Ero sivun ”Vanha Suomi” versioiden välillä

196 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Ruotsin revanssinhaluinen [[hattupuolue]] ryhtyi Venäjän vastaiseen sotaan vuonna [[1741]] tavoitteenaan kostaa suuren Pohjan sodan aikaiset nöyryytykset ja vallata ainakin osa Ruotsin sodassa menettämistä alueista takaisin. Ruotsin armeija oli varustautunut sotaan heikosti ja Suomen alue joutui venäläismiehityksen alaiseksi kuten suuressa Pohjan sodassakin. Vuonna [[1743]] solmittuun rauhaan saakka kestänyttä miehitystä kutsutaan [[pikkuviha]]ksi.
 
Hattujen sota päättyi [[Turun rauha]]an, jossa Ruotsin ja Venäjän välistä rajaa siirrettiin edelleen lännemmäksi ja uudeksi rajaksi muodostui [[Kymijoki]] ja siihen laskeva [[Mäntyharjun reitti]]. Pohjoisemmassa rajalinja halkoi [[Saimaa]]ta pirstoen sen useampaan osaan rajanaapureiden kesken. Raja teki koukkauksen [[Savonlinna]]n kohdalla liittäen tämän Saimaan solmukohdan osaksi Venäjää. Sen sijaan [[Puumala]], toinen Saimaan kapeikko, jäi Ruotsille. Vesitie eteläiseltä Saimaalta pohjoiselle kulki väistämättä sekä Puumalan että Savonlinnan kautta. Viipurin kuvernementtiin liitetyillä alueilla sijaitsivat Savonlinnan lisäksi [[Hamina]]n ja [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] kaupungit sekä kyseisissä kaupungeissa sijainneet Ruotsin rajalinnoitukset.
 
Venäjään liitetty uusi alue muodosti aluksi Pietarin kuvernementin Kymenkartanon provinssin, kunnes se vuonna 1944 yhdessä Viipurin ja Käkisalmen provinssin kanssa yhdistettiin erilliseksi Viipurin kuvernementiksi. Liitetyillä alueilla sijaitsivat Savonlinnan lisäksi [[Hamina]]n ja [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] kaupungit sekä kyseisissä kaupungeissa sijainneet Ruotsin rajalinnoitukset.
 
== Lahjoitusmaajärjestelmä ==