Ero sivun ”Lennätin” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
== Historiaa ==
 
[[File:Telegrafo.png|thumb|250px|left|]]
Ensimmäisen kaupallista liikennettä välittäneen sähköisen lennättimen rakensivat William Fothergill Cooke ja sir [[Charles Wheatstone]]. Heidän laitteensa otettiin käyttöön [[Lontoo]]ssa 1838. Cooken ja Wheatstonen lennätin käytti useaa johdinta, joilla ohjattiin viiden mittarineulan liikkeitä. Sen mukaan, mitkä kaksi neulaa kulloinkin kääntyivät ja mihin suuntiin, vastaanottaja saattoi lukea, minkä kirjaimen lähettäjä lähetti.
 
Ensimmäisen käytännöllisen lennätinjärjestelmän rakensivat [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Samuel Morse]] ja Alfred Vail. New Yorkin ja Baltimoren välinen lennätinlinja otettiin käyttöön [[24. toukokuuta]] [[1844]]. Tälle lennättimelle riitti yksi johdinyhteys, sillä eri merkit koodattiin [[sähkötys|sähköttämällä]] erilaisia pulssijonoja eli Morsen aakkosia. Morsen ja Vailin lennättimen käyttö levisi nopeasti ja muutaman vuoden kuluessa syrjäytti kilpailevat järjestelmät lähes täysin.
 
Pysyvä lennätinkaapeliyhteys [[merikaapeli|Atlantin poikki]] saatiin [[27. heinäkuuta]] 1866. [[1866Intia]]. Intiann ja [[Eurooppa|Euroopan]] välisellä yhteydellä kaapeli Persianlahden poikki oli käytössä jo [[1864]].
 
== Lennätin rautateillä ==
Rautatieliikenteessä lennätin oli käytössä aivan alusta alkaen. Kaikkialla maailmassa [[rautatieasema|rautatieasemien]] luonteenomaiseksi taustaääneksi muodostui lennätinkojeen tikitys.
 
[[VR]] käytti lennätintä 1950-luvulle asti jolloin puhelimen uudistuminen syrjäytti sen. Vain [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] liikenteessä lennätin säilytti asemansa aina vuoteen 1978 asti. Kapearaiteisista rautateistä vain [[Loviisan-VesijärvenLoviisan–Vesijärven rautatie]] käytti lennätintä, muut luottivat jo varhaisessa vaiheessa puhelimeen. Joillakin yksityisillä kapearaiteisilla oli omat puhelinlinjansa asemien välillä.
Rautatieliikenteessä lennätin oli käytössä aivan alusta alkaen. Kaikkialla maailmassa rautatieasemien luonteenomaiseksi taustaääneksi muodostui lennätinkojeen tikitys.
 
VR käytti lennätintä 1950-luvulle asti jolloin puhelimen uudistuminen syrjäytti sen. Vain Neuvostoliiton liikenteessä lennätin säilytti asemansa aina vuoteen 1978 asti. Kapearaiteisista rautateistä vain [[Loviisan-Vesijärven rautatie]] käytti lennätintä, muut luottivat jo varhaisessa vaiheessa puhelimeen. Joillakin yksityisillä kapearaiteisilla oli omat puhelinlinjansa asemien välillä.
 
==Merkitys==
 
Lennätin oli ensimmäinen viestintäväline, jolla pystyttiin luomaan lähes välittömät kansain- ja mannertenväliset yhteydet. Tämän muutoksen seuraukset olivat mullistavia. Lennättimen ansiosta sanomalehdet pystyivät kertomaan maailman tapahtumista tuoreeltaan. Liike-elämän, erityisesti kaupankäynnin, rytmi muuttui: nyt ei enää merkinnyt niin paljon, missä tavaraa oli, kuinka paljon se maksoi ja kuinka nopeasti se oli toimitettavissa. Kilpailukykyisenä säilyminen vaati lennättimen käyttämistä.
 
[[Sodankäynti|Sodankäynnissä]] lennätin vaikutti ensimmäisen kerran [[Krimin sota#Krimin sota ja tietotekniikka|Krimin sodassa]]. Sähköisillä viestivälineillä on ollut merkitystä lähes kaikissa sen jälkeisissä [[sota|sodissa]]. Lennätin mahdollisti rautateiden tehokkaan käytön ja joukkojen nopean keskittämisen valtakunnan haluttuun osaan. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] tästä tuli erittäin merkittävä osa sodan alkuvaiheen suunnitelmia.
 
== Kirjallisuutta ==
 
Tom Standage: The Victorian Internet. Phoenix, Lontoo 1999. ISBN 0-7538-0703-3.
 
==Katso myös==
*[[Optinen lennätin]]
*[[Siipiopastin|Semafoori]]
 
31 934

muokkausta