Ero sivun ”Junkers Ju 87” versioiden välillä

Ju 87 oli vankka, tarkka ja tehokas syöksypommittajana, mutta se oli toisen maailmansodan edetessä jo hidas ilman hävittäjäsuojaa toimivaksi [[pommikone|pommi-]] tai rynnäkkökoneeksi. Vastoin yleistä luuloa Stuka ei ollut vaikeasti ohjattava tai kömpelö. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Brittiläinen]] koelentäjä Erich Brown:{{Sitaatti| Vaikka se näytti jokseenkin kömpelöltä, voi sillä lentää kaikki normaalit taitolentoliikkeet. Se on oikein helppo ja miellyttävä lennettävä. Varmaan sen siivekeohjaus ei tuottanut tulokseksi ripeää väistöä ja vaikka korkeusohjain oli jokseenkin kevyt, oli kone yksinkertaisesti liian vakaa pituusakselinsa suhteen ollakseen ketterä.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä= Valtonen, Hannu | Nimike= Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944 | Julkaisija= Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo| Vuosi= 1991 | Tunniste= ISBN 951-95688-1-6}} sivu 65 </ref>}} Hitautensa vuoksi kone oli kuitenkin haavoittuva vihollishävittäjiä vastaan ilmataistelussa, ja lopulta tarvitsi esimerkiksi [[Messerschmitt Bf 109]]:ä tai [[Focke-Wulf Fw 190]]:ä hävittäjiä saattosuojakseen. Kuitenkin Ju 87 on yksi niitä harvoja sotakoneita jotka olivat operatiivisissa taistelutehtävissä Euroopassa sodan alusta loppuun asti. Saksalaisisista Stukalentäjistä muutama on saavuttanut yli viisi viholliskoneen pudotusta.

 

 

Suomessa Ju 87:ää käytti muun muassa saksalainen [[lento-osasto Kuhlmey]] kesän 1944 ratkaisutaisteluissa. Tuolloin sen suojana käytettiin Focke-Wulf Fw 190 –hävittäjiä. [[Lapin sota|Lapin sodassa]] Kemiin sijoitettu Stuka-laivue hyökkäsi kahdesti [[röyttän maihinnousu|Tornion maihinnousua]] suorittaneita suomalaislaivoja vastaan 3. ja 4. lokakuuta aiheuttaen raskaita tappioita, kunnes laivat saivat suojakseen [[Brewster B-239]]-hävittäjiä.