|
'''Viipurin Diakonissalaitos''' on vuonna [[1869]] [[Viipuri]]n Saunalahteen perustettu Diakonissalaitos[[diakonissa]]laitos, jonka yhteydessä toimi orpolastenkoti sekä sairaala.
==Viipurin Diakonissalaitoksen historia==
Viipurin Diakonissalaitos perustettiin v. 1869 Suomalaisen Dresdenin[[Dresden]]in diakonissalaitoksen diakonissasuomalaisen diakonissan Olga Hackmanin testamenttivaroilla ja muiden Hackmanin[[Hackman]]in perheen jäsenten lahjoittamilla varoilla, sekä [[Viipurin saksalainen seurakunta|saksalaisen seurakunnan]] pastori Julius Stegerin Saksasta, Venäjältä ja Sveitsistä orpolapsien auttamista varten keräämillä rahoilla.
Ensimmäisenä perustettiin orpolastenkoti 1868, jonka johtajana toimi saksalainen Dresdeniläinendresdeniläinen sisar Augusta Köhler. Diakonissalaitos perustettiin kauppaneuvos [[Johan Friedrich Hackman|J. F. Hackmanin]] kotona 2.3.1869. Laitoksen johtajaksi valittiin Dresdeniläinendresdeniläinen sisar Amalie Fröhlich. Diakonissalaitoksen sielunhoitajaksi tuli saksalaisen seurakunnan pastori Julius Steger. Diakonissalaitoksen 30 paikkainen sairaala perustettiin v. 1873, varustettuna 30 potilaspaikalla. Lastentarha perustettiin 1879, sitäkin johti saksalainen Dresdeniläinendresdeniläinen sisar. Toinen lastentarha avattiin Pietarin esikaupungissa.<ref>Verraton tie, s. 147-148</ref>
Diakonissalaitos menetti johtajansa Amalie FröhlichFröhlichin matkustettua takaisin Saksaan 1883,883 seuraavaksi johtajaksijohtajattareksi valittiin neiti Eva Collan, joka toimi tässä tehtävässäja vuoteenvuonna 1886 asti, jolloin johtajattareksi tuli neiti Emma Meten, joka myöhemmin vihittiin Diakonissaksi[[diakonissa]]ksi. Vuodesta 1906 lähtien johtajattarena toimi Helsingin Diakonissalaitoksesta kutsuttu tyttökoulun opettaja Greta Brax, vuoteenja 1931hänen asti,jälkeensä jolloinvuodesta tehtävään valittiin1931 Siviä Saarinen.<ref>Verraton tie, s. 148-149</ref>
Viipurin Diakonissalaitoksen silmäsairaala rakennettiin professori Gustaf Julius Strömborgin (1830–1899) muistoksi kerätyn rahaston varoilla v. 1905. Silmäsairaalassa hoidettiin monien vuosien ajan noin puolet Suomen silmäsairaista. Ensimmäiset kolme diakonissaa vihittiin tehtäviinsä 1907, uusia oppilaita otettiin 6.
Pastori Uno Nordström (Nortia) toimi diakonissalaitoksen johtajana 1911 alkaen, vuoteen 1918 asti, jolloin laitoksessa oli diakonissoja jo 58. Nordströmin toimikautena sisaria alettiin lähettämäänlähettää seurakuntiin.<ref>Verraton tie, s. 149</ref>
Rovasti Elias Pentti toimi Diakonissalaitoksen johtajana vuosina 1924-1930. Pastori [[Otto Korpijaakko]] tuli johtajaksi v. 1931. Uusi sisätautisairaala avattiin vuonna 1931, 130:llä potilaspaikalla.<ref>Verraton tie, s. 149</ref> Vuonna 1938 Rovasti Elias Pentti valittiin toistatoisen kertaakerran johtajaksi.
Talvisodan jälkeen Viipurin Diakonissalaitos evakoitiin Karkkuun[[Karkku]]un. Viipurin menetyksen jälkeen, vuonna 1940{{selvennä}} siirrettiin Diakonissalaitos Lahteen.<ref>Verraton tie, s. 149-150</ref>
== Katso myös ==
| 