Ero sivun ”Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia” versioiden välillä

'''''Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia''''' on [[Stanley Kubrick]]in ohjaama [[elokuva]] vuodelta [[1964]]. Se on [[musta komedia]], jossa käsitellään [[Kylmä sota|kylmän sodan]] [[kauhun tasapaino]]a, Yhdysvaltain vainoharhaista [[Antikommunismi|kommunismipelkoa]] ja [[Ydinsota|ydinsodan]] uhkaa. Elokuvaa pidetään sekä yhtenä ohjaajansa parhaimmistaparhaista töistä että yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista elokuvakomedioista.''Tohtori Outolempi'' muistetaan myös näyttelijä [[Peter Sellers]]in kolmoisroolista.

Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Jack D. Ripper on vainoharhaisten salaliittoteorioiden vallassa ja uskoo kommunistien myrkyttävän amerikkalaisia [[fluori|fluoraamalla]] juomavettä turmellakseen heidän "kallisarvoiset”kallisarvoiset ruumiinnesteensä"ruumiinnesteensä”. Ripper lähettää ydinpommikonelaivueen pommittamaan [[Neuvostoliitto]]a ja linnoittautuu joukkoineen tukikohtaansa vastentahtoisen brittikapteeni Mandraken kanssa. Yksi käskynpommituskäskyn saajista on majuri "King"”King” Kongin komentama pommikone, joka suuntaa kohti Neuvostoliittoa. Kenraali Ripper on [[parodia]] [[1950-luku|1950-luvun]] oikeistolaisista paranoideista järjestöistä, etenkin [[John Birch Society]]sta, joka vastusti juomaveden fluoraamista sillä perusteella, että se rikkoo yksilönvapauksia ja altistaa ihmiset koekaniineiksi<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.reason.com/news/show/34920.html |Nimeke="Impurifying our precious bodily fluids"|Julkaisija=Reason|Luettu=099.099.2007}}</ref>.

Koska koneet voi kutsua takaisin vain salaisella koodilla, armeija alkaa piirittää Ripperin tukikohtaa koodin saadakseen. [[Pentagon]]in maanalaisessa sotahuoneessa kokoontuu Yhdysvaltain korkein sotilasjohto, kärjessään heikkotahtoinen presidentti Merkin Muffley, sotahullu kenraali Buck Turgidson sekä pyörätuolissa istuva entinen natsitiedemies ja ydinase-ekspertti tohtori Outolempi. Neuvostoliiton suurlähettilään de Sadeskyn avulla Muffley soittaa [[Kuuma linja|kuumaa linjaa]] pitkin Neuvostoliiton presidentille, joka on rakastajattarensa luona umpihumalassa. Käy ilmi, että Neuvostoliitto on rakentanut Tuomiopäivänlaitteen”Tuomiopäivänlaitteen”, joka tuhoaa koko maapallon [[koboltti]]/[[torium]]pommilla automaattisesti, jos maahan hyökätään ydinasein.

Saarroksiin jäänyt Ripper ampuu itsensä ja Mandrake saa selville salaisen koodin. Lentokoneet kutsutaan takaisin, mutta majuri Kongin [[B-52]]:n jatkaa matkaansa, sillä sen radiolaitteet ovat rikki, koska Neuvostoliiton lähettämälähettämän ohjusohjuksen räjähtiräjähdettyä lähellä lentokonetta, ja se jatkaa matkaansa. Myös pomminpudotuslaitteisto on hajonnut, ja sitä korjaamaan ryöminyt stetsonipäinen Kong putoaa lopulta maahan ydinpommin selässä kuin teksasilainentexasilainen karjapaimen ikään. Tuomiopäivänlaite laukeaa ja maailma tuhoutuu. Lopuksi tohtori Outolempi esittää presidentti Muffleylle pelastussuunnitelman: koska maapallo muuttuu asuinkelvottomaksi sadaksi vuodeksi, on maan syvimpien kaivoskuilujen pohjille rakennettava säteilysuojia, joissa tarkkaan valikoitu ihmiskunnan parhaimmisto (eli käytännössä Sotahuoneen väki ja heidän hengenheimolaisensa) voi elää tuon ajan ja pitää ihmiskunnan hengissä lisääntymishaluisten naisten kanssa. Sotahuoneen "haukat"”haukat” ovat tässä tilanteessa luonnollisesti huolissaan siitä, ettei ''"niillä"''vain ”niillä” ole enempää kaivoskuiluja kuin ''"meillä”meillä”."'' Niin sanottu ”[[Missilemissile gap|''Missile Gap'']]” eli Neuvostoliiton väitetty [[1960-luku|1960-luvun]] ydinohjusmäärän etumatka on väännetty kaivoskuiluetumatkaksi”kaivoskuiluetumatkaksi” (Mine”Mine Shaft GapGap”). Loppukuvassa näytetään ydinräjähdyksiä "”[[We'll Meet Again]]"” -laulunkappaleen soidessa taustalla.

|[[Slim Pickens]]|majuri T. J. "King"”King” Kong

|[[Keenan Wynn]]|eversti "Bat"”Bat” Guano

[[KuvaTiedosto:Strangelove.jpg|thumb|250px| Tri Outolempi ([[Peter Sellers]]) kamppailee tekokätensä kanssa yrittäen estää sitä tekemästä [[natsitervehdys]]tä.]]

Elokuvan oli alun perin tarkoitus olla [[Peter George]]n romaaniin ''Red Alert'' perustuva vakava draama. Stanley Kubrick kuitenkin muutti käsikirjoitusvaiheessa elokuvan tyylilajin [[satiiri]]ksi ja mustaksi komediaksi. Tällöin elokuvaan mm.muun muassa kehitettiin tohtori Outolemmen hahmo ja roolihahmoille annettiin kaksimieliset nimet: presidentti Merkin Muffleyn etu- ja sukunimi ovat slangi-ilmauksia naisen sukuelimelle, kenraali Jack D. Ripperin nimen takana on viktoriaaninen seksuaalimurhaaja "Jack”Jack the Ripper"Ripper” eli [[Viiltäjä-Jack]] ja niin edelleen. Tohtori Outolemmen alkuperäinen nimi on elokuvan mukaan ''Merkwürdigliebe'' eli suoraan käännettynä "Outolempi"”Outolempi”. Elokuva loppui alun perin mykkäkomedioiden tyyliseen piirakkasotaan Sotahuoneessa, mutta Kubrick leikkasi kohtauksen pois, koska katsoi sen olevan liian farssimainen muuhun elokuvaan nähden. Tilalle tuli tohtori Outolemmen loppupuhe, jonka Peter Sellers pitkälti improvisoi.

Elokuva tehtiin vain joitakin vuosia [[Kuuban kriisi]]n jälkeen, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen ydinsota oli ollut lähellä ja vältetty presidenttien [[John F. Kennedy]] ja [[Nikita Hruštšov]] välisillä puhelinneuvotteluilla. Silloisen puolustusministerin [[Robert McNamara]]n mukaan kriisi laukesi lähinnä "onnekkaan”onnekkaan sattuman"sattuman” ansiosta. ''Tohtori Outolemmessä'' on selviä kaikuja Kuuban kriisistä, ja sitä voidaan pitää karmeana esimerkkinä siitä, millaisiin lopputuloksiin Kuuban kriisi olisi saattanut johtaa. Elokuvassa ironisoidaan politiikkaa, jossa sota on liian vakava asia poliitikkojen päätettäväksi, ja siitä vain sotilaiden pitäisi päättää vain sotilaatsiitä. Kenraali Jack D. Ripperillä on valtuudet päättää yksin ydinasehyökkäyksestä, silloin kun poliitikot ovat kykenemättömiä toimimaan.

Elokuvassa on nähty myös [[Toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]] liittyvää ironiaa: mahtivaltiot, jotka kukistivat [[natsi-SaksanSaksa]]n toisessa maailmansodassa, kukistaneet mahtivaltiot tuhoavat toinen toisensa, ja tilanteen pelastajaksi nousee vanha natsitiedemies, jonka suunnitelmat ovat kuin suoraan [[Adolf Hitler|Hitlerin]]in suusta (hengissä pysyminen ja suvunjatkaminen sallitaan vain ihmiskunnan parhaimmistolle). Kun tohtori Outolempi selostaa suunnitelmaansa, hänen tahdottomasti toimiva oikea kätensä alkaa tehdä natsitervehdyksiä, hän kutsuu presidenttiä ''mein”mein Führeriksi'',Führeriksi” ja lopulta hän nousee pyörätuolistaan ja lähtee kävelemään.

[[Roger Ebert]]in mielestä (30 vuotta elokuvan ensi-illan jälkeen) elokuvakriitikko [[Roger Ebert]] kommentoi, että hänen mielestään elokuva on säilynyt hyvin eikä ole vanhentunut. Ja senSen loogisena päätöksenä oleva ydituho on Ebertin mielestä jotainjotakin, mihin asti nykypäivän elokuvantekijät eivät todennäköisesti koskaan menisi.<ref name="Ebert" />

[[KuvaTiedosto:Slim-pickens riding-the-bomb-1-.jpg|thumb|250px|Majuri "King"”King” Kong ([[Slim Pickens]]) pommin selässä.]]

Elokuvan hahmoille on usein etsitty esikuvia. Presidentti Muffley muistuttaa ulkonäöltään demokraattisenaattori [[Adlai Stevenson]]ia, joka hävisi 1950-luvulla kahdet presidentinvaalit republikaani [[Dwight Eisenhower]]ille. Buck Turgidson on heikosti naamioitu parodia kenraali [[Curtis LeMay]]sta, sotahulluksi haukutusta Yhdysvaltain ilmavoimien komentajasta, joka [[Kuuban kriisi]]nkriisin aikana halusi pommittaa Kuuban ydinasetukikohtia. George C. Scottille on jopa tehty LeMayn nenää muistuttava groteski tekonenä. Outolemmen esikuvaksi on useimmin arvailtu [[Henry Kissinger]]iä, saksalaissyntyistä turvallisuuspoliittista strategia ja presidentti [[Richard Nixon|Nixonin]]in ulkoministeriä, ja Outolemmen ulkonäkö muistuttaakin Kissingeriä. Esikuvaksi on kuitenkin myös muita ehdokkaita, kuten unkarilaissyntyistä tiedemiestä [[Edward Teller]]iä, vetypommin[[vetypommi]]n keksijää. Yksi heistä, kyynisistä ydinsotaspekulaatioistaan tunnettu sotilasstrategi [[Herman Kahn]], tokaisi legendan mukaan elokuvan nähtyään: "Outolempi”Outolempi ei olisi kestänyt Pentagonissa viikkoakaan. Hän oli liian luova."”

Kriitikot ovat usein korostaneet tohtori Outolemmen miehistä maailmankuvaa. Koko elokuvassa on vain yksi nainen, kenraali Turgidsonin sihteeriä/rakastajatarta esittävä [[Tracy Reed]], ja hänkin on valkokankaalla vain parin minuutin ja muutaman repliikin verran. Reed tunnettiin esiintymisestään [[Playboy]]n keskiaukeamalla, ja pienenä irtovitsinä majuri Kong lukee koneessaan juuri sitä Playboyn numeroa, jossa Tracy Reed poseeraa.

Loppuvuodesta 1963 valmistuneen elokuvan ensi-iltapäivää jouduttiin lykkäämään seuraavaan vuoteen, koska Yhdysvaltain presidentti [[John F. Kennedyn salamurha|John F. Kennedy salamurhattiin]] marraskuussa 1963, eikä tilanteen katsottu sopivan ydinsotaa käsittelevän komedian julkaisemiseen. Julkaisunsa jälkeen ''Tohtori Outolempi'' oli arvostelumenestys ympäri maailmaa. Se valittiin [[American Film Institute]]n julkaiseman sadan parhaan elokuvan luettelossa sijalle 26.<ref>http://www.afi.com/Docs/tvevents/pdf/movies100.pdf</ref> Se sai myös neljä [[Oscar-palkinto|Oscar]]-ehdokkuutta.