Ero sivun ”Serkku” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Serkkupuoliksi ihmisiä voidaan kutsua silloin, kun vanhempien vanhemmista toinen on eri, esimerkiksi sama isänisä mutta eri isänäiti. Tämä käy nimityksestä myös jos ihmiset eivät ole biologisesti sukua mutta [[avioliitto|avioliiton]] kautta, esimerkiksi äitipuolen siskonpoika tai biologisen velipuolen biologinen serkku.
Kahden serkun lapset ovat keskenään '''pikkuserkkuja''', heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Nykysuomen sanakirja | Selite=Hakusana ‘serkku‘. Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Päätoimittaja: Matti Sadeniemi. 5. painos. Alkuperäinen julkaisu: 1951–1961 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1976 | Tunniste=ISBN 951-0-02766-9}}</ref>. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia [[sukulainen|sukulaisia]] nimitetään [[sukututkimus|sukututkimuksessa]] kolmannen polven serkuiksi, neljännen polven serkuiksi, viidennen, kuudennen ja niin edelleen {{Lähde}}.
{{Verkkoviite | Osoite = http://aforum.genealogi.se/discus/messages/1063/26271.html?1177801478 | Nimeke = Dialektala skillnader på tvåmänningar... | Tekijä = Ridbäck, Irma | Ajankohta = 27.1.2003 | Viitattu = 17.11.2011 | Kieli = {{sv}} }} </ref>. Kolmannen polven serkkuja kutsutaan tosin myös ''sokeri- tai varttiserkuiksi'',<ref>Sokeriserkku, Kielikello 2/95</ref> neljännen polven taas ''sirpaleserkuiksi''.
==Kaksoisserkut==
|