Ero sivun ”Helsingin ilmatorjunta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 23:
 
=== Helmikuun 26. päivän suurhyökkäys 1944 ===
Viimeinen Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiä vastaan on massiivisin. Tosin kaupunki on jo evakuoitu joten siviilitappiot ovat pienimmät suurhyökkäyksistä. Kolmas hyökkäys toistaa ensimmäistä ja toista, tosin suuremmin voimin ja kestää kaikkiaan 12 tuntia <ref name=Pojanpoika235>Reenpää 1998: s. 235–237.</ref>. Ilmantorjunnassa on jo rutiinia toiminnassaan kahden edellisen hyökkäyksen tulikasteesta. Pommittajien lentoja lasketaan noin 650. Kaupunkiin putoaa tällä kertaa noin 20 tonnia pommeja. Malmilta nousee torjuntaan myös Saksalaisiasaksalaisia [[Junkers Ju 88]] -yöhävittäjiä jotka saavat noin toistakymmentä pudotusta. <ref name=Pojanpoika235/>. Helsingin yliopiston päärakennus saa täysosuman ja vaurioituu pahoin,. YliopistonMyös yliopiston juhlasali tuhoutuu täysin <ref name=Pojanpoika222/>.
 
=== Suurhyökkäysten jälkipyykki ===
Helsingin ilmatorjunta oli pelastanut Helsingin ja helsinkiläiset. Voimakas tutkajohtoinen ilmatorjunta seurasi viholliskoneita, ja osa pattereista ampui [[sulkutuli|sulkuja]] vihollisen eteen. Valonheittimet kiinnittivät keilansa havaittuihin maaleihin. Ilmatorjunta ampui yli 20&nbsp;000 laukausta. Hyökänneitä pommituskoneita ammuttiin alas 20. Verrattain pieni pudotusten määrä johtui siitä, että suurin osa lentäjistä pelkäsi ilmatorjuntaa, kääntyi takaisin jo ennen Helsinkiä ja pudotti pomminsa esimerkiksi mereen. Myös on huomattava että Suomalaisten it-tulituksessa pomminsa pudottanut kone lakkasi olemasta maali kun taas Saksalaiset keskittyivät yksittäisten koneiden pudottamiseen. Tämä ehkä johtui siitä että länsiliittoutuneiden pommikonemiehistöt pyrkivät lentämään ilmatorjuntasulkutulen läpi pommituskohteisiinsa toisin kun taas venäläiset miehistöt karttoivat ilmantorjunnan sulkutulta <ref name=Pojanpoika210>Reenpää 1998: s. 210–211.</ref>,<ref name=Pojanpoika215>Reenpää 1998: s. 215.</ref>. Suomalaisten pommikuorman torjuntaan tähtäävä taktiikka pudotti vähemmän koneita mutta piti pommitusvauriot huomattavasti pienempinä. Pommituksissa sai surmansa vain 146 henkilöä ja 346 haavoittui. Yhteensä 109 rakennusta tuhoutui ja 300 vaurioitui. Helsingin ilmatorjunnan saavuttama [[torjuntavoitto]] oli poikkeuksellinen koko maailmassa.