Wikipedia

Ero sivun ”Tunturikangas” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Linnea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 795 muokkausta
p korjattava
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 014 muokkausta
p korjattavat 2012 (varalta) + fix
Rivi 1:
{{Korjattavat 2012}}
{{korjattava/muoto|wikilinkit}}
'''Tunturikangas''' on tunturipaljakalla yleinen varpuvaltainen<ref name="Väre_Partanen_2009_14">Suomen tunturikasvio, Henry Väre Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 14</ref> kasvillisuustyyppi, joka on joko puutonta tai puuston peittävyys on alle 10%.
[[Tunturien heinäkangas|Tunturien heinäkankaita]] ei lueta varsinaisiin tunturikankaisiin. Tunturikankaan kasvillisuuteen vaikuttaa mm pinnanmuodoista johtuva maaston korkeuden ja lumensyvyyden vaihtelu ja ilmaston mereisyys-mantereisuus<ref>Yrjö Norokorpi, Heikki Eeronheimo, Seppo Eurola, Risto Heikkinen, Peter Johansson, Jouko Kumpula, Katariina Mäkelä, Seppo Neuvonen, Juha Sihvo, Saara Tynys & Risto Virtanen (2008): [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86061&lan=fi Osa 2.8 Tunturit.], s. 492. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Raunio, Anne, Anna Schulman& Tytti Kontula (toim.) | Nimeke =Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset| Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = | Selite =Suomen ympäristö 8/2008 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287730&lan=fi | www-teksti =Koko julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = }}</ref>. Esimerkiksi mantereiset kuivat alueet ovat jäkälävaltaisia, kosteat mereiset alueet sammalvaltaisia ja näiden välillä olevilla alueilla kasvaa suunnilleen yhtä paljon sekä sammalta että jäkälää<ref>Haapasaari 1988</ref>.▼
Maaperällä on myös suuri vaikutus. Silikaattikallioilla kasvaa karua tunturikangasta, joka on yleisin tunturikankaiden pääryhmä. Karbonaattikallioilla, useimmiten dolomiittikallioilla
kasvaa ravinteista tunturikangasta, joka on meillä harvinaista. Karuilla tunturikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, kanervaa, liekovarpiota, vaivaiskoivua ja mustikkaa. Karut tunturikankaat jaetaan tuulikankaisiin (tuulenpieksämäkankaisiin), variksenmarjakankaisiin, vaivais-
koivukankaisiin, mustikkakankaisiin, kurjenkanervakankaisiin,
kanervakankaisiin ja liekovarpiokankaisiin<ref name="Norokorpi_2008_494">Norokorpi et al 2008, s 494</ref>.
 
▲'''Tunturikangas''' on [[Tunturipaljakka|tunturipaljakalla]] yleinen varpuvaltainen<ref name="Väre_Partanen_2009_14">Suomen tunturikasvio, Henry Väre Rauni Partanen, Metsäkustannus OY 2009, ISBN 978-952-5694-40-6, s. 14</ref> kasvillisuustyyppi, joka on joko puutonta tai puuston peittävyys on alle 10%. [[Tunturien heinäkangas|Tunturien heinäkankaita]] ei lueta varsinaisiin tunturikankaisiin. Tunturikankaan kasvillisuuteen vaikuttaa mm pinnanmuodoista johtuva maaston korkeuden ja lumensyvyyden vaihtelu ja ilmaston mereisyys- ja mantereisuus<ref>Yrjö Norokorpi, Heikki Eeronheimo, Seppo Eurola, Risto Heikkinen, Peter Johansson, Jouko Kumpula, Katariina Mäkelä, Seppo Neuvonen, Juha Sihvo, Saara Tynys & Risto Virtanen (2008): [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=86061&lan=fi Osa 2.8 Tunturit.], s. 492. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä =Raunio, Anne, Anna Schulman& Tytti Kontula (toim.) | Nimeke =Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset| Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = | Selite =Suomen ympäristö 8/2008 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Tunniste = | www =http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=287730&lan=fi | www-teksti =Koko julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.2.2011 | Kieli = }}</ref>. Esimerkiksi mantereiset kuivat alueet ovat jäkälävaltaisia, kosteat mereiset alueet sammalvaltaisia ja näiden välillä olevilla alueilla kasvaa suunnilleen yhtä paljon sekä sammalta että jäkälää<ref>Haapasaari 1988</ref>. Maaperällä on myös suuri vaikutus. [[Silikaatti]]kallioilla kasvaa karua tunturikangasta, joka on yleisin tunturikankaiden pääryhmä. [[Karbonaatti]]kallioilla, useimmiten [[dolomiitti]]kallioilla kasvaa ravinteista tunturikangasta, joka on Suomessa harvinaista. Karuilla tunturikankailla kasvaa mm. [[variksenmarja]]a, [[kanerva]]a, [[liekovarpio]]ta, [[vaivaiskoivu]]a ja [[mustikka]]a. Karut tunturikankaat jaetaan tuulikankaisiin (tuulenpieksämäkankaisiin), variksenmarjakankaisiin, vaivaiskoivukankaisiin, mustikkakankaisiin, kurjenkanervakankaisiin, kanervakankaisiin ja liekovarpiokankaisiin<ref name="Norokorpi_2008_494">Norokorpi et al 2008, s 494</ref>. Talvella lumettomilla tuulikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, [[riekonmarja]]a ja [[sielikkö]]ä, mutta vähemmän liekovarpiota ja vaivaiskoivua. Tunturikankaita ovat myös mereiset kanervakankaat ja keskipaljakan liekovarpiokankaat. Ravinteisia tunturikankaita luonnehtivat [[lapinvuokko]] ja niukkaravinteisia tunturikankaita runsaampi heinä-, ruoho- ja sarakasvillisuus.
Talvella lumettomilla tuulikankailla kasvaa mm. variksenmarjaa, riekonmarjaa ja sielikköä, mutta vähemmän liekovarpiota ja vaivaiskoivua. Tunturikankaita ovat myös mereiset kanervakankaat ja keskipaljakan liekovarpiokankaat. Ravinteisia tunturikankaita luonnehtivat lapinvuokko ja niukkaravinteisia tunturikankaita runsaampi heinä-, ruoho- ja sarakasvillisuus.
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet}}
<br />
 
[[Luokka:Biotoopit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tunturikangas”