Ero sivun ”Fellmanin kartano” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lähteet: olematon luokka pois |
p disambig link, typos fixed: alunp → alun p using AWB |
||
Rivi 1:
'''Fellmanin kartano''' on [[valtiopäivämies]] [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] [[August Fellman]]in 1898 rakennuttama ja [[arkkitehti]] [[Hjalmar Åberg]]in suunnittelema alankomaalaistyyppinen kartano, joka sijaitsee [[Lahti|Lahden]] keskustan ja [[Pikku-Vesijärvi|Pikku-Vesijärven]] välissä [[Lahden linja-autoasema]]n pohjoispuolella. Kartanon itäpuolella on suihkulähde, jossa on [[kuvanveistäjä]] [[Emil Wikström]]in suunnittelema [[Aino]]-veistos vuodelta 1909. Veistos oli
==Historiaa==
Rivi 7:
1918 Fellmanin kartanon alue ulottui nykyisen [[Fellmanin puisto]]n alueelle, johon eristettiin jopa 20 000 [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeistä [[Suomen kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] antautunutta sotilasta, kannattajaa ja siviiliä, jotka olivat yrittäneet paeta itään kohti [[Neuvosto-Venäjä]]ä, mutta joiden pakotien oli katkaissut [[osasto Brandenstein]]. Fellmanin puiston lisäksi toinen vuoden 1918 tapatumiin voimakkaasti historiallisena kokemuksena liittynyt paikka on [[Lahden varuskunta]] [[Hennala]]ssa, jossa toimeenpantiin teloituksia.
1912 kuolleen August Fellmanin perikunta omisti kartanon vuoteen 1919, jolloin se ostivat maineen [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] rahoituksella J. Ranta-Knuuttila ja E. Sirkkunen. Teollisuusalueiksi sopivat alueet he pitivät itsellään, mutta itse kartanon lähialueineen he myivät 3 900 000 markalla Lahden kaupungille. Fellmanin kartanon alue kuului [[Hollolan kunta]]an, mutta 1924 kun Lahden kaupunkiin liitettiin toisen kerran Hollolan kunnan alueita, laajeni Lahden kaupunki pinta-alaltaan 15,5 neliökilometriä ja myös Fellmanin kartanon alue lähialueineen siirtyivät osaksi Lahden kaupunkia.
Kartano maalattiin ja muuten kunnostettiin viimeisen kerran 2011-2012 talvella.
|