Ero sivun ”Bastilji” versioiden välillä

{{Viitteetön|Osaan lähteistä ei viitata}}

[[Kuva:Bastille.jpg|thumb|250px|Bastilji ennen tuhoutumista]]

[[Kuva:Porte Sainte-Antoine on 1739 Turgot map Paris - KU 06.jpg|thumb|upright=1.5|Bastilji lähiympäristöineen vuonna 1738, osa Turgot'n Pariisin kartasta. Etualalla [[Le Marais]]'n kaupunginosaa, Rue Saint-Antoine ja sen vasemmalla puoeella neliömäinen aukio, nyk. Place des Vosges]]

[[Tiedosto:Bastille reconstruction 1420.jpg|thumb|Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420.]]

 

'''Bastilji''' ({{k-fr|Bastille}}, < [[latina|myöhäislatina]] ''bastire'' = rakentaa)<ref name="isotieto">{{Kirjaviite | Tekijä =Iso tietosanakirja, Encyclopaedia Fennica | Nimeke = Bastilji| Vuosi =1962 | Luku = I (A-Celle)| Sivu = 1076| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7. huhtikuuta, 2012| Kieli = }}</ref>, tarkemmin ''Bastille Saint-Antoine'' oli [[bastionijärjestelmä|linnoitus]], joka sijaitsi [[Pariisi]]ssa nykyisen [[place de la Bastille]] -aukion paikalla. Linnoitus purettiin sen jälkeen, kun se oli vallattu [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] alkuvaiheissa, [[14. heinäkuuta]], [[1789]].

 

==Historia==

===Linnake===

 

Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 m ja korkeus 24 m tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja 8 metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]-joesta. Linnaan tultiin Saint-Antoine -kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[Vincennes'in linna]]n vartiotorni.

Bastilji kuului vuosina [[1356]] - [[1383]] rakennettuun [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]]:n puolustusmuurijärjestelmään, jonka sotilaallinen käyttökelpoisuus osoittautui kuitenkin sangen nopeasti keskinkertaiseksi. Kun ulommaksi rakennettiin uusi muuri, linna menetti puolustustehtävänsä. [[Ludvig XI]]:n aikana se toimi ajoittain valtion vankilana, sitten [[Frans I]]:n aarrekammiona ja vastaanottotiloina.

 

 

===Vankila tai arestihuoneisto===

Bastiljissa oli aina ollut jonkin verran vankeja. Päinvastoin kuin usein kuvitellaan, sitä ei varattu erityisesti yhteiskunnanan ylimmän kerroksen jäsenille, vaan vankeja oli kaikista yhteiskuntaluokista.<ref name="BNF" /> [[Ludvig XIV]]n ryhdyttyä henkilökohtaisesti hallitsemaan siitä tuli "jumalaisen oikeuden linnake" - vankila, jonne jouduttiin muun muassa valtiollisista syistä,<ref >Bély, s. 72</ref><!---Vanhan harmaakivilinna toimi pitkään loistovankilana. Sinne joutui vain--> tai niin sanotuista herrasmiesrikoksista: joku saattoi jättää esimerkiksi [[velka]]nsa maksamatta, surmata vastustajansa [[kaksintaistelu]]ssa tai osoittaa liikaa rohkeutta politiikassa.<ref>Bély, s. 72.</ref><!--bely=liika rohkeus politiikassa--><ref name="aubry" /> <ref name="prause">Gerhard Prause: Historian harhaluuloja ja totena esitettyjä taruja: Puheet rynnäköstä Bastiljiin ovat pötyä{{lähde tarkemmin}}</ref>

 

Tuolloin pääosa Bastiljin vangeista ei muodostunut kansanmiehistä, vaan selleissä lojui mielivallan uhreja, joiden ainoa rikos saattoi olla vastenmielisiä yksinvaltiaalle ja muille vallanpitäjille. Tämä teki linnoituksesta kansan silmissä sortovaltiuden tunnuskuvan.<ref name="isotieto" />

<!---ref kpl alusta tänne asti--->Ajatusta pönkitti se tosiasia, että kuninkaan kansliassa oli runsaasti ns. ''Lettre de cachet'' -kirjeitä, jotka olivat kuninkaan valmiiksi allekirjoittamia ja sinetöimiä vangitsemismääräyksiä ilman oikeuden tuomiota; niiden tyhjille riveille saattoi kirjoittaa asianomaisen vankilan komendantin vastaanottajaksi ja vangittavaksi sen, jonka halusi. Vaikutusvaltainen ylimys saattoi ostaa tällaisen kirjeen ja täyttää mielensä mukaan, ja kun se esitettiin viranomaisille, näiden oli toteltava. Tosiasiassa näitä kirjeitä ei juurikaan syyttä käytetty.<ref name="aubry">Octave Aubry: Ranskan suuri vallankumous, osa 1: Bastilji ei puolustaudu{{lähde tarkemmin}}</ref> Linnan arkistot osoittavat osoittavat, että monet pidätettiin kuninkaaseen kohdistuneiden salahankkeiden paljastuttua.<ref>Bély, s. 76.</ref>

 

===Tavalliseksi tutkintovankilaksi===

 

Huutelusta tehtiin lyhyt loppu ja asia tutkittiin: markiisi oli lääkärien mielestä saanut yksinkertaisesti hulluuskohtauksen - ja hänet vietiin Bastilijista kiireen kaupalla Bicêtrèn [[mielisairaala]]an. Tapaus oli käytännössä jo unohtunut hyökkäyksen tullessa. Eli de Sade ei todellakaan aiheuttanut rynnäkköä eikä häntä suinkaan vapautettu muiden vankien yhteydessä, kuten jotkut tarinat väittävät. Siihen markiisi tiettävästi pyrki, mutta tuloksetta; se ei kuitenkaan estänyt häntä kerskumasta lopun ikäänsä olevansa ''Bastilijin tuhooja''.

 

==Hyökkäyksen todellinen syy==

[[Pariisi]]ssa [[kansalliskokous]] pelkäsi, ettei se nauti enää kuninkaan luottamusta; erityisesti pelättiin että vakituisen [[armeija]]n joukot käyvät vakinaiseksi komiteaksi järjestäytyneiden kansalliskokouksen valitsijoiden kimppuun.

 

 

Varsinaiset suuret asevarastot oli sijoitettu Bastilijin kellareihin; nyt kasaantui sekalainen väkijoukko - kadunmiehiä, kaartilaisia ja valitsijoita - jotka kahtena joukkona lähtivät rynnäkköön linnaa vastaan.

Mutta: linnanpäälliköltä ei puuttunut rohkeutta vaan ryhtiä; hänen epäröintinsä sai invalidit haluamaan antautumista, koska ruokaa ja vettä oli vain kahdeksi päiväksi; [[sveitsiläiskaarti]]laiset vaativat taistelua kuolemaan asti; päällikkö olisi räjäyttänyt linnan ruutivarastoilla, mutta kaksi invalidisotilasta esti sen pistimet tanassa: he eivät halunneet kuolla.

 

 

Samoin lukuisat muut linnan sotilaat, joista kaksi invalidia, Ferrand ja Bequart, oli estänyt päällikköä räjäyttämästä ruutivarastoa, kokivat saman kohtalon. Linnassa olleen vangit vapautettiin ja kannettiin riemusaatossa kaupunkiin; tosin yksi heistä, vaarallinen sadisti, oli pakko vangita jo seuraavana aamuna, kun osoittautui että oli liian vaarallinen vapaana pidettäväksi.

Linnan purkaminen aloitettiin 15. heinäkuuta 1789. Rakennusurakoitsija Palloy puratti sen maan tasalle; tilalle tuli aukio, [[place de la Bastille]]. Linnan muurin kivistä tuli suosittuja muistoesineitä: niihin kaiverrettiin [[fryygialaismyssy]]n kuvia tai niistä tehtiin linnan pienoismalleja.

 

 

 

 

==Lähteet==