|
[[File:Scheme sodium-potassium pump-fi.svg|thumb|400px|Natrium−kaliumpumpunNatrium-kaliumpumpun toiminta.<br />1. vaiheessa natriumionit kulkeutuvat pumpun sisälle. 2. vaiheessa ATP aktivoi pumpun luovuttamalla yhden P<sub>i</sub>-yksikön ja pumppu avautuu solukalvon ulkopuolelle. 3. vaiheessa kaliumionit kulkeutuvat pumpun sisälle ja 4. vaiheessa pumppu avautuu taas solukalvon sisäpuolelle ja kaliumionit ja P<sub>i</sub> vapautuvat solulimaan.]]
'''Natrium−kaliumpumppuNatrium-kaliumpumppu''' on [[entsyymi]], joka ylläpitää [[natrium]]- ja [[kalium]]ionien pitoisuuseroja [[solukalvo]]n eri puolilla. Se on eläinsolun [[solukalvo]]n tärkein [[kalvoproteiini]]<ref name="Hiltunen" /> ja sitä esiintyy vain eläinkunnan soluissa<ref name="Alberts2004" />. Natrium−kaliumpumpunNatrium-kaliumpumpun löysi tanskalainen [[Jens Christian Skou]] vuonna 1957. Löydöksen johdosta hän oli yksi [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobel-palkinnon]] saajista vuonna 1997.
Solujen [[homeostaasi]]lle on tyypillistä solun sisäinen korkea kaliumionipitoisuus ja alhainen natriumionipitoisuus, kun taas solujen ulkopuolella kudosnesteessä tilanne on päinvastainen<ref name="Niemi" />. Kuljetuksen energialähteenä natrium−kaliumpumppunatrium-kaliumpumppu käyttää [[adenosiinitrifosfaatti|ATP:n]] hydrolyysissä vapautuvaa energiaa ja kuluttaa 25 % lepäävän ihmisen energiankulutuksesta. Se kuuluu primaarisiin [[aktiivinen kuljetus|aktiivisiin kuljettajiin]].
== Rakenne ==
[[Tiedosto:Sodium Pump.svg|thumb|Natrium−kaliumpumpunNatrium-kaliumpumpun rakenne]]
Natrium−kaliumpumpunNatrium-kaliumpumpun olennainen osa on natrium−kaliumnatrium-kalium[[ATPaasi]], entsyymi, joka aktivoituu natrium- ja kaliumionien läsnä ollessa<ref name="Niemi" />. Entsyymi rakentuu α- ja β-alayksiköistä. Eläinsolujen natrium−kaliumpumppunatrium-kaliumpumppu kuuluu P-tyypin ATPaaseihin, jotka ovat integraalisia kalvoproteiineja. P-tyyppi-nimi on seurausta siitä, että fosforyloituvan fosfaatin luovuttaja on ATP. Kolmen natriumionin siirtyessä ulos solusta kaksi kaliumionia siirtyy solun sisään. Tästä seuraa varauseron muodostuminen, jonka vuoksi antiportti on elektrogeeninen.<ref name="Heino">{{Solubiologia}}</ref>
== Toiminta ==
Natrium−kaliumATPaasiNatrium-kaliumATPaasi pilkkoo aktiiviseen kuljetukseen tarvittavaa [[adenosiinitrifosfaatti|ATP:ta]] [[adenosiinidifosfaatti|ADP:ksi]] vapauttaen samalla energiaa natrium−kaliumpumpunnatrium-kaliumpumpun käyttöön<ref name="Niemi" />. Entsyymi pystyy saamallaan energialla sitomaan natriumioneita itseensä ja muuttamaan muotoaan siten, että natriumionit kulkeutuvat solukalvon läpi ja vapautuvat solun ulkopuolella irti entsyymistä. Kaliumionien sitoutuminen entsyymiin ja sitä seuraava defosforylaatio aiheuttaa sen muodon palautumisen ennalleen ja kaliumionien siirtymisen solukalvon läpi solulimaan<ref name="Alberts2003">Alberts 2003</ref>.
Yhtä hydrolysoitunutta ATP-molekyyliä kohti solukalvo pystyy poistamaan kolme kappaletta natriumioneja ja tuomaan kaksi kappaletta kaliumioneja sisäpuolelle<ref name="Niemi" />.
Natrium−kaliumpumppuNatrium-kaliumpumppu ylläpitää ionitasapainoa solun ja soluväliaineen välillä. Normaalisolun kalvojännite on -50−7050–70 mV. Natrium−kaliumpumppuNatrium-kaliumpumppu tuottaa kalvon yli sähköjännitteen, koska eri määrä varauksia pumpataan ulos ja sisään. Joka syklillä pumpataan ulos 3 natriumionia ja sisään 2 kaliumionia. Näin ollen solun sisäpuoli tulee negatiiviseksi ulkopuoleen nähden.
Lepotilassa solukalvon sisäpuolella vallitsee negatiivinen ja ulkopuolella positiivinen kalvojännite. Jos pumpun toiminta jostain syystä häiriintyy (esim. ATP:sta saatavan energian puute) ja solun normaali kalvojännite häviää seuraa siitä [[nekroosi]]. Kalvojännitteen muutos aiheuttaa hermoimpulssin alkamisen. Hermosolu saa viestin, ärsykkeen, joka avaa natriumkanavan. Natriumioneja alkaa virrata solun sisäpuolelle, ja kalvojännite solun sisällä muuttuu hetkellisesti positiiviseksi. Positiivinen kalvojännite solun sisäpuolella aiheuttaa uusien natriumkanavien aukeamisen, jotka kuljettavat natriumioneja eteenpäin, poispäin hermosolun solukeskusta kohti seuraavaa hermosolua viejähaaraketta pitkin. Jännitemuutosalue, eli hermoimpulssi vie viestiä eteenpäin edetessään hermosolusta toiseen<ref name="Turunen" />.
| 