Ero sivun ”Latvian sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Amirobot (keskustelu | muokkaukset)
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Fix
Rivi 57:
}}
 
'''Latvian sosialistinen neuvostotasavalta''' ({{k-lv|Latvijas Padomju Sociālistiskā Republika}}), lyh. '''Latvian SNT''' oli [[Latvia]]a kontrolloinut [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] miehityshallinto. Se perustettiin hallitsemaan Latviaa 21.6. kesäkuuta 1940 Neuvostoliiton [[puna-armeija]]n miehitettyä Latvian [[Molotovin–Ribbentropin Molotov–Ribbentrop-sopimus|Molotovin–Ribbentropin Molotov–Ribbentrop-sopimuksen]] mukaan.
 
== Neuvostotasavalta ==
 
Latvian miehityshallinto anoi pääsyä jäseneksi Neuvostoliittoon, mikä hyväksyttiin elokuussa 1940 ja siitä tuli järjestyksessä 15. [[neuvostotasavalta]].
 
== Latvian päähallintopiiri ==
[[Natsi-Saksa]]nOperaatio Barbarossa|Saksan hyökätessä [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassaNeuvostoliittoon]] Neuvostoliittoonkesäkuussa 1941, Latvian alue joutui aluksi sotilashallintoon, minkä jälkeen se siirtyi Valloitettujen itäalueiden ministeriölle muodostaen [[Latvian päähallintopiiri]]n. [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Natsihallinnolla]], sen enempää kuin aikanaan [[Saksan keisarikunta|keisarillisella SaksallaSaksallakaan]]kaan ei ollut tarkoituksena muodostaa Latviasta itselleen ystävällismielistä valtiota [[venäläiset|venäläisvenäläisvallan]]vallan jälkeen, vaan Latvia oli osa [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]a vastaten Saksan vanhaa pyrkimystä hallita [[Baltian maat|Baltian maita]] yhtenä kokonaisuutena [[baltiansaksalaiset|saksalaisvähemmistö]]n ehdoin. Latvian saksalaismiehitys päättyi 1944–1945 vaihtuen jälleen neuvostomiehitykseen.
 
[[Natsi-Saksa]]n hyökätessä [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Neuvostoliittoon 1941, Latvian alue joutui aluksi sotilashallintoon, minkä jälkeen se siirtyi Valloitettujen itäalueiden ministeriölle muodostaen [[Latvian päähallintopiiri]]n. Natsihallinnolla, sen enempää kuin aikanaan [[Saksan keisarikunta|keisarillisella Saksalla]]kaan ei ollut tarkoituksena muodostaa Latviasta itselleen ystävällismielistä valtiota [[venäläiset|venäläis]]vallan jälkeen, vaan Latvia oli osa [[Ostlandin valtakunnankomissariaatti]]a vastaten Saksan vanhaa pyrkimystä hallita [[Baltian maat|Baltian maita]] yhtenä kokonaisuutena [[baltiansaksalaiset|saksalaisvähemmistö]]n ehdoin.
Latvian saksalaismiehitys päättyi 1944-5 vaihtuen jälleen neuvostomiehitykseen.
 
== Toisen maailmansodan jälkeen ==
{{tarkistettava|Eikös [[Helsingin sopimus|Helsingin sopimuksessa]] nimenomaan tunnustettu Neuvostoliiton rajat?}}
 
[[Yhdysvallat]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] ja muut länsivallat pitivät Neuvostoliiton miehitystä laittomana. Ne säilyttivät diplomaattiset suhteet itsenäisen Latvian maanpaossa olleisiin edustajiin, eivät ''[[de jure]]'' tunnustaneet Latvian neuvostotasavallan olemassaoloa eivätkä Latvian kuulumista Neuvostoliittoon.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aiheuttamien menetysten lisäksi tuhansia siviilejä tapettiin ja kymmeniä tuhansia karkotettiin Latviasta [[Josif Stalin]]in aikana hänen kuolemaansa 1953 saakka. Neuvostovalta hidasti merkittävästi maan talouskasvua, mikä loi suuren elintasoeron Latvian ja sen demokraattisten naapurivaltioiden kuten [[Suomi|Suomen]], [[Ruotsi]]n ja [[Tanska]]n välille. Verrattuna muihin Neuvostoliiton hallinnoimiin osiin Latvian talous voi kuitenkin hyvin ja se oli yksi neuvostoalueen vauraimmista alueista.
 
== Perestroika ==
Latvian neuvostotasavallalle, kuten muillekin Baltian maille, annettiin laajempi autonomia 1980-luvun lopun [[perestroika]]n myötä ja vuonna 1988 miehitysaikana kielletyn Latvian tasavallan lipun käyttö sallittiin. Se korvasi Latvian neuvostolipun 1990 ja samana vuonna itsenäisyyttä kannattaneet Latvian kansanrintaman ehdokkaat saivat korkeimpaan neuvostoon - miehityshallinnon ylimpään muodolliseen elimeen - kahden kolmasosan enemmistön maaliskuussa pidetyissä vaaleissa. Toukokuussa 1990 neuvosto päätti Latvian itsenäisyyden palauttamisesta käytännössä, siirtymäkauden ja Neuvostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen. Tähän liittyen korkein neuvosto nimesi Latvian SNT:n Latvian tasavallaksi.<ref>[http://www.humanrights.lv/doc/latlik/neatkdek.htm Declaration of the Supreme Soviet of the Latvian SSR on May 4, 1990]</ref>
 
Tammikuussa 1991 neuvostohallinto yritti kaataa Latvian itsenäisyysmielisen hallituksen siinä kuitenkaan onnistumatta ja maaliskuussa 1991 73 %prosenttia [[latvialaiset|latvialaisista]] kannatti maan itsenäisyyttä käytännössäkin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Myös monet Latvian venäläiset äänestivät käytännön itsenäisyyden puolesta. Täysi itsenäisyys palautettiin jo aiottua aikaisemmin 21.8. elokuuta 1991 [[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|Neuvostoliiton vallankaappauksen]] kuivuttua kokoon.
Latvian neuvostotasavallalle, kuten muillekin Baltian maille, annettiin laajempi autonomia 1980-luvun lopun [[perestroika]]n myötä ja vuonna 1988 miehitysaikana kielletyn Latvian tasavallan lipun käyttö sallittiin. Se korvasi Latvian neuvostolipun 1990 ja samana vuonna itsenäisyyttä kannattaneet Latvian kansanrintaman ehdokkaat saivat korkeimpaan neuvostoon - miehityshallinnon ylimpään muodolliseen elimeen - kahden kolmasosan enemmistön maaliskuussa pidetyissä vaaleissa. Toukokuussa 1990 neuvosto päätti Latvian itsenäisyyden palauttamisesta käytännössä, siirtymäkauden ja Neuvostoliiton kanssa käytävien neuvottelujen jälkeen. Tähän liittyen korkein neuvosto nimesi Latvian SNT:n Latvian tasavallaksi.<ref>[http://www.humanrights.lv/doc/latlik/neatkdek.htm Declaration of the Supreme Soviet of the Latvian SSR on May 4, 1990]</ref>
 
Tammikuussa 1991 neuvostohallinto yritti kaataa Latvian itsenäisyysmielisen hallituksen siinä kuitenkaan onnistumatta ja maaliskuussa 1991 73 % [[latvialaiset|latvialaisista]] kannatti maan itsenäisyyttä käytännössäkin neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Myös monet Latvian venäläiset äänestivät käytännön itsenäisyyden puolesta. Täysi itsenäisyys palautettiin jo aiottua aikaisemmin 21.8.1991 [[Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991|Neuvostoliiton vallankaappauksen]] kuivuttua kokoon.
 
== Latvian SNT:n kommunistipuolueen pääsihteerit ==
 
Latvian neuvostotasavaltaa hallitsi tosiasiassa [[Moskova]]sta johdettu [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] osasto, ''Latvian kommunistinen puolue'' ja sen johdossa toimi pääsihteeri.