Ero sivun ”Proletariaatin diktatuuri” versioiden välillä

{{Kommunismi}}'''Proletariaatin diktatuuri''' on [[marxismi|marxilaisen]] liikkeen käyttämä käsite, jolla viitataan [[kommunismi|kommunistista]] yhteiskuntaa edeltävään siirtymävaiheeseen, jossa valtio on [[työväenluokka|työväenluokan]] (eli proletariaatin) hallitsema. Käsitteen ottivat ensi kertaa käyttöön ranskalaiset[[ranska]]laiset [[sosialismi|sosialistit]] 1840-luvulla.

[[Karl Marx]] puhui proletariaatin diktatuurista erityisesti vuonna 1875 kirjoittamassaan kritiikissä ''Gothan ohjelman arvostelua''. Proletariaatin diktatuuri on Marxille erottamattomasti [[valtio]]on kytkeytyvä käsite. Koska valtio edustaa Marxin näkemyksen mukaan aina hallitsevaa luokkaa, on [[kapitalismi|kapitalistisessa]] yhteiskunnassa valtiokin porvariston luokkaherruuden väline. Vastaavasti sosialismiin/kommunismiin siirryttäessä on työväenluokan tehtävänä kaataa porvarillinen valtio, joka on korvattava työläisten vallalla, eli proletariaatin diktatuurilla.

Proletariaatin diktatuuri ei Marxin käsitteistössä varsinaisesti viitannut [[diktatuuri]]in sanan nykymerkityksessä. Malliksi diktatuurilleen Marx julisti [[Pariisin kommuuni]]n, jonka johdossa oli paikallisesti vaaleilla valittu ja kilpailevia poliittisia suuntauksia edustava hallitus. Marxin työtoveri [[Friedrich Engels]]in mukaan "työväenluokka”työväenluokka voi nousta valtaan ainoastaan demokraattisen tasavallan muodossa. Tämä on [...…] proletariaatin diktatuurin erityinen muoto."” <!--viite?-->

[[Lenin|V.I.Vladimir Lenin]]in johtaman bolševikkipuolueen (ks. [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|NKPNeuvostoliiton kommunistisen puolueen]]) noustua valtaan [[VenäjäVenäjän keisarikunta|Venäjällä]]llä [[Lokakuunlokakuun vallankumous|Lokakuunlokakuun vallankumouksen]] (1917) seurauksena perustelivat nämä Marxin teorialla perustuslakiasäätävänperustuslakia säätävän kansalliskokouksen hajottamisen. Leninin mukaan työläisten ja talonpoikien neuvostojen valta oli proletariaatin diktatuuria, eikä porvariston edustajille ollut tarpeen antaa äänioikeutta. [[Bolševikit|Bolševikkien]] komento kehittyi kuitenkin nopeasti poikkeustilahallinnoksi, joka käytännössä tukahdutti toisinajattelun ja vapaat vaalit myös työläisneuvostoissa, jolloin proletariaatin diktatuuri täytti kaikki [[diktatuuri]]ndiktatuurin tunnusmerkit. Yksipuoluediktatuuri vakiintui [[Josif Stalin]]in noustua valtaan.

[[Marxismi-leninismi|Marxilais-leniniläinen]] neuvostoteoreetikko [[Otto Wille Kuusinen]] ehdotti 1950-luvulla luopumista käsitteestä proletariaatin diktatuuri, mikä ei kuitenkaan tuolloin toteutunut vanhoillisten noustua vastustamaan mielestään vaarallista Marxin teorioiden revisiontia. Käsite kuitenkin poistettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vuoden 1977 perustuslaista, jossa valtion julistettiin olevan "koko”koko kansan valtio"valtio”, koska porvaristo luokkana oli hävinnyt.

Myös monet kommunistiset puolueet, kuten [[Suomen kommunistinen puolue]] (SKP), luopuivat käsitteen käytöstä pitäessään sitä harhaanjohtavana. SKP:ssa virisi asiasta keskustelua 1960-luvun lopussa, jolloin ehdotettiin käsitteen korvaamista sanalla ''työväenvalta''. Keskustelu liittyi puolueen alkavaan hajoamiseen "luokkatietoiseksi"”luokkatietoiseksi” vähemmistöksi ja "revisionistiseksi"”revisionistiseksi” enemmistöksi.