Ero sivun ”Karboksimetyyliselluloosa” versioiden välillä

Karboksimetyyliselluloosan valmistus tapahtuu kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistetaan [[natriumhydroksidi]]n ja selluloosan kompleksi käsittelemällä selluloosaa natriumhydroksidilla. Karboksyyliryhmät liitetään polymeeriin käyttämällä [[kloorietikkahappo]]a tai sen natriumsuolaa [[natriumklooriasetaatti]]a. Reaktio tapahtuu 50&nbsp;°C:n lämpötilassa. Karboksyylimetyyliselluloosaprosessin liuottimena käytetään useimmiten [[alkoholiAlkoholit|alkoholeja]], kuten [[etanoli]]a, [[propanoli]]a ja [[tert-butanoli]]a sekä näiden seoksia. Karboksyylimetyyliselluloosan lisäksi reaktion sivutuotteena muodostuu natriumglykolaattia, johtuen kloorietikkahapon hydrolyysistä. Valmistusreaktiota voidaan kuvata seuraavalla reaktioyhtälöllä, jossa selluloosan sokerirunkoa merkitään R_cell-merkinnällä<ref name ="seppala">{{Kirjaviite | Tekijä =Jukka Seppälä | Nimeke =Polymeeriteknologian perusteet | Vuosi =2005 | Sivu =227 | Selite = 6. painos |Julkaisija =Otatieto | Tunniste =ISBN 978-951-672-348-1 | Kieli =}}</ref><ref name ="kirk-othmer">Thomas G. Majewicz & Thomas J. Podlas : ''Cellulose Ethers, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2001 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/0471238961.0305121213011005.a01/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 12.01.2011</ref><ref name ="ullmann">Heiko Thielking & Marc Schmidt: ''Cellulose Ethers, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2002 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14356007.a05_461.pub2/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 12.1.2011</ref>:

Karboksyylimetyyliselluloosaa myydään maailmanlaajuisesti vuosittain arviolta 230&nbsp;000 tonnin verran. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa [[sakeuttamisaine]]eena esimerkiksi jäätelöissä. Sen [[E-koodi]] on E 466. Sakeuttamiseen sitä käytetään myös hammastahnoissa ja öljyteollisuudessa. Sitä käytetään myös tapettiliistereissä, lääkkeiden täyteaineena, vettä sitovana polymeerinä, tekstiiliteollisuudessa, väriaineissa ja paperiteollisuudessa sidosaineena.<ref name="seppala" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/1197635026443.pdf | Nimeke =E-koodiavain | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Evira | Viitattu = 12.1.2011 | Kieli = }}</ref><ref name="seppala" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" />