Ero sivun ”Kaunokirjallisuus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti: ta:புனைகதை (strongly connected to fi:Kuvitelma) |
p fix |
||
Rivi 1:
'''Kaunokirjallisuus''' eli sanataide on yleisnimitys kaikelle taiteeksi tai viihteeksi luokiteltavalle [[kirjallisuus|kirjallisuudelle]] (vastakohtana [[tietokirjallisuus|tietokirjallisuudelle]]). Kaunokirjallisuus jaetaan yleensä [[kertomakirjallisuus|kertomakirjallisuuteen]] (proosa,
==Termin historia ja merkitys==
Suomen kielen sana 'kaunokirjallisuus' on peräisin D. E. D. Europaeuksen ja A. Vareliuksen sanakirjasta ''Svenskt-finskt handlexikon'' (1852-53). Siinä se esitetään vastineena ruotsin sanalle 'vitterhet'. Ruotsin kielessä
Suomeen ranskasta johdettu termi '''[[belletristiikka]]''' ({{k-fr|belles-lettres}}) tarkoitti alkuaan kaunokirjallisuutta, mutta nykyisin sillä viitataan lähinnä
▲Suomen kielen sana 'kaunokirjallisuus' on peräisin D. E. D. Europaeuksen ja A. Vareliuksen sanakirjasta ''Svenskt-finskt handlexikon'' (1852-53). Siinä se esitetään vastineena ruotsin sanalle vitterhet. Ruotsin kielessä sanaa ''skönlitteratur'' tuli käyttöön vasta 1850-luvulla. Esimerkiksi englannin kielessä suoraa vastinetta ei ole, vaan "literature" merkitsee sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja "fiction" kertomakirjallisuutta.
▲Suomeen ranskasta johdettu termi '''[[belletristiikka]]''' ({{k-fr|belles-lettres}}) tarkoitti alkuaan kaunokirjallisuutta, mutta nykyisin sillä viitataan lähinnä ''' [[esseistiikka]]an'''. "Esimerkiksi [[Aldous Huxley]]n esseekokoelmat ovat tyypillistä belletristiikkaa: nokkelia, elegantteja ja oppineita." (Hosiaisluoma)
==Kauno- ja tietokirjallisuuden suhde==
Kirjallisuuden jako faktaan ja
▲Kirjallisuuden jako faktaan ja fiktioon jako ei ole lainkaan yksiselitteinen asia, vaikka usein näin ajatellaankin. Varhainen tietokirjallisuus ([[Platon]], [[Herodotos]]) oli hyvin mielikuvituksellista ja maalailevaa, eivätkä asiatekstit eriytyneet kaunokirjallisuudesta täysin vielä myöhemminkään. Esimerkiksi monet utopiaromaanit olivat varsin kevyesti verhottua essee- tai mielipidekirjallisuutta. Kerronnan ja vaikuttamisen keinot ovat historiassa siirtyneet asiatekstin ja kaunokirjallisen ilmaisun välillä molempiin suuntiin.
Lisäksi on huomioitava, että myös kulttuuri vaikuttaa tekstien tulkintaan. Nykyajan länsimaiset ihmiset voivat kokea kaunokirjallisuudeksi tekstin, joka kirjoitusajankohtana tai jossain toisessa kulttuurissa on esimerkiksi selvästi uskonnollinen teksti.
==Kaunokirjallisuuden lajit==
Muiden taiteiden tavoin kaunokirjallisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan ja pyrkii kaatamaan teoreetikkojen luomia raja-aitoja, joten minkäänlaiset määrittelyt eivät ole täysin aukottomia. Varsinkin kertomakirjallisuuden ja runouden välisellä raja-alueella sijaitsevia lyyristä proosaa ja proosarunoa on usein hankalaa erottaa toisistaan.
* '''[[Kertomakirjallisuus]]
Kertomakirjallisuutta on kertova teksti, jonka aiheena ovat
* '''[[Runous]]
Runous on alun perin liittynyt [[musiikki]]in ja [[tanssi]]in. Runoja (kuten eeppisiä runoelmiakin) laulettiin, ja sana lyriikka viittaakin musiikkiesityksissä käytettyyn soittimeen, [[lyyra (soitin)|lyyra]]an. Vanhinta säilynyttä lyriikkaa on [[Antiikin Kreikan kulttuuri|antiikin Kreikan]] runous, jolla oli tärkeä asema uskonnonharjoituksessa. Vähitellen runous maallistui ja uskonnollisen runouden rinnalle syntyi tunteita ilmaisevia rakkaus-, suru- ja kehtolauluja.
Rivi 29 ⟶ 26:
* '''[[Draama]] (näytelmät, kuunnelmat, elokuva- ja tv-käsikirjoitukset)'''
Draamakirjallisuus on kirjoitettu esitettäväksi, ei ainoastaan luettavaksi. Perinteinen esitysmuoto on ollut [[teatteri]], mutta nykyteknologia on tuonut lisää mahdollisia kanavia, joihin jokaiseen kuuluvat hyvin erilaiset [[dramaturgia|dramaturgiset]] painotukset. Draaman päälajit ovat antiikin Kreikassa syntyneet [[tragedia]] ja [[komedia]], jotka kuitenkin ovat myöhemmässä teatteri-ilmaisussa sekoittuneet. Modernimpia suuntauksia ovat muun muassa [[absurdismi|absurdi]] teatteri, jossa leikitellään katsojan odotuksilla.
== Lähteet ==
Rivi 35 ⟶ 32:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hosiaisluoma, Yrjö | Nimeke=Kirjallisuuden sanakirja | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27401-1}}
[[Luokka:Kaunokirjallisuus|
[[bg:Художествена литература]]
|