Wikipedia

Ero sivun ”Kaunokirjallisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
p Botti poisti: ta:புனைகதை (strongly connected to fi:Kuvitelma)
Getro (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
5 492 muokkausta
p fix
Rivi 1:
'''Kaunokirjallisuus''' eli sanataide on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle [[kirjallisuus|kirjallisuudelle]] (vastakohtana [[tietokirjallisuus|tietokirjallisuudelle]]). Kaunokirjallisuus jaetaan yleensä [[kertomakirjallisuus|kertomakirjallisuuteen]] (proosa, epiikkaeepokset), [[runous|runouteen]] (lyriikka) ja [[draama]]an (näytelmät, kuunnelmat, elokuva- ja tv-käsikirjoitukset). Myös jotkut asiatekstityypit kuten [[essee]]t lasketaan joskus kaunokirjallisuudeksi.
 
==Termin historia ja merkitys==
Suomen kielen sana 'kaunokirjallisuus' on peräisin D. E. D. Europaeuksen ja A. Vareliuksen sanakirjasta ''Svenskt-finskt handlexikon'' (1852-53). Siinä se esitetään vastineena ruotsin sanalle 'vitterhet'. Ruotsin kielessä sanaasana ''skönlitteratur'' tuli käyttöön vasta 1850-luvulla. Esimerkiksi englannin kielessä suoraa vastinetta ei ole, vaan "'literature"' merkitsee sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja "'fiction"' kertomakirjallisuutta.▼
 
Suomeen ranskasta johdettu termi '''[[belletristiikka]]''' ({{k-fr|belles-lettres}}) tarkoitti alkuaan kaunokirjallisuutta, mutta nykyisin sillä viitataan lähinnä ''' [[esseistiikka]]an, kuten Yrjö Hosiaisluoma kirjoittaa ''Kirjallisuuden sanakirjassa'.': "Esimerkiksi [[Aldous Huxley]]n esseekokoelmat ovat tyypillistä belletristiikkaa: nokkelia, elegantteja ja oppineita." (Hosiaisluoma)▼
▲Suomen kielen sana 'kaunokirjallisuus' on peräisin D. E. D. Europaeuksen ja A. Vareliuksen sanakirjasta ''Svenskt-finskt handlexikon'' (1852-53). Siinä se esitetään vastineena ruotsin sanalle vitterhet. Ruotsin kielessä sanaa ''skönlitteratur'' tuli käyttöön vasta 1850-luvulla. Esimerkiksi englannin kielessä suoraa vastinetta ei ole, vaan "literature" merkitsee sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja "fiction" kertomakirjallisuutta.
 
▲Suomeen ranskasta johdettu termi '''[[belletristiikka]]''' ({{k-fr|belles-lettres}}) tarkoitti alkuaan kaunokirjallisuutta, mutta nykyisin sillä viitataan lähinnä ''' [[esseistiikka]]an'''. "Esimerkiksi [[Aldous Huxley]]n esseekokoelmat ovat tyypillistä belletristiikkaa: nokkelia, elegantteja ja oppineita." (Hosiaisluoma)
 
==Kauno- ja tietokirjallisuuden suhde==
Kirjallisuuden jako faktaan ja fiktioon jako[[fiktio]]on ei ole lainkaan yksiselitteinen asia, vaikka usein näin ajatellaankin. Varhainen tietokirjallisuus ([[Platon]], [[Herodotos]]) oli hyvin mielikuvituksellista ja maalailevaa, eivätkä asiatekstit eriytyneet kaunokirjallisuudesta täysin vielä myöhemminkään. Esimerkiksi monet utopiaromaanit[[utopiaromaani]]t olivat varsin kevyesti verhottua essee- tai mielipidekirjallisuutta. Kerronnan ja vaikuttamisen keinot ovat historiassa siirtyneet asiatekstin ja kaunokirjallisen ilmaisun välillä molempiin suuntiin.▼
 
▲Kirjallisuuden jako faktaan ja fiktioon jako ei ole lainkaan yksiselitteinen asia, vaikka usein näin ajatellaankin. Varhainen tietokirjallisuus ([[Platon]], [[Herodotos]]) oli hyvin mielikuvituksellista ja maalailevaa, eivätkä asiatekstit eriytyneet kaunokirjallisuudesta täysin vielä myöhemminkään. Esimerkiksi monet utopiaromaanit olivat varsin kevyesti verhottua essee- tai mielipidekirjallisuutta. Kerronnan ja vaikuttamisen keinot ovat historiassa siirtyneet asiatekstin ja kaunokirjallisen ilmaisun välillä molempiin suuntiin.
 
Lisäksi on huomioitava, että myös kulttuuri vaikuttaa tekstien tulkintaan. Nykyajan länsimaiset ihmiset voivat kokea kaunokirjallisuudeksi tekstin, joka kirjoitusajankohtana tai jossain toisessa kulttuurissa on esimerkiksi selvästi uskonnollinen teksti.
 
==Kaunokirjallisuuden lajit==
 
Muiden taiteiden tavoin kaunokirjallisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan ja pyrkii kaatamaan teoreetikkojen luomia raja-aitoja, joten minkäänlaiset määrittelyt eivät ole täysin aukottomia. Varsinkin kertomakirjallisuuden ja runouden välisellä raja-alueella sijaitsevia lyyristä proosaa ja proosarunoa on usein hankalaa erottaa toisistaan.
 
* '''[[Kertomakirjallisuus]] (eli epiikka (eepokset, proosa)'''
 
Kertomakirjallisuutta on kertova teksti, jonka aiheena ovat [[fiktio|fiktiiviset]] tapahtumat, joskin yhtymäkohtia todellisiin tapahtumiin saattaa olla. Aiheena olevia tapahtumia kutsutaan [[juoni|juoneksi]]. Myös [[suullinen perinne|suullista tarinaperinnettä]] (ns. suullisia tekstejä) voidaan pitää kertomakirjallisuutena, mutta vanhinta kirjoitettua kertomakirjallisuutta ovat [[eepos|eepokset]], laajat kertomukset myyttisistä sankareista. Eepokset olivat useimmiten runomittaisia, mutta kuitenkin selvästi kertovia. Tärkeitä esikuvia ja edeltäjiä nykyiselle proosamuotoiselle kertomakirjallisuudelle olivat myös filosofinen kirjallisuus (esimerkiksi [[Platon]]in dialogit) ja muinainen historiankirjoitus, joka oli itsessään sangen fiktiivistä. Nykykertomakirjallisuus jaetaan pituuden mukaan [[novelli|novelleihin]] ja [[romaani|romaaneihin]]. Novellit ja romaanit ovat [[proosa]]a.
 
* '''[[Runous]] (eli lyriikka)'''
 
Runous on alun perin liittynyt [[musiikki]]in ja [[tanssi]]in. Runoja (kuten eeppisiä runoelmiakin) laulettiin, ja sana lyriikka viittaakin musiikkiesityksissä käytettyyn soittimeen, [[lyyra (soitin)|lyyra]]an. Vanhinta säilynyttä lyriikkaa on [[Antiikin Kreikan kulttuuri|antiikin Kreikan]] runous, jolla oli tärkeä asema uskonnonharjoituksessa. Vähitellen runous maallistui ja uskonnollisen runouden rinnalle syntyi tunteita ilmaisevia rakkaus-, suru- ja kehtolauluja.
Rivi 29 ⟶ 26:
* '''[[Draama]] (näytelmät, kuunnelmat, elokuva- ja tv-käsikirjoitukset)'''
 
Draamakirjallisuus on kirjoitettu esitettäväksi, ei ainoastaan luettavaksi. Perinteinen esitysmuoto on ollut [[teatteri]], mutta nykyteknologia on tuonut lisää mahdollisia kanavia, joihin jokaiseen kuuluvat hyvin erilaiset [[dramaturgia|dramaturgiset]] painotukset. Draaman päälajit ovat antiikin Kreikassa syntyneet [[tragedia]] ja [[komedia]], jotka kuitenkin ovat myöhemmässä teatteri-ilmaisussa sekoittuneet. Modernimpia suuntauksia ovat muun muassa [[absurdismi|absurdi]] teatteri, jossa leikitellään katsojan odotuksilla.
 
== Lähteet ==
Rivi 35 ⟶ 32:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hosiaisluoma, Yrjö | Nimeke=Kirjallisuuden sanakirja | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27401-1}}
 
[[Luokka:Kaunokirjallisuus| *]]
 
[[bg:Художествена литература]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjallisuus”