|
[[Kuva:Hawker Osprey.jpeg|thumb|Hawker Osprey lähdössä lentoon ruotsalaiselta lentokoneristeilijä Gotlandilta (1935)]]
[[Kuva:USS John C. Stennis, flight deck 2007May11.jpg|thumb|USS John C. Stennisin lentokannelle parkkeerattuja lentokoneita (2007)]]
'''Lentotukialus''' on suuri [[sotalaiva]], joka on tarkoitettu toimimaan lentotukikohtana[[lentotukikohta]]na merellä. Lentotukialuksessa on yleensä laskeutumisalue ja useita katapultteja tai ramppi nousua varten sekä täydelliset huolto- ja säilytystilat [[lentokone]]ille.
Lentotukialuksia on käytössä 22 kappaletta yhdeksällä valtiolla. [[Yhdysvaltain laivastoonlaivasto]]on kuuluu 11 ydinkäyttöistä alusta: uniikki [[USS Enterprise (CVN-65)|USS Enterprise]] ja kymmenen [[Nimitz-luokka|Nimitz-luokan]] aluksia. Viimeinen perinteisellä koneistolla varustettu alus, [[USS Kitty Hawk (CV-63)|USS Kitty Hawk]] poistui käytöstä 31. tammikuuta 2009 viimeisen Nimitz-aluksen, [[USS George H. W. Bush (CVN-77)|USS George H. W. Bushin]] astuessa palvelukseen. Ranskan [[FS Charles de Gaulle]] on näiden lisäksi ainoa ydinkäyttöinen lentotukialus. Muiden valtioiden alukset ovat Britannian HMS Illustrious ja [[HMS Ark Royal (R07)|HMS Ark Royal]], Venäjän [[Admiral Kuznetsov]], Italian MM Giuseppe Garibaldi ja Portaerei Cavour, Intian INAS Viraat, Espanjan SPS Principe de Asturias, Brasilian [[FS Foch|NAe São Paulo]] ja Thaimaan HTMS Chakri Nareubet.
Lentotukialuksilla käytetään pääsääntöisesti koneita, joissa on vaijeripysäytysmahdollisuus. Lentokoneen renkaiden osuttua [[kiitotie]]hen lentokoneen perässä olevan pysäytyskoukun pitäisi osua johonkin tukialuksen neljästä–viidestä pysäytysvaijerista. Joskus koukku ei tartu vaijeriin, ja siksi moottorit asetetaan täysteholle renkaiden osuessa kiitotiehen. Koukun tartuttua vaijerit pysäyttävät koneen hallitusti.
Yhdysvaltain, Ranskan ja Brasilian laivaston tukialuksilla käytetään lähdössä höyry[[katapultti|höyrykatapulttia]]a. Katapultti kiinnitetään useimmissa lentokoneissa nokkalaskutelineeseen, moottori asetetaan täydelle teholle ja katapultti kiskaisee koneen sen jälkeen hetkessä yli 200 km/h nopeuteen. Katapulttilähdöllä voidaan ottaa mukaan suurempia kuormia. Muut lentotukialuksia käyttävät varustavat tukialukset ”hyppyrillä”, joka auttaa lähtökiidossa koneen ilmaan, tai käyttävät [[Harrier]]in kaltaisia [[VTOL]]-koneita. <!-- Höyrykatapultin maksimitehoa kuvaa se, että jos "Kupla-Volkkari" ammuttaisiin sillä 45° kulmassa ylöspäin, niin se lentäisi yli kymmenen kilometrin päähän. lähde?-->
Lentotukialukselle voidaan laskeutua ja nousta hävittäjien ja hävittäjäpommittajien lisäksi myös joillakin erikoisvalmisteisilla pienillä kuljetuskoneilla, sukellusvenetorjuntakoneilla, kaukomeritiedustelukoneilla yms. sekä [[helikopteri|helikoptereilla]].
==Historiaa==
===Vesikoneiden emälaivat===
Kellukekoneita ja lentoveneitä kuljetettiin ja huollettiin myös aluksilla, joissa ei ole lentokantta, [[emälaiva|emälaivoilla]]. Koneet nousivat lentoon joko vedestä tai singottiin ilmaan laivasta [[katapultti|katapultilla]]. Vesikoneiden emälaivoja ei ole nykyisin enää käytössä, mutta niitä käytettiin molemmissa maailmansodissa, aina 1950-luvulle asti.{{lähde}}
Vesikone-emälaivoja oli kahta tyyppiä, varsinaiset emälaivat ja lentokoneristeilijät. Jälkimmäisessä tyypissä alus oli tarkoitettu toimimaan avomerellä taisteluosastojen kanssa, niillä oli voimakas aseistus ja 4–12 lentokonetta. Tällaisia laivoja oli muun muassa [[Japani]]lla ja [[Ruotsi]]lla.{{lähde}}
Varsinaiset emälaivat olivat joko muutettu kauppalaivoista tai muuten aseistamattomia, it-tykkejä lukuun ottamatta. Tämän tyypin emälaivat olivat usein ankkuroituna jonkin saaren tai rannikon läheisyyteen ja huolsivat lentokoneita sieltä käsin. Ensimmäisenä emälaivaa käytti [[keisarillisen Japanin laivasto|Japanin laivasto]] vuonna [[1914]] taistellessaan [[Saksan keisarikunta|saksalaisia]] vastaan Kiinan[[Kiina]]n rannikolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.globalsecurity.org/military/world/japan/wakamiya-av.htm | Nimeke = IJN Wakamiya Seaplane Carrier | Julkaisija = GlobalSecurity.org | Viitattu = 18.2.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
===Lentotukialukset Suomessa===
Lentotukialuksia osallistui taisteluihin [[Suomi|Suomessa]] sekä [[Ensimmäinenensimmäinen maailmansota|ensimmäisen]] että [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. Vuonna 1918 [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana [[Vienanmeri|Vienanmerellä]] toiminut englantilainenbrittiläinen vesikoneiden emälaiva lähetti koneitaan suomalaisia heimosotureita vastaan, ja tiettävästi ainakin kerran koneet pommittivat myös nykyisen Suomen aluetta Kainuun rajapitäjissä elokuussa 1918.{{lähde}}
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana 31. heinäkuu 1941 englantilaisiltabrittiläisiltä lentotukialuksilta [[Jäämeri|Jäämereltä]] lähtenyt lento-osasto [[Liinahamarin pommitus 1941|pommitti Liinahamarin satamaa]]. Lentotukialus ''[[HMS Furious (47)|HMS Furious]]'' lähetti ilmaan kaksi hyökkäysaaltoa Liinahamariin: ensimmäisessä yhdeksän [[Fairey Albacore|Albacore]]-torpedopommittajaa brittien 817. laivueesta, ja toisessa saman verran 812. laivueen [[Fairey Swordfish|Swordfish]]-torpedopommittajia. Koneita suojasi yhteensä yhdeksän [[Fairey Fulmar|Fulmar]]-hävittäjää. Lisäksi ilmassa oli neljä [[Hawker Sea Hurricane]] -hävittäjää suojaamassa laivoja. Lähes tyhjän sataman vahingot olivat vähäiset. Ilmatorjuntatuli oli voimakasta ja pudotti yhden Albacore-pommittajan ja kaksi Fulmar-hävittäjää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://fleetairarmarchive.net/RollofHonour/Battlehonour_crewlists/Petsamo_Kirkenes_1941.html| Nimeke = FAA attack on Petsamo to assist its ally the Soviet Union, July 1941| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Fleet Air Arm Archive 1939-1945| Ajankohta = 2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fleet Air Arm of the British Royal Navy| Viitattu =29.6.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
==Lähteet==
| 