Avaa päävalikko

Muutokset

48 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Vanha Suomi syntyi suuren Pohjan sodan seurauksena vuonna 1721. Ruotsi joutui vuonna [[1700]] yksin sotaan Venäjää, [[Tanska]]-[[Norja]]a, [[Preussi]]a ja [[Saksi]]-[[Puola]]a vastaan. Alkumenestyksestään huolimatta kääntyi sota Ruotsille tappiolliseksi kuningas [[Kaarle XII|Kaarle XII:n]] kärsittyä murskatappion Venäjää vastaan [[Pultavan taistelu]]ssa vuonna [[1709]]. Etulyöntiasemansa turvin Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta vuosien [[1710]]–[[1715]] kuluessa. Suomen valtauksesta alkoi [[isoviha]], vuoteen 1721 saakka kestänyt venäläismiehitys Suomessa.
 
Ruotsin ja Venäjän väliset vihollisuudet suuressa Pohjan sodassa päättänyt [[Uudenkaupungin rauha]] solmittiin vuonna 1721. Rauhansopimuksen yhteydessä siirtyi [[Käkisalmen lääni]]n etelä- ja keskiosat sekä pääosa [[Viipurin lääni]]stä Venäjän haltuun. Alue muodosti hallinnollisesti Pietarin kuvernementtiin kuuluneen Viipurin ja Käkisalmen provinssin. Tähän alkuperäiseen Vanhan Suomen alueeseen sisältyivät myös [[Viipuri]]n, [[Käkisalmi|Käkisalmen]] ja [[Sortavala]]n kaupungit. [[Image:Coat of Arms of Priozersk (Leningrad oblast) (1788).png|thumb|Viipurin ja Käkisalmen provinssin vaakuna (1729)1729–1744, kuvernementin vaakuna 1744–1788, Käkisalmen kaupungin vaakuna vuoteen 17881892]]
 
Venäjän kiinnostusta Vanhan Suomen alueeseen lisäsi [[Neva (joki)|Neva-joen]] suuhun [[Inkerinmaa]]lle vuodesta [[1703]] rakennettu [[Pietari-Paavalin linnoitus]] ja jo vuonna [[1712]] keisarikunnan pääkaupungiksi nostettu [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n kaupunki. Rauhansopimuksessa Venäjään liitetyt Vanhan Suomen alueet toimivat suojavyöhykkeenä uudelle pääkaupungille.