Wikipedia

Ero sivun ”Solukalvo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Linnea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 795 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Linnea (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 795 muokkausta
p f
Rivi 22:
== Aineiden kuljetus solukalvon läpi ==
 
Kaikki soluun menevät ja sieltä poistuvat aineet joutuvat kulkemaan solukalvon läpi. Solukalvo säätelee siis tehokkaasti komponenttien kulkeutumista nestetilasta toiseen. Signaalivälityksellä soluun siirtyvät aineet eivät joudu kulkemaan solukalvon läpi, koska ne vaikuttavat soluun jo sen ulkopuolelta. Niille riittää sitoutuminen solun pintaan, joka aikaansaa muutoksen solukalvon sisäpuolisissa toiminnoissa.<ref name="H">{{Kirjaviite | Tekijä =Hiltunen, ''etE., al''Holmberg, P., Kaikkonen, M., Lindblom-Ylänne, S. & Nienstedt, W.| Nimeke =Galenos IV - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön | Vuosi =2003 | Kappale = | Sivu =89-100 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-28702-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
Solukalvon rasvahappojen häntien muodostama sisäosa on hydrofobinen. Jotta biomolekyyli voisi kulkea kalvon sisäosan läpi, pitää molekyylin olla jonkin verran liukoinen siihen. Rasvaliukoiset komponentit pääsevät helposti solukalvon läpi, mutta hydrofiilisyys estää ionien ja suurempien varauksellisten biomolekyylien läpipääsyn. Tämän vuoksi solukalvossa on oltava niille sopivia proteiineista koostuvia kanavia tai muita kuljetusproteiineja. Vesi pääsee solukalvon läpi vaivattomasti, mutta sille on lisäksi omat kanavansa, [[akvaporiini]]t, joiden määrää solu voi muutella ja siten säädellä veden kulkua solukalvon läpi. Veden lisäksi muun muassa urealla on oma kuljetin solukalvon läpi.<ref name="H"/>
Rivi 33:
===Kantajaproteiinit===
 
Kantajaproteiinien tehtävänä on siirtää polaarisia molekyylejä, kuten esimerkiksi sokereita ja aminohappoja. Siirtäminen voi olla joko [[Aktiivinen kuljetus|aktiivista]] (energiaa vaativaa) tai passiivista ([[fasilitoitunut kuljetus]], ei vaadi energiaa). Kantajaproteiineja ovat esimerkiksi suolen epiteelisolujen glukoositransportterit, jotka ottavat glukoosia ensin suolesta ja siirtävät molekyylit sitten verenkiertoon. Glukoositransportterit saavat energiansa solujen ulko- ja sisäpuolen välillä vallitsevasta Na<sup>+</sup>- gradientista ja osittain myös soluissa vallitsevasta kalvopotentiaalista. <ref name = "V">{{Kirjaviite | Tekijä =Heino, &J., Vuento, M. | Nimeke =Biokemian ja solubiologian perusteet | Vuosi =2007| Kappale = 5| Sivu =171-172 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-32563-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref>
 
==Kuljetusmekanismit==
Rivi 48:
 
==Lähteet==
==={{Viitteet=== }}▼
 
{{commons|Category:Cell membrane|solukalvo}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Hiltunen, E., Holmberg, P., Kaikkonen, M., Lindblom-Ylänne, S. & Nienstedt, W.| Nimeke =Galenos IV - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön | Vuosi =2003 | Kappale = | Sivu =89-100 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-28702-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Heino, J., Vuento, M. | Nimeke =Biokemian ja solubiologian perusteet | Vuosi =2007| Kappale = 5| Sivu =171-172 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-32563-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
 
▲===Viitteet===
<references/>
 
{{solu}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Solukalvo”