|
== Esterien nimeäminen ==
Koska esterit ovat [[happo|hapon]] ja [[alkoholiAlkoholit|alkoholin]]n [[kondensaatio]]tuotteita, ne voidaan nimetä hapon alkyyliestereiksi. Esimerkiksi [[etikkahappo|etikkahapon]] ja [[etanoli]]n muodostama esteri on etikkahapon etyyliesteri. Esterien nimet voidaan myös muodostaa seuraavasti: nimen alkuosa (alkoholiosa) saadaan [[alkoholiAlkoholit|alkoholista]]sta yyli-päätteellä ja loppuosa johdetaan hapon nimestä aatti-päätteellä samoin kuin [[suola|suolojen]] nimet. Etaanihapon (etikkahapon) etyyliesteri on toiselta nimeltä etyylietanaatti ([[etyyliasetaatti]]). Butaanihapon etyyliesteri on puolestaan etyylibutanaatti.
== Esterien valmistus ==
Esteriä valmistetaan [[alkoholiAlkoholit|alkoholista]]sta ja [[karboksyylihappo|karboksyylihapoista]]. Kun alkoholi reagoi hapon kanssa, syntyy esteriä ja [[vesi|vettä]]. [[Reaktio]] on yleensä tavattoman hidas, ja sen nopeuttamiseksi joudutaan usein käyttämään [[katalyytti]]ä. Käytännössä estereitä valmistetaan kuumentamalla karboksyylihappoa hapon (katalyytti) läsnä ollessa ja alkoholin ollessa liuottimena. Tätä happokatalysoitua esteröintiä sanotaan myös Fischerin esteröintireaktioksi. Kun [[etanoli]] ja [[etikkahappo]] reagoivat, syntyy etikkahapon etyyliesteriä eli [[etyyliasetaatti]]a. [[Päärynä]]n maun saa aikaan etikkahapon ja [[pentanoli]]n (amyylialkoholin) esteri, etikkahapon pentyyliesteri eli pentyylietanaatti (amyyliasetaatti). [[Rommi]]n maun taas saa aikaan [[Muurahaishappo|muurahaishapon]] ja [[etanoli]]n esteri, eli etyylimetanaatti (etyyliformiaatti). [[Jasmiini]]n tuoksu on peräisin etikkahapon ja bentsyylialkoholin esteriltä.
Estereitä voidaan valmistaa myös [[anhydridi|anhydrideistä]] tai [[happokloridi]]n kautta, jolloin karboksyylihaposta valmistetaan ensin [[tionyylikloridi]]n (SOCl<sub>2</sub>) avulla happokloridi, joka reaktiivisena yhdisteenä reagoi nopeasti alkoholin kanssa muodostaen esterin.
Glyseryylitrinitraatti eli [[nitroglyseroli]] on kirkasta [[siirappi]]maista [[neste]]ttä, joka räjähtää herkästi. Sitä käytetään [[dynamiitti]]en valmistukseen. Lisäksi sitä käytetään eräiden [[sydän]]lääkkeiden valmistukseen.
Kun alkoholi reagoi hapon kanssa, syntyy esteriä ja vettä. Reaktio voi tapahtua myös käänteisesti. Kun esteri ja vesi reagoivat syntyy [[alkoholiAlkoholit|alkoholia]]a ja happoa. Tämä reaktio voi tapahtua vain, jos käytetään [[katalyytti]]nä happoa tai [[emäs]]tä. [[Saippua]]n valmistaminen perustuu tällaiseen reaktioon. Saippuan valmistuksessa rasvaa keitetään [[natriumhydroksidi]]liuoksessa. [[Rasva]], joka on glyserolin ja rasvahappojen esteri (triglyseridi), hajoaa [[glyseroli]]ksi ja [[karboksyylihappo|karboksyylihapoiksi]]. Hapoista muodostuu saippuaa. Estereitä käytetään siis saippuan valmistukseen. Samaa reaktiota, transesterifikaatiota, käytetään [[biodiesel]]in valmistamiseen [[rypsiöljy]]stä ja [[etanoli]]sta tai [[metanoli]]sta. Saatua polttoainetta kutsutaan nimillä RME (rypsiöljy-metanoliesteri) tai REE (rypsiöljy-etanoliesteri).
Estereitä käytetään myös [[muovi]]en ja kuitujen valmistukseen. [[Polyesteri]]muovit valmistetaan yleensä [[karboksyylihappo|karboksyylihaposta]], jossa on vähintään kaksi karboksyyliryhmää ja [[alkoholiAlkoholit|alkoholista]]sta, jossa on vähintään kaksi hydroksyyliryhmää. Happo ja alkoholi reagoivat keskenään. Tällöin syntyy yhdisteitä, joiden [[molekyyli]]t ovat hyvin suuria. Polyesterikuitujen yleisimmät lähtöaineet ovat [[eteeniglykoli]] ja [[tereftaalihappo]]. Polyesterikuituja ovat [[teryleeni]], [[dacron]] ja jersey. Puku- ja housukankaat ovat yleensä polyesterin ja puuvillan seoksia.
Lisäksi estereitä käytetään teollisuudessa [[maali]]en, [[lakka (kemia)|lakkojen]] ja [[liima|liimojen]] [[liuotin|liuottimina]].
| 