Wikipedia

Ero sivun ”Hans-Ulrich Rudel” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisäys NL:n kutsumanimiin Rudelille
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 106 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Hans-Ulrich Rudel''' ([[2. heinäkuuta]] [[1916]] – [[18. joulukuuta]] [[1982]]) oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] kuuluisin [[natsi-Saksa]]n ilmavoimien [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffen]] [[Junkers_Ju_87Junkers Ju 87|Stuka]]-lentäjä (''Sturzkampfflugzeug'') ja maailman menestynein sotilaslentäjä. Hän lensi sodan aikana 2 530 taistelulentoa, mikä on maailmanennätys.
 
==Koulutus==
Rivi 7:
Hans-Ulrich Rudel lensi toisessa maailmansodassa 2 530 taistelulentoa pääasiassa [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]]. Rudel käytti pääosin Stuka-syöksypommittajaa, mutta lensi myös [[maataistelukone]]illa. Sodan lopussa hän ehti ohjata myös [[Focke-Wulf Fw 190]] -koneen maataisteluversiota. Ju 87:llä hän suoritti 2 100 taistelulentoa ja Fw 190:llä 430.
 
Näillä lennoilla hän tuhosi 519 [[panssarivaunu]]a, joista suurin osa tyyppiä [[T-34]], ja näiden lisäksi 70 [[maihinnousuvenemaihinnousualus]]ttäta, yli 800 moottoroitua [[ajoneuvo]]a, taistelulaiva [[Marat (taistelulaiva)|Marat’n]], [[risteilijä]]n, [[hävittäjä (laiva)|hävittäjäaluksen]], neljä [[panssarijuna]]a, siltoja ja yli 150 tykistön [[tuliasema]]a. Hän sai pommituslentäjälle harvinaiset yhdeksän vahvistettua [[ilmavoitto]]a neuvostolentäjistä - seitsemän hävittäjäkonetta ja kaksi [[IL-2]] ”Sturmovik” -maataistelukonetta.
 
Rudelin kerrotaan käyneen ilmataistelu [[Lev Šestakov]]in kanssa. Rudelin lentäessä Stukalla hänellä oli koneellinen alivoima hävittäjään verrattuna, mutta onnistui väistämään Šestakovia ja lopulta hänen taka-ampujansa sai pudotettua hänet.
Rivi 17:
===Tykki-Stuka===
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 101I-655-5976-04, Russland, Sturzkampfbomber Junkers Ju 87 G.jpg|thumb|250px|Hans-Ulrich Rudelin Junkers Ju 87 G lentokone, tykki-Stuka.]]
Rudel aiheutti niin kovia tappioita [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]], että [[Josif Stalin]] lupasi 100 000 [[rupla]]n palkkion hänestä. Venäläiset kutsuivatkin Rudelin Stukaa ”Stukaksi, jossa on pitkät tangot”. Toinen yleinen nimitys oli yksinkertaisuudessaan "Natsi”Natsi-sika"sika”. Kone oli Ju 87 ”Stuka” G-1 ja G-2, jonka siipien alle laskutelineiden ulkopuolelle oli asennettu 2 x 37mm panssarintorjuntatykit. Panssareita vastaan käytettiin wolframitäytteisiä ammuksia.
 
Wolframiytimellä varustettujen ammusten tuhovaikutus perustui siihen, että tunkiessaan panssarin läpi se kuumeni valkohehkuiseksi ja hajosi sirpaleiksi sisään päästyään.<ref>Rudel, Hans-Ulrich (suom. Hannu Valtonen): Stuka-lentäjä. Koalakustannus, 2011, sivu 86</ref> Lisäksi se irrotti sirpaleita panssarin sisäseinästä, ne sinkoutuivat suuntaansa noin pistoolin luodin lähtönopeudella. Tämä taas sai aikaan panssarivaunun sisällä olleiden ammusten ja räjähteiden räjähtämisen, ja panssarivaunun tuhoutumisen. Aseen haittapuoli oli pieni ammusmakasiini, vain 6 kpl/ase ja tykin raskas paino, 420 kg/tykki. Panssareita tuhottaessa tähdättiin panssarivaunun heikommin suojattuun takapäähän, jossa moottori oli. Panssarointi oli siellä ohuempaa moottorin jäähdytystarpeen vuoksi. Rudeliin teki vaikutuksen aseen mahdollisuus ampua 20–30 cm tarkkuudella. Aluksi hän lensi niin matalalla että oma kone kärsi maalivaurioita palavasta panssarista.
Rivi 24:
Rudel ammuttiin alas 32 kertaa. Huonoimpana päivänä hän menetti seitsemän konetta ilmatorjunnalle.
 
Hän haavoittui ilmatorjuntatulessa vuonna [[1945]] ja hänen oikea jalkansa amputoitiin polven alapuolelta. Hän kuitenkin jatkoi lentämistä tekojalan avulla. Jo tätä ennen hän oli lentänyt vasen jalka kipsattuna. Rudelin lentäessä Focke-Wulf Fw 190:n maataisteluversiota mekaanikot muokkasivat konetta häntä varten vaihtamalla jalkakäyttöiset jarrut käsikäyttöisiin.
 
==Palkinnot==
[[Kuva:Ridderkruis met gouden eikenloof, zwaarden en briljanten (ingesteld op 29 december 1944), werd verleend aan de Stuka piloot Hans-Ulrich Rudel.jpg|thumb|250px|Rudelille myönnetty Rautaristin ritariristi kultaisilla tammenlehvillä, miekoilla ja timanteilla.]]
 
Rudel oli toisen maailmansodan palkituin saksalainen sotilas. Hän sai toisen luokan [[rautaristi]]n 10. marraskuuta [[1939]], ensimmäisen luokan rautaristin 18. heinäkuuta [[1941]], rautaristin ritariristin 6. tammikuuta[[ 1942]], tammenlehvän ritariristiin 14. huhtikuuta [[1943]], ritariristin tammenlehvän ja miekkojen kera 25. marraskuuta 1943 ja rautaristin ritariristin tammenlehvän, miekkojen ja briljanttien kera (tuolloin korkein kunniamerkki) 29. maaliskuuta [[1944]].
 
Rudel palkittiin 1. tammikuuta [[1945]] [[natsi-Saksa|kolmannen valtakunnan]]Saksan korkeimmalla kunniamerkillä, joka oli rautaristi]n ritariristi kultaisilla tammenlehvillä, miekoilla ja briljanteilla. Hän on ainoa henkilö joka on palkittu tällä kunniamerkillä.
 
==Sodan jälkeen==
[[Kuva:FinnishCoverStukaPilot.jpg|250px|thumb|Stuka-lentäjän kansi.]]
Rudel ja viimeiset jäljellä olevat koneet lensivät sodan päätyttyä Kitzingenin lentokentälle ja antautuivat [[Yhdysvallat|amerikkalaisille]]. Sittemmin hänet siirrettiin [[Englanti|Englantiin]]in, jossa hänet uhattiin luovuttaa hänet venäläisille.<ref>Rudel, s.278</ref> Rudel vastasi uhkaukseen lupaamalla siinä tapauksessa pyrkiä Neuvostoliiton ilmavoimien maataistelulentämisen kouluttajaksi.
 
Hän muutti sodan jälkeen [[Argentiina]]an. Kuuluisana saksalaisena upseerina hän rinnastui julkisuudessa Etelä-Amerikassa asuviin vanhoihin [[kansallissosialismi|kansallissosialisteihin]] kuten [[Josef Mengele]]en ja myöhemmin [[uusnatsismi]]in. Syy tähän oli selvä: hän ei sodan jälkeenkään luopunut kansallissosialistisesta aatteesta eikä tuominnut Hitlerin toimia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans-Ulrich_Rudel”