Versio 14. kesäkuuta 2012 kello 15.37 muokkaa Nironen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 40 707 muokkausta p pari aikamuotomuutosta & en dash ← Vanhempi muutos		Versio 14. kesäkuuta 2012 kello 20.31 muokkaa kumoa Ppntori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 96 515 muokkausta p →‎Tieteellinen ura: vuosiluku-fix Uudempi muutos →
Rivi 27: == Tieteellinen ura == Sihvola väitteli [[filosofian tohtori]]ksi Helsingin yliopistossa vuonna 1989 varhaista kreikkalaista [[etiikka]]a ja [[kulttuurifilosofia]]a käsittelevällä teoksella ''Decay, Progress, the Good Life? Hesiod and Protagoras on the Development of Culture''. Hänen opettajiaan olivat [[Simo Knuuttila]], [[Holger Thesleff]], [[Matti Viikari]] ja [[Päivi Setälä]]. Sihvola toimi [[Suomen Akatemia]]n tutkimusassistenttina (~~1983–88~~1983–1988), nuorempana tutkijana (~~1988–94~~1988–1994) ja vanhempana tutkijana (1995–2000). Hän teki tutkimustyötä myös [[Italia]]ssa ja [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]], jossa hän toimi vierailevana tutkijana [[Brown University]]ssä (~~1991–92~~1991–1992) ja nuorempana tutkijana [[Center for Hellenic Studiesi]]ssa Washington DC:ssä (~~1994–95~~1994–1995). Opetustehtävissä Sihvola toimi Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Helsingin yliopiston historian, filosofian ja [[systemaattinen teologia\|systemaattisen teologian]] laitoksissa. Sihvola toimi muun muassa [[Historiallinen Aikakauskirja\|Historiallisen Aikakauskirjan]] päätoimittajana (~~2001–05~~2001–2005), [[Suomen Akatemia]]n Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä (~~2001–06~~2001–2006) sekä [[Suomen Rooman Instituutin Säätiö]]n hallituksen jäsenenä (vuodesta 2004) ja puheenjohtajana (vuodesta 2007). Sihvolan tutkimukset käsittelevät ennen kaikkea [[antiikin filosofia]]n historiaa ja jälkivaikutusta myöhempään filosofiseen ajatteluun. Sihvola sovelsi myös luovasti [[Aristoteles\|Aristoteleen]] ja [[stoalaisuus\|stoalaisen filosofian]] ajatuksia ajankohtaiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän käsitteli tutkimuksissaan muun muassa hyvää elämää<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.polemiikki.fi/lehdet/2000/numero-3/juha-sihvola-globaalisaatio.aspx \| Nimeke=Juha Sihvola: Globaalisaatio ei ole pelkkä rautahäkki \| Tekijä=Filpus, Leena \| Julkaisu=Polemiikki \| Ajankohta=3/2000 \| Julkaisija= \| Viitattu=7.12.2011}}</ref>, maailmanetiikkaa, ulkopolitiikan ja etiikan suhdetta, [[sukupuolten tasa-arvo]]a sekä [[uskonnonfilosofia]]a. Hän kirjoitti lukuisia puheenvuoroja ja artikkeleita myös päivälehtiin, erityisesti [[Helsingin Sanomat\|Helsingin Sanomiin]], sekä esiintyi radion ja television ajankohtaisohjelmissa. Sihvola teki tutkimusyhteistyötä erityisesti [[Simo Knuuttila]]n ja yhdysvaltalaisen filosofin [[Martha Nussbaum]]in kanssa. Hän toimi kahden Knuuttilan johtaman Suomen Akatemian huippuyksikön ''Mielen historian huippuyksikön'' (~~2002–07~~2002–2007) ja ''Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikön'' (~~2008–13~~2008–2012) varajohtajana. Yhdessä Nussbaumin kanssa Sihvola järjesti lukuisia kansainvälisiä filosofisia kokouksia vuodesta 1991. Sihvola toimi myös [[Ulkoasiainministeriö]]n rahoittaman ulkopolitiikan etiikan tutkimushankkeen johtajana 2004–05. Sihvolan tunnetuimpia teoksia ovat ''Toivon vuosituhat'' (1998), joka sai [[Vuoden Tiedekirja]] -palkinnon, yhdessä Martha Nussbaumin kanssa toimitettu ''The Sleep of Reason'' (2002) ja ''[[Maailmankansalaisen etiikka]]'' (2004), joka sai [[Lauri Jäntin Säätiö]]n kirjapalkinnon. Hän toimi myös [[Aristoteles\|Aristoteleen]] teosten suomennostyöryhmässä suomentaen lukuisia Aristoteleen teoksia ja kirjoittaen niihin selityksiä. Hänen teoksensa ''Maailmankansalaisen uskonto'' ilmestyi 2011, ja se valittiin [[Vuoden kristillinen kirja\|vuoden 2011 kristilliseksi kirjaksi]]<ref>[http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/juha-sihvola-teki-vuoden-kristillisen-kirjan/714960 Savon Sanomat]</ref>.

Ero sivun ”Juha Sihvola” versioiden välillä