Ero sivun ”Dioksiinit” versioiden välillä

'''Koe-eläimissä''' on havaittu painon putoamista jopa 50 prosenttiin, sekä ruumiinlämmön laskua. Myrkytyskuolema on tyypillisesti viivästynyt, 1-31–3 viikkoa suuren annoksen antamisesta. Eri eläinlajien ja jopa -kantojen herkkyys dioksiinien akuutteihin myrkkyvaikutuksiin on tyypillisesti hyvin erilainen,. marsuMarsu on tuhansia kertoja herkempi kuin hamsteri, ja myös eri rottakantojen välillä voi olla tuhatkertaisia eroja (LD50 eli keskimääräinen tappava annos mainituilla lajeilla ja kannoilla on noin 1 mikrogrammasta yli 10 000 mikrogrammaan kilogrammaa kohti). Tämä on vaikeuttanut riskinarviointia.<ref name=synopsis/><ref name="Kansanterveyslaitos: Hyvä tietää dioksiineista"/> Suuret annokset aiheuttavat koe-eläimille hyvin monenlaisia toksisia vaikutuksia, herkimpiä näyttävät olevan erilaiset kehityshäiriöt.<ref name=WHO>WHO Consultation Group. Consultation on assessment of the health risks of dioxins; re-evaluation of the tolerable daily intake (TDI): Executive summary. Food Additives and Contaminants 2000:17:223-240.</ref> Näyttää myös siltä, että dioksiinit häiritsevät huomattavasti urossikiöiden sukupuolista kehitystä ja esimerkiksi myöhempää [[sperma]]n tuotantoa.<ref name="Kansanterveyslaitos: Hyvä tietää dioksiineista" />

Jo hyvin pieni dioksiiniannos (esim. TCDD:llä luokkaa joitakin kymmeniä ng/kg) lisää [[sytokromi P450]]:n alatyypin 1A1 aktiivisuutta; hieman suuremmalla annoksella aktivoituvat myös alatyypit 1A2 (maksassa) sekä 1B1. Suurehkoina annoksina dioksiinit aiheuttavat [[kateenkorva]]n surkastumista, ja lisäävät eläinten alttiutta sairastua erityyppisiin infektiotauteihin heikentämällä immuniteettia. Sikiöt ovat huomattavasti aikuiseläimiä herkempiä tietyille dioksiinien vaikutuksille. Dioksiinit aiheuttavat epämuodostumia sikiöihin (esim. kitalakihalkio ja vesimunuainen).<ref name="Kansanterveyslaitos: Hyvä tietää dioksiineista" /> Rotilla erittäin pienillä annoksilla tuleva vaikutus on kolmannen poskihampaan kehityshäiriö tai jopa hampaan puuttuminen 1 mikrogramman suuruisella annoksella kiloa kohti emolle raskauden aikana emolle annettuna.<ref name="Kansanterveyslaitos: Hyvä tietää dioksiineista" />

TCDD on useita eri syöpiä aiheuttava '''[[karsinogeeni|eläinkarsinogeeni]]''', ja syöpäriskiä on pidetty aikaisemmin sen keskeisenä riskinä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut sen syöpää aiheuttavaksi aineeksi (luokka A).<ref>IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 69, Lyon, 1997.</ref> Aine ei ole kuitenkaan [[mutageeni]]nen. Eläinkokeissa syöpää aiheuttava kyky liittyy yleiseen toksisuuteen, ja monet tutkijaryhmät pitävät karsinogeenisuutta toissijaisena ja suuriannoksisen toksisuuden aiheuttamana, esim. happiradikaalien muodostumisen takia.<ref>Viluksela ym. Liver tumor promoting activity of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD sensitive and TCDD resistant rat strains. Cancer Res. 2000:60:6911-6920.</ref><ref>Simon T ym. Estimates of cancer potency of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin using linear and nonlinear dose-response modeling and toxicokinetics. Toxicol. Sci. 2009:112:490-506.</ref> Työtoksikologisissa tutkimuksissa se on osoittautunut suhteellisen heikoksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi.<ref name=cancer>Kogevinas M. Studies of cancer in humans. Food Add. Contam. 2000:17:317-324.</ref> Siksi Maailman Terveysjärjestön asiantuntijaryhmä katsoi vuonna 1998, että dioksiinien keskeisin riski ei ole syöpäriski, vaan kehityshäiriöriski raskauden ja imetyksen aikana.<ref name=WHO/><ref name=arse>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä. Arsenikista öljyyn, ss. 72-75. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi [http://en.opasnet.org/w/Are_the_dioxins_the_most_dangerous_chemicals_in_our_environment%3F Are the dioxins the most dangerous chemicals in our environment?]</ref> Muita dioksiineja kuin TCDD:tä ei ole erikseen pystytty tutkimaan tarpeeksi, jotta niiden syöpävaarallisuutta ihmiselle voitaisiin arvioida.<ref name=cancer/>