Ero sivun ”Usko ja järki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 44:
Uskontotieteilijä [[Pascal Boyer]]in mukaan uskonto ei ole järjen tai ajattelun puutetta. Uskonnossa on hänen mukaansa jotain, mikä saa sen välittymään sukupolvelta toiselle. Kyse on elinkelpoisten ajatusten siirrosta eli [[meemi|memetiikasta]]. Jotkut meemit tarttuvat ihmisaivoihin muita helpommin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Niemelä, Jussi | Otsikko=Jumalat loisivat aivoissa | Julkaisu=Vapaa-ajattelija | Ajankohta=2008 | Vuosikerta=64 | Numero=1 | Sivut=24-26 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Selite= | Tunniste= | www= | www-teksti= | Tiedostomuoto= | Viitattu= | Kieli= }}</ref> Meemit eivät kuitenkaan geenien tavoin monistu äärettömiin samanlaisina, vaan siirtyminen synnyttää outoja muunnelmia.<ref>Boyer 2007, s. 53</ref> Vaikka aivot vääristävät ja muokkaavat tietoa jatkuvasti uudelleen, ihmismieli ei ole satunnaisten mielleyhtymien sekasotku. Siihen sisältyy mentaalisia aineksia, jotka ohjaavat ihmisen omaksumaan käsitteitä ja käsitteellisiä [[skeema|skeemoja]] tietyllä tavalla pikemmin kuin toisella.<ref>Boyer 2007, s.58</ref> Ihmiset vaientavat kriittisen järkensä, kun jotkin eriskummalliset väitteet ovat muuttuneet heille itsestäänselviksi.<ref>Boyer 2007 s.46</ref> Uskonnolliset [[representaatio]]t eivät ole täysin läpinäkyviä. Ajatukset jumalista, hengistä ja esi-isistä synnyttävät mutkikkaita prosesseja, jotka pakenevat tietoisuuden otteesta.<ref>Boyer 2007, s.66</ref> Uskonnot ovat merkittäviä kognitiivisia [[artefakti|artefakteja]], jotka kytkevät toimintaan ihmisten elintärkeitä päättelyjärjestelmiä, jotka hallitsevat kaikkein voimakkaimpia tunteita. Tällä tavoin uskonto muovaa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä kaltaistensa kanssa, antaa moraalitajun ja organisoi sosiaaliset ryhmät. Mieleen iskostuneiden kognitiivisten luomusten seuraukset voivat olla vakavia.<ref>Boyer 2007, s.158</ref>
Kognitiivisen uskontotieteilijän [[Justin Barrett]]in mukaan se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.<ref>Justin Barrett: Why Would Anyone Believe in God? Walnut Creek, CA: AltaMira Press, s. 122-123.</ref> Teologi [[Aku Visala]] esittää väitöskirjassaan, että kognitiotieteen tosiasioiden tulkitseminen materialistisessa viitekehyksessä ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan filosofinen ratkaisu.<ref>Aku Visala: Religion Explained: A Philosophical Appraisal of the Cogntive Science of Religion. Helsinki. Diss. Department of Systematic Theology, University of Helsinki. s. 154</ref> Professori Jeffrey Schlossin mielestä ajatus meemistä on pelkkä mielikuvituksen tuote vailla empiiristä tukea. Se on niin epämääräinen, ettei sitä pystytä kokemusperäisesti todistamaan oikeaksi tai kumoamaan. <ref>Jeffrey Schloss: "Introduction: Evolutionary Theories of Religion. Science Unfettered or Naturalism Run Wild", teoksessa Jeffrey Schloss & Michael J. Murray (toim.) The Believing Primate. New York: Oxford University Press, ss. 1-25.</ref> Schlossin mukaan ei ole esitetty mitään täsmällistä tapaa tehdä eroa jumaluskon leviämisen, tieteellisten käsitysten leviämisen tai itse meemiteorian leviämisen välillä.<ref>Schloss 2009: 23-24</ref>▼
Boyerin mukaan uskonnolliset perinteet eivät tavallisesti piittaa johdonmukaisuudesta. Esimerkiksi kristinuskon [[kolminaisuusoppi]], jossa kolme henkilöä muodostavat yhden henkilön, tai käsitys, jonka mukaan ihmiset ovat vapaita toimimaan, vaikka [[Jumala]] on kaikkivaltias ovat tällaisia perinteitä noudattavia uskomuksia. Jos [[Skepsismi|skeptikot]] pyytävät täsmennystä tällaisiin kysymyksiin, he saavat vastauksia, jotka onnistuvat välttämään epäjohdonmukaisuuden vain hämäryyden avulla. Psykologit ovat löytöneet kokeellisin menetelmin mentaalisia prosesseja, jotka voivat johtaa pois selkeistä ja perustelluista uskomuksista. Tällaisia ovat muun muassa [[konsensusvaikutus]], [[konsensusvaikutus#valheellinen konsensusvaikutus|valheellinen konsensusvaikutus]], [[Selkeästä ajattelusta pois johtavat mentaaliset prosessit#tuottamisvaikutus|tuottamisvaikutus]], [[Selkeästä ajattelusta pois johtavat mentaaliset prosessit#valemuisto|valemuistot]], [[Selkeästä ajattelusta pois johtavat mentaaliset prosessit#lähteiden sotkeminen|lähteiden sotkeminen]], [[Selkeästä ajattelusta pois johtavat mentaaliset prosessit#vahvistamisvääristymä|vahvistamisvääristymä]], [[Selkeästä ajattelusta pois johtavat mentaaliset prosessit#kognitiivisen dissonanssin vähentäminen|kognitiivisen dissonanssin vähentäminen]] ja monet muut prosessit.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Pascal | Nimeke=Ja ihminen loi Jumalat | Sivu=340-342 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-0-31815-7}}</ref> Epäjohdonmukaiset uskomukset katoavat, jos ihmiset soveltavat mielensä hallintaan seuraavia periaatteita:
Rivi 54 ⟶ 53:
[[Intuitio|Intuitiivisesti]] ajattelevat ihmiset ovat todennäköisemmin uskonnollisia, mutta jos he alkavat ajatella [[käsiteanalyysi|analyyttisesti]], heidän uskonnolliset uskomuksensa heikkenevät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/analyyttinen+ajattelu+vie+uskonnolta+pohjan+ndash+intuitio+joutuu+romukoppaan/a803830 | Nimeke= Analyyttinen ajattelu vie uskonnolta pohjan – intuitio joutuu romukoppaan | Tekijä= Luotola, Janne | Selite= | Julkaisu= Tekniikka&talous | Ajankohta= 27.4.2012 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu= 5.5.2012 }}</ref>
=== Kristittyjeb tutkijoiden näkemyksiä ===
▲Kognitiivisen uskontotieteilijän [[Justin Barrett]]in mukaan se, että usko Jumalaan on seurausta ihmismielen luonnollisten mekanismien toiminnasta, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usko Jumalaan on älyllisesti perusteltu.<ref>Justin Barrett: Why Would Anyone Believe in God? Walnut Creek, CA: AltaMira Press, s. 122-123.</ref> Teologi [[Aku Visala]] esittää väitöskirjassaan, että kognitiotieteen tosiasioiden tulkitseminen materialistisessa viitekehyksessä ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan filosofinen ratkaisu.<ref>Aku Visala: Religion Explained: A Philosophical Appraisal of the Cogntive Science of Religion. Helsinki. Diss. Department of Systematic Theology, University of Helsinki. s. 154</ref> Professori Jeffrey Schlossin mielestä ajatus meemistä on pelkkä mielikuvituksen tuote vailla empiiristä tukea. Se on niin epämääräinen, ettei sitä pystytä kokemusperäisesti todistamaan oikeaksi tai kumoamaan. <ref>Jeffrey Schloss: "Introduction: Evolutionary Theories of Religion. Science Unfettered or Naturalism Run Wild", teoksessa Jeffrey Schloss & Michael J. Murray (toim.) The Believing Primate. New York: Oxford University Press, ss. 1-25.</ref> Schlossin mukaan ei ole esitetty mitään täsmällistä tapaa tehdä eroa jumaluskon leviämisen, tieteellisten käsitysten leviämisen tai itse meemiteorian leviämisen välillä.<ref>Schloss 2009: 23-24</ref>
== Usko ja äly ==
| |||