Ero sivun ”Sukupuutto” versioiden välillä

Lajeja on kuollut sukupuuttoon lähes niin kauan, kuin elämää on ollut. Arviolta 95–99&nbsp;%prosenttia koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon. Joskus lajeja on kuitenkin kuollut paljon enemmän kuin muulloin. Tällaisia monien lajien katoamisia suhteellisen lyhyissälyhyen ajoissaajanjakson kuluessa kutsutaan [[sukupuuttoaalto|sukupuuttoaalloiksi]],. jotkaNe ovat johtuneet yleensä jostainjostakin luonnonkatastrofeista. [[Monisoluinen|Monisoluisen]] elämän vakiintumisesta (600 miljoonaa vuotta sitten [[kambrikausi|kambrikaudella]]) lähtien on ollut noin viisi suurta sukupuuttoaaltoa ja useita pienempiä. Viimeisin menneisyydessä tapahtunut sukupuuttoaalto tapahtui jääkauden jälkeen monien suurten nisäkkäiden (eli [[megafauna]]n, kuten [[mammutti|mammutin]]) kadotessa. Tämä oli kuitenkin pieni sukupuuttoaalto verrattuna viiteen suurimpaan. Kaikkien aikojen suurin sukupuuttoaalto tapahtui [[Permikausi|permikaudella]] ja se tuhosi jopa 95–99 prosenttia kaikista merieläimistä. Nykyhetken tilanne vastaa todennäköisesti sukupuuttoaaltoa.<ref name="amnh"/>

[[Ihminen]] on myös tappanut lajeja sukupuuttoon. Monet suuret eläimet (eli megafauna) ovat kuolleet sukupuuttoon melko pian sen jälkeen, kun nykyihminen on levinnyt niiden elinalueelle. Arvellaan, että ihmiset metsästivät nämä lajit loppuun tai ainakin olivat muiden syiden lisäksi merkittävä syy lajien katoamiseen. Ihmiset tuhoavat luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien elinalueita. Suuria metsiä on kaadettu esimerkiksi viljelyksienviljelysten ja asutuksen tieltä. Tällä hetkellä käynnissä oleva sukupuuttoaalto, joka johtuu ihmisen toiminnasta, on nopein sukupuuttoaalto koko elämän historiassa.<ref name="amnh">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.amnh.org/museum/press/feature/biofact.html | Nimeke = National Survey Reveals Biodiversity Crisis | Viitattu = 21.7.2008 | Julkaisija = American Museum of Natural History}}</ref>

Myöhemmin varsinkin saarten [[kotoperäisyys|kotoperäisiä]] eli endeemisiä lajeja, esimerkiksi lintuja, on tuhoutunut ihmisten toiminnan vaikutuksesta. Saarilla on usein ollut esimerkiksi omaperäisiksi kehittyneitä isokokoisia eläinlajeja, jotka eivät ole oppineet varomaan petoeläimiä, sillä niitä ei ole saarilla ennenaiemmin ollut. Ne ovat olleet helppoja metsästää, ja myös ihmisten tuomat eläimet ovat olleet vaaraksi niille. Monet lajit ovat myös herkkiä ympäristön muutoksille, joita ihminen on saanut aikaan. Nykyisin eliöitä hävittää varsinkin ihmisen aikaansaama elinympäristöjen muutos. Eniten eläinlajeja kuolee [[tropiikki|tropiikissa]] lähinnä [[Trooppinen sademetsä|sademetsien]] tuhoutumisesta johtuen. Tulevaisuudessa varsinkin [[ilmastonmuutos]] katsotaan uhaksi eliölajeille. Hyvin herkkiä ovat esimerkiksi monet [[koralli]]t, jotka voivat kuolla jo muutaman asteen lämpötilanvaihteluista. Korallit elävät vedessä, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös veden lämpötilaan. Vakavan ilmastonmuutoksen pelätään aikaansaavan suuren sukupuuttoaallon.