Ero sivun ”Ridnitšohkka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
===Vaeltaminen Ridnitšohkkalle===
Omatoimiseen vaellukseen on useita reittivaihtoehtoja kaikkina vuodenaikoina. Suomen puolelta tavallisin lähtöpaikka on Kilpisjärvi. [[Kalottireitti]] kulkee tunturin länsipuolelta Haltille ja reittiä hyödyntäen pääsee aivan Ridnitšohkkan tuntumaan. Matkan pituus Kalottireittiä pitkin on noin 55 kilometriä. Reitin varrella ohitetaan lukuisia Käsivarren näyttävimpiä maastonkohtia, mm. [[Saivaara]], [[Meekonlaakso]] pahtoineen ja [[Pihtsusköngäs|Pitsuskönkään]] vesiputous. Kilpisjärveltä lähdettäessä kuljetaan yleensä Kalottireittiä Pitsusjärvelle ja sieltä edelleen Govdajohkan vartta ylös mahdollisesti aina Haltijärvelle ({{k-se|Háldijávri}} saakka. Jokivarresta tai viimeistään järveltä käännytään itään ja noustaan tunturille. <ref>''Halti - Kilpisjärvi Ulkoilukartta 1:50 000'', Karttakeskus 2008, ISBN 978-951-593-245-7</ref> Myös Norjan puolelta löytyy useita vaihtoehtoisia vaelluksen aloittamispaikkoja.
Useiden muiden [[Käsivarsi (Suomi)|Yliperän]] tuntureiden tapaan Ridnitšohkkan länsipuoleinen rinne on loivasti nouseva ja varsin helppokulkuinen, kun taas itärinne on lähes pelkkää [[Rakka|kivirakkaa]] ja osin hyvin jyrkkää pahtaa. Talvisin tunturin rinteet ovat laskijoiden suosiossa. [[Laskettelu]]a rajoittaa kuitenkin pitkä matka [[Kilpisjärvi|Kilpisjärven]] kylästä.
|