Ero sivun ”Hideki Tōjō” versioiden välillä

Tōjō syntyi kymmenlapsisen perheen kolmantena poikana. Tōjōn isä oli Japanin armeijan upseeri, ja suku kuului vähäarvoiseen [[samurai]]-sukuun. Tōjōn vanhempien veljien kuoltua, lankesi Hidekille vastuu perheen nimen kunnian säilyttämisestä. Hidekin samurai-isän tavoitteena oli saada poika armeijauralle ja upseerin virkaan.

Tōjōn sotilasura lähti nousuun [[Mantšuria]]ssa Tōjōn toimiessa 1935–1937 Japanin Kwantungin armeijan ''[[kenpeitai]]n'' eli [[sotapoliisi]]en komentajana. Tōjō oli kokenut ja taitava [[taktiikka|taktikoija]], ja sai kunnioitusta nopeista päätöksistään. Hän ansaitsi Mantšuriassa toimillaan kutsumanimen ''kamisori-'',eli ”partaveitsi””partaveitsi-”kutsumanimen. [[Toinen maailmansota|ToisenToisessa maailmansodanmaailmansodassa]] aikana Tōjō oli Japanin armeijan ylipäällikkö, sekä sotaministeri, laivaston tuhouduttua käytännössä maan [[diktaattori]].

Poliitikkona Tōjō kuului upseereiden muodostamaan ryhmään, jotka kannattivat Japanin viemistä sotaan 1930-luvun lopulla. Mittavan sotilasuran rinnalla Tōjō nimitettiin vuonna 1938 sotaministeriöön apulaisministeriksi ja 1940–1941 Tōjō sai sotaministerin viran [[Fumimaro Konoe]]n hallituksessa. KonoyenPääministerin eroamisen jälkeenerottua alkoi Tōjōn pääministerikausi 18. lokakuuta 1941 joka päättyi 22. heinäkuuta 1944. Pääministerin virkaa Tōjō hoiti 1 009 päivää. Pääministerinsalkun ohella Tōjō hoiti sotaministerin tointa sekä lyhyitä aikoja muun muassa opetus-, sisä- ja ulkoministerin tehtäviä.

[[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaisten]] [[miehitetty Japani|Japanin miehityksen]] yksi tärkeimmistä [[Potsdamin julistus|Potsdamin julistuksessa]] määritellyistä lyhyen aikavälin tehtävistä oli rangaista Japanin sotaan johtaneita henkilöitä. Tōjō luokiteltiin japanilaisista suurimmaksi epäillyksi henkilöistä, jotka olivat johtaneen Japanin Yhdysvaltain vastaiseen sotaan. ToisenToisessa maailmansodan aikanamaailmansodassa Tōjōsta muodostui Yhdysvaltain [[propaganda]]koneiston käsittelyssä vihollisen kasvot., Tōjōn kasvotjotka esiintyivät muun muassa lentolehtisissä ja vihollista kuvaavissa julisteissa.

Japanin antautumisen jälkeen Tōjō yritti tehdä [[itsemurha]]n ampumalla itseään. Pienikaliiperisen pistoolin luoti ei kuitenkaan vatsaan osuttuaan tappanut Tōjōa. Tōjōn toivuttua lyhyen aikaa sotilassairaalassa hänet vangittiin. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] uskoa Tōjōn hallinnon syyllisyyteen kuvaa kymmenen Tōjōn hallituksen jäsenen vangitseminen ensimmäisenensimmäisellä [[SCAP]]in antamanantamalla sotasyyllislistan perusteellasotasyyllislistalla. Vangitut kuljetettiin Sugamon vankilaan odottamaan oikeuskäsittelyä. Japanin miehitystä johtaneen kenraali [[Douglas MacArthur]]in tavoitteena oli saattaa Tōjō nopeasti oikeuden eteenoikeuteen. Oikeudenkäynnin alkaminen venyi oikeudellisteknistenoikeudellisteknisistä seikkojen johdostaseikoista. Tōjōn tuomitsemisessa oli aluksi epäselvää muun muassa se, että kuuluiko asia kansainvälisenoikeuden vai Yhdysvaltain oman sotilastuomioistuimen päätösvaltaan.

Tokioon miehityshallinnon perustama ''International Military Tribunal for the Far East'' (eli [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin]]) tuomitsi Tōjōn syylliseksi 12. lokakuuta 1948. Tōjōn tuomittiin syyllistyneen seitsemään eri syytekohtaan, joita olivat muun muassa syyllistyminen aggressiivisen sodankäymiseen, kansainvälisten sodankäynninsääntöjen rikkominen sekä sotavankien epäinhimillisen kohtelun salliminen. Hänen katsotaan olevan syyllinenvastuussa neljän miljoonan kiinalaisen murhaanmurhasta. Tōjōn kuolemantuomio suoritettiin hirttämällä Tokiossa joulukuun lopussa 1948.