Ero sivun ”Optinen tiedonsiirto vapaassa tilassa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekvie (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 38:
Käyttökelpoisuus satojen metrien tai kilometrien päähän ulottuvassa datansiirrossa riippuu paikan [[meteorologia]]sta ja ilmansaasteista ja toisaalta tekniikan käyttäjän luotettavuusvaatimuksista. Suomessa ilmansaasteet ovat harvoin paljain silmin näkyviä, mutta monessa suurkaupungissa ne ovat selvästi havaittavissa. Lisäksi aavikkomaissa on joskus aavikon pölyä ilmassa tai jopa [[hiekkamyrsky]]. Joskus pakkasella vesistöjen virtapaikkojen ylle muodostuu sumua, joka estää valon suoran kulun. Talvella Suomessa pilvet roikkuvat usein matalalla, jolloin tarpeeksi korkeiden [[tietoliikennemasto]]jen yläosat ovat pilvessä ja vain mastojen keskiosiin laitetut optiset laitteet toimivat vapaassa tilassa vaakatasossa.
 
Luotettavuusvaatimus voi olla pienempi käytettäessä optista tiedonsiirtomenetelmää vapaassa tilassa muiden menetelmien rinnalla lisäämään niiden siirtonopeutta tai jos se on varmntamassavarmentamassa niitä esimerkiksi kaapelin katkeamisen varalta. Tässä käytetään [[Linkkien kokoaminen| linkkien kokoamisprotokollia]]. Jos viestiyhteys on alunperin suunniteltu pelkästään optisen datansiirron varaan, ohjelmistoa on voitu sopeuttaa pelkän optiikan käyttöön vaihtelevissa näkyvyysoloissa, muun muassa [[timeout]]ien pidentämisellä ja [[offline-selain]] toiminnoilla.
 
==Menetelmän hyvät puolet==