Avaa päävalikko

Muutokset

154 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
w, fix
'''Patentti''' on viranomaisen antama määräaikainen yksinoikeus. Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, jonka perusteella sen haltijalla on oikeus kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä on muun muassa patentoidun tuotteen valmistus, myynti, käyttö ja maahantuonti tai patentoidun menetelmän käyttö.
 
Patentti on voimassa vain sen myöntäneessä maassa. Keksintö on siksi monesti suojattava erikseen eri valtioissa. Kansainvälinen patenttisopimus (Patent Cooperation Treaty, PCT) on solmittu helpottamaan hakijan asemaa. Sillä voi aloittaa patentinhaun yhdellä hakemuksella yhdessä virastossa, mutta saada hakemuksen kuitenkin vireille yli 140 maassa. [[Eurooppa|Euroopan]] patenttivirastosta voi hakea eurooppapatentin 39 maahan (kaikkiin EU-maihin ja moneen sen ulkopuoliseen maahan). Euraasian[[Euraasia]]n patenttivirasto myöntää patentin 9yhdeksään IVY-maahan. [[Afrikka|Afrikassa]] on kaksi alueellista patenttijärjestelmää, ARIPO ja OAPI.
 
Patentin myöntämiselle on alun perin varsin käytännöllinen peruste: Vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen.
 
== Historiaa ==
Patenttia muistuttava "privilegimenettely"”privilegimenettely” oli [[hallitsija]]nhallitsijan oikeus antaa [[monopoli]]asema tietyn hyödykkeen valmistamiseen. Vanhimpia varsinaisia patenttilakeja oli Venetsian[[Venetsia]]n patenttilaki vuodelta [[1474]], mutta jo yli sata vuotta aikaisemmin sekä Italiassa[[Italia]]ssa että Böömissä[[Böömi]]ssä oli ryhdytty antamaan patentteja etenkin kaivostoiminnassa tarvittaviin laitteisiin ja järjestelyihin. Tämä takasi innovaation luojalle määräajaksi yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen. Nykyisen patenttikäytännön vanhin suora edeltäjä on [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] vuonna [[1624]] annettu [[laki]], ''Statute of Monopolies'' joka rajoitti hallitsijan oikeutta antaa monopoleja. Lakiuudistuksen mukaan monopolin sai antaa vain uusien tuotteiden tai valmistusmenetelmien todellisille keksijöille. Tästä kehittyivät modernit patenttilait, joissa tunnustetaan keksijä ja keksijän oikeus saada suoja keksinnölleen. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] moderni patenttilaki saatiin vuonna 1790, [[1790Ranska]], Ranskassassa vuonna [[1791]] ja [[Suomi|Suomessa]] vuonna [[1898]]. Ensimmäisen modernin patentin sai [[Samuel Hopkins]] [[potaska]]n valmistusmenetelmästä. Yksi kuuluisimmista ja rahallisesti tuottavimmista patenteista lienee ollut [[Alfred Nobel]]in johtamalle yhtiölle myönnetty patentti [[dynamiitti]]in.
 
Patenttilainsäädäntö vaikutti erittäin merkittävästi teollisuuden kehittymiseen etenkin 1800-luvulla, jolloin uudet synteettiset väriaineet ja myöhemmin uudet lääkkeet olivat usein patenttien suojaamia. Samoin etenkin Yhdysvalloissa rautatietekniikka kehittyi patenttien ja niihin myönnettyjen lisenssien turvin. Kehityksen kääntöpuolikin tuli varhain tutuksi. Juuri Yhdysvalloissa ja [[Saksan keisarikunta|Saksassa]] syntyi patentteihin tukeutuvia [[kartelli|kartelleja]], joita viranomaiset eräissä tapauksissa joutuivat purkamaan. Tämä ilmiö oli keskeinen USA:nYhdysvaltain radio- ja elokuvatoiminnassa.
 
Vaikka Suomessa oikeus patenttiin kirjattiin lakiin vuonna 1898, ensimmäinen numeroitu patentti myönnettiin jo 29. kesäkuuta 1842 silloisen Manufaktuurijohtokunnan esityksestä. Sen sai mekaanikko L. G. Ståhle raudansulatusmasuunin lisälaitteeseen. Ståhlelle annettiin tuolloin lupa ja yksinoikeus viiden vuoden ajan ainoana Suomessa valmistaa kyseessä olevaa laitetta eli puhallinkonetta. Suomen suuriruhtinaskunnassa patentteja myönnettiin myös tilanteissa, joissa nykyisin puhuttaisiin erikoisoikeudesta eli konsessiosta, esimerkiksi patentti höyrylaivaliikenteen harjoittamiseen Saimaalla.
* tietojen esittämistä
 
Patenttihakemus tulee julkiseksi jo hakemusvaiheessa 18 kuukauden salassapitoajan jälkeen. Suomeen tehtyjen suorien kansallisten patenttihakemusten perustiedot (hakija, hakemusnro, hakemuksen tekemispäivä, patenttiasiamiehen tiedot) ovat julkisia hakemuksen tekemispäivästä ja ne löytyvät mm.muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta. <ref>[http://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp PatInfo-tietokanta] 15. heinäkuuta 2011. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 15. heinäkuuta 2011.</ref> Patenttihakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia. Kun patentti on myönnetty, myöntämispäivästä alkaa 9yhdeksän kk:nkuukauden aika, jolloin kenellä tahansa on Suomen lain mukaan mahdollisuus tehdä väite Patentti- ja rekisterihallitukselle ja vaatia patentin kumoamista. Väitteessä on perusteltava, miksi patenttia ei olisi pitänyt myöntää. Patentti saa lainvoiman, ellei väitteitä esitetä tai hyväksytä.
 
Patentin voi pitää voimassa enintään 20 vuotta hakemuksen tekemispäivästä. Voimassapito edellyttää vuosimaksujen maksamista. Niiden maksaminen alkaa toisen hakemisvuoden lopussa. Vuosimaksujen hinta nousee vuosi vuodelta progressiivisesti. Jos hakija ei suorita säädettyä kansallista vuosimaksua, patenttihakemus tai patentti raukeaa ja kuka tahansa saa ruveta käyttämään keksintöä.
Patentointimenettelyssä kustannuksia syntyy viraston maksuista ja mahdollisesti käytettävän asiamiehen kustannuksista. Patentin saamiseksi on maksettava ainakin hakemusmaksu 450 euroa ja patentin julkaisumaksu 450 euroa.
 
Suomalainen patenttioikeudenkäynti (esimerkiksi patentin loukkaukseen tai patentin mitätöimiseen liittyen), kuten kaikki muutkin oikeudenkäynnit, voi johtaa vaikeasti ennalta määritettävissä oleviin kustannuksiin, vaikka halvimmillaan käräjäoikeuden tuomio maksaakin vain 79 euroa (hinnasto 25.11. marraskuuta 2010), jos vastapuoli myöntää asian jo kirjallisessa valmistelussa.
 
[[Suomi|Suomessa]] patentteja myöntää [[Patentti- ja rekisterihallitus]]. Suomessa tehtiin 1&nbsp;774 patenttihakemusta vuonna 2011.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Suomessa tehdyt patenttihakemukset | Osoite = http://www.prh.fi/fi/patentit/tilastoja/patenttihakemukset.html | Ajankohta = 2. tammikuuta 2007 | Julkaisija = Patentti- ja rekisterihallitus | Luettu = 29. huhtikuuta 2007 }}</ref>
 
Sähköisiä tietokantoja on runsaasti, sekä maksullisia että maksuttomia.
 
== Tietokoneohjelmien patentointi ==
Tietokoneohjelmia on patentoitu käytännössä sekä [[Suomi|Suomessa]] että muualla [[Eurooppa|Euroopassa]] jo parikymmentä vuotta, vaikka patenttilaissa tietokoneohjelma mainitaan sellaisena asiana, jota ei voisi patentoida. Jo yli 20 vuotta sitten myönnettiin, että monissa tapauksissa on pelkästään tarkoituksenmukaisuuskysymys, toteutetaanko jokin keksintö "raudalla"”raudalla” vai "softalla"”softalla”. Patentteja alettiin myöntää ensin automaatio- ja säätötekniikassa ja sitten yhä laajemmin, tätä nykyä myös ns. liiketoimintamalleihin, jotka ovat useimmiten tietokoneohjelmalla toteutettuja.
 
[[Euroopan komissio|EU-komissio]] on antanut direktiiviehdotuksen tietokoneohjelmien patentoimisesta. Ehdotus on herättänyt vastustusta ja protesteja. Jotkut korostavat, että tietokonetekniikka kehittyy paljon nopeammin kuin perinteiset teollisuudenalat ja patenteista ei olisi käytännössä hyötyä tekniikan nopean vanhentumisen takia. Patenttien yleinen kesto 20 vuotta olisi myös kohtuuttoman pitkä tietokoneohjelmissa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan edustajat ovat vaatineet yhteisöpatenttia. Yhteisöpatentti ei näyttäisi etenevän EY:ssä.
Toistaiseksi monet vaikeat kysymykset ovat avoimia, kuten kansainvälinen eli rajat ylittävä patenttioikeudenkäynti, kansainvälisen (EY:n sisäisen) patenttituomion täytäntöönpano ja se kysymys, miten monilla kielillä patenttiasiakirjat olisi julkaistava.
 
[[Europarlamentti]] hylkäsi direktiiviehdotuksen lopullisesti [[6. heinäkuuta]] [[2005]].
 
==Katso myös==
23 004

muokkausta