Ero sivun ”Hrodna” versioiden välillä

'''Hrodna''' ({{k-be|Гро́дна}}, {{k-ru|Гро́дно|Grodno}}, {{k-pl|Grodno}}, {{k-lt|Gardinas}}) on kaupunki [[Valko-Venäjä]]llä, lähellä [[Puola]]n ja [[Liettua]]n rajaa. Kaupungissa asuu noin 327&nbsp;540 asukasta (10/lokakuussa 2009). <ref name="BY-Census2009_1"/><ref name="BY-Census2009_Grodnaja"/> Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin. <ref name="BY-Census2009_Grodnaja"/> Kaupunki on myös [[Hrodnan alue]]en ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa [[Niemen]]-joki. <ref name="BY_Roadmap2008"/>

Sijaintinsa ja historiansa vuoksi kaupungissa on paljon puolalaisia asukkaita, ja se on yksi [[Katolinen kirkko|roomalais-katolisuuden]] tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta [[Brest-Litovskin rauha]]ssa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, [[Valko-Venäjän kansallinen tasavalta]] [[Minsk]]issä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen [[rada]] kuitenkin pakeni Hrodnaan. {{lähde}}

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. &nbsp;huhtikuuta 1919 kaupungin [[Puolan tasavalta (1918)|Puola]]n 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. [[Puna-armeija]] valloitti sen 19. &nbsp;heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. &nbsp;syyskuuta, ja [[Riian rauha]]ssa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 &nbsp;% juutalaisia. Puolan hallitus kielsi [[valkovenäjä|valkovenäjän kielen]] käytön ja koulut suljettiin. {{lähde}}

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja Punapuna-armeijan ja puolalaisten välillä 20-22. –22.&nbsp;syyskuuta. [[Molotov-Ribbentropin sopimus|Molotov-Ribbentropin]] sopimuksen mukaan kaupunki kuului [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] ja se liitettiin [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta| Valko-Venäjän SNT]]:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941 ja heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin [[keskitysleiri|keskitysleireillä]].

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki. <ref name="Higher Institutions-State"/><ref name="Higher Institutions-Private"/> Yliopistot ovat [[Janka Kupala]]n valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolistiakatolisia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta jakaaantaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste. <ref name="Bela Music Academy"/>

== LiikenneyhteyksiäLiikenneyhteydet ==

== Aiheesta lisäämuualla==

*[http://www.wikimapia.org/#lat=53.6694598&lon=23.8365555&z=12&l=2&m=a&v=2 WikiMapia -karttalinkki, linkitettyjen kohteiden selitys pääosin {{ru}} tai {{en}}]

*[http://www.grsmu.by/eng/ Grodno State Medical University (*1958) {{en}} tai {{ru}}]

*[http://www.grodno.biz/ Grodno.biz -– Hrodnan alueen informaatio- ja liike-elämähanke] {{ru}}