppilasmatrikkelista http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6189 löytymätöntä tietoa per http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Hannumatti&diff=11645022&oldid=11624588
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 14:
| sukujuuret =
| tutkimusalue = kasvitiede, talousoppi
| instituutti = [[Turun Akatemia]]
| alma mater =[[Turun Akatemia]]
| ohjaaja =
| oppilaat = [[Anders Chydenius]]
| tunnetut työt = ''Matka Pohjois-Amerikkaan''
| palkinnot =
| uskonto = luterilainen
| allekirjoitus =
| alaviitteet = Kansainvälisesti tunnettu tutkimusmatkailija.
}}
'''Pehr (Pietari) Kalm''' (maaliskuussa [[1716]] [[Ångermanland]] – [[16. marraskuuta]] [[1779]] [[Turku]]) oli [[suomi|suomalainen]] [[kasvitiede|kasvitieteilijä]], tutkimusmatkailija ja pappi, joka saavutti mainetta myös ulkomailla. Kalm oli [[Carl von Linné]]n oppilas, joka teki tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan. Hänestä tuli [[Turun Akatemia]]n ensimmäinen talousopin professori ja Akatemian rehtori.
 
==Nuoruus==
Rivi 32:
Ensimmäiset tutkimusmatkat Kalm teki [[vapaaherra]] Sten Carl Bielken kustantamana Suomessa ja [[Ruotsi]]ssa. 1744 hän matkusti Bielken kanssa [[Moskova]]an ja [[Ukraina]]an ja toi mukanaan Linnén käyttöön kasvinäytteitä ja käsikirjoituksia.
 
Seuraava matka, Ruotsin tiedeakatemian järjestämä tutkimusretki [[Amerikka|Amerikan]] mantereelle, kesti lokakuusta 1747 kesään 1751. Apulaisena Kalmilla oli Lars Jungström, matkaan lähdettiin [[Norja]]n ja [[Lontoo]]n kautta, jossa Kalm vietti puoli vuotta perehtyen tulevaan ja opetellen englantia ja ranskaa. Elokuussa 1748 Kalm lähti Englannista ''Mary Galley'' -nimisellä laivalla kohti Amerikkaa ja [[Philadelphia]]a. Matka kesti 41 päivää,; perille Uudelle mantereelle hän pääsi syyskuun 15. päiväpäivänä.
 
Kesällä 1749 Kalm teki apulaisensa ja kahden oppaan kanssa pitkä tutkimusmatkan [[Montreal]]iin ja [[Quebec]]iin saakka, seuraavana kesänä taas [[Niagaran putoukset|Niagaran putouksille]], jonne hän saapui 24. heinäkuuta 1750. Kalmin kuvaus putouksista julkaistiin muun muassa [[Benjamin Franklin]]in toimittamassa ''Pennsylvania Gazette'' -lehdessä.<ref name =KBG/>
 
Hänen Amerikan matkasta julkaisemansa retkikertomus ''En resa till Norra Amerika'' on ilmestynyt monella kielellä,; ruotsiksi se julkaistiin 1753. Matkan aikana hän lähetti Linnélle [[Sienet|sieni]]ä ja [[siemen]]iä. Palatessaan [[Tukholma]]an 1751 hän toi [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]] Linnélle kasvinäytteitä ja lisää siemeniä.<ref name=AA>Arja Aho, Arja: Pohjolan sankari tutki kasveja ja ihmisiä,. ''Helsingin Sanomat'' 28.8.2011, sivus. D 13.</ref>
 
Lisäksi hän teki tutkimuksen nyttemmin [[sukupuutto]]on kuolleesta [[muuttokyyhky]]stä. Se oli ensimmäinen kyseisen lajin pesimäbiologiasta tehty tutkimus ja on yhä käyttökelpoinen. Sitä pidetään [[Turun Akatemia]]n kansainvälisesti arvokkaimpana ja tieteellisesti merkittävimpänä julkaisuna.<ref>''Suomen Luonto'' 10/2009, sivus. 40.</ref>
 
Kuultuaan [[Pierre La Vérendrye]]ltä tämän löytämästä "riimuja" sisältävästä kivestä Kalm innostui [[Vinland|viikinkien matkoista Pohjois-Amerikkaan]]. Hän antoi tämän oppilaalleen [[Georg A. Westman]]ille<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|7931|Jöran Westman}}</ref> maisteritutkimuksen aiheeksi. Westmanin aihetta käsittelevä 23-sivuinen [[pro gradu]] julkaistiin vuonna 1757.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = American Swedish Historical Museum: Yearbook 1962 | Julkaisija = American Swedish History Museum | Vuosi = 1962 | Tunniste = ISBN 1437950124 | www = http://books.google.fi/books?id=x_TBe1YExEYC&pg=PA57&lpg=PA57&dq=%22Itinera+priscorum+Scandianorum+in+Americam%22&source=bl&ots=uvvQUFHOEB&sig=aYUBxkt2NkFxZL0EVJNxkycb-0w&hl=fi&ei=dR87S-_mDdTm-Qa_4-GuCg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=8&ved=0CC0Q6AEwBw#v=onepage&q=%22Itinera%20priscorum%20Scandianorum%20in%20Americam%22&f=false | Kieli = {{en}} | Viitattu = 30.12.2009 }}</ref><refbr>{{Kirjaviite | Nimike = Itinera priscorum scandianorum in Americam : dissertatione graduali leviter adumbrata venia ampliss. ord. philosophorum in Reg. Acae. Aboensi | Tekijä = Georgius A. Westman | Julkaisija = [[Jakob Merckell]] | Julkaisupaikka = Turku | Vuosi = 1757 | Tunniste = {{OCLC|81560047}} | www = https://oa.doria.fi/handle/10024/52138 | Kieli = {{la}}, {{he}} | Viitattu = 7.1.2010}}</ref>
 
==Kasviasiantuntija==
Rivi 49:
[[Tiedosto:Pehr-Kalm-1979.jpg|thumb|250px|Pietari Kalmin (1716–1779) 200-vuotismuiston kunniaksi julkaistu postimerkki.]]
==Professori ja pappi==
[[Turun Akatemia]]an päätettiin [[hyödyn aika]]kauden innoittamana perustaa luonnonhistorian ja talousopin oppituoli vuonna 1747. Professuuri rahoitettiin lakkautamalla runousopin oppituoli. Uudeksi talousopin professoriksi nimitettiin Kalm, vaikkei tällä itsellään ollut yliopistollista loppututkintoa.<ref name=KBG/> Samana vuonna Kalm aloitti Amerikan-matkansa. Hän oli virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1779. Hänen seuraajansa professorina oli [[Salomon Kreander]].<ref name=KBG>{{Kansallisbiografia|id = 2618|nimi = Kalm, Pehr (1716–1779).|tekijä = Maija Kallinen, Maija |ajankohta = 16.9.1997}}</ref>
 
Yliopistonopettajana Kalm oli suosittu. Häntä pidetäänkin eräänä taloudellisen hyödyn ajan keskeisimpänä henkilönä Turun Akatemiassa. Kalmin johdolla valmistui 146 väitöskirjaa, joista valtaosa [[ruotsin kieli]]siä, muut latinaksi.<ref name = KBG/> Turun akatemian rehtorina hän toimi 1756–1757, 1765–1766 sekä 1772–1773. Kalm oli myös [[Ruotsin tiedeakatemia]]n jäsen vuodesta 1745.<ref name = KBG/>
 
Kalm vihittiin papiksi 1757.<ref name=KBG/> Kalm toimi sekä [[Piikkiö]]n seurakunnan että [[Maaria]]n seurakunnan [[kirkkoherra]]na. Hän oli myös Turun [[tuomiokapituli]]n jäsen.<ref name=KBG/> Hänen näkemyksensä mukaan papiston tehtävänä oli hyödyttää valtakuntaa parhaalla mahdollisella tavalla.<ref>[https://oa.doria.fi/handle/10024/3041 Pitäjän hyödyllisin mies? Pehr Kalmin käsitys papiston yhteiskunnallisesta tehtävästä.]</ref>
 
==Perhe==
Rivi 66:
 
==Kirjallisuutta==
* Rosemarie Tsubaki., Rosemarie: ''Pehr Kalm: Suomalainen Amerikan löytäjä.'' Terra Cognita, Helsinki. 2011. ISBN 978-952-5697-49-0.
* Löytönen, Markku (toim.) 2009.: Suomalaiset tutkimusmatkat. SKS, Helsinki, s. 11–15. ISBN 978-951-746-774-2
 
== Aiheesta muualla ==