Wikipedia

Ero sivun ”Delawaret” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
25 319 muokkausta
p linkin korjaus
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p disambig link using AWB
Rivi 9:
| kokonaismäärä = 16&nbsp;341<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.census.gov/statab/www/sa04aian.pdf | Nimeke = American Indian, Alaska Native Tables from the Statistical
Abstract of the United States: 2004-2005 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = U.S. Census Bureau | Viitattu = 30.4.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| alue1 = [[kuva:Flag_of_OklahomaFlag of Oklahoma.svg|22px]] [[Oklahoma]]
| määrä1 =
| viite1 =
| alue2 = [[Kuva:Flag_of_PennsylvaniaFlag of Pennsylvania.svg|22px]] [[Pennsylvania]]
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 = [[Kuva:Flag_of_New_JerseyFlag of New Jersey.svg|22px]] [[New Jersey]]
| määrä3 =
| viite3 =
Rivi 21:
| määrä4 =
| viite4 =
| alue5 = [[Kuva:Flag_of_OntarioFlag of Ontario.svg|22px]] [[Ontario]]
| määrä5 =
| viite5 =
Rivi 29:
| huomautukset =
}}
'''Delawaret''' ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäisasukkaita, jotka [[Eurooppalainen|eurooppalaisten]] siirtolaisten saapumisen aikoihin kansoittivat nykyisen [[Pennsylvania]]n, osan [[Delaware]]a, sekä [[New Jersey]]n ja [[New York]]in itäosat. 1600-luvun alkupuolella heitä on arveltu olleen yli 20&nbsp;000 henkeä. He kuuluivat laajaan [[Algonkin-kielet|algonkinien]] kieliperheeseen ja jakaantuivat murteensa ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella kolmeen erilliseen ryhmään, jotka olivat ''munsee'', ''unami'' ja ''unalactigo''.<ref name="Virrankoski 94"> Virrankoski s. 94</ref>
 
Delawarein oma alkuperäinen nimi oli lenape (todelliset ihmiset) ja heidän kansansa koostui kymmenistä pienistä heimoista.<ref name="Lenni Lenape">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.anthro4n6.net/lenape/|Nimeke=Lenni Lenape|Julkaisu=Anthro4n6|Viitattu=29.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Nimi delaware juonsi alkunsa [[lordi]] De la Warren mukaan, joka oli [[Virginia|Virginian]]n toinen [[kuvernööri]].<ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35 </ref> Euroopan suurvallat [[Englanti]], [[Ranska]], [[Uudet-Alankomaat|Hollanti]] ja [[Ruotsi]] rakensivat [[siirtokunta|siirtokuntiaan]] delawarien asuttamille alueille ja niiden ympärille. Hollannin siirtokunnan kuvernööri [[Peter Minuit]] osti eräältä delawarein heimolta [[Manhattan]]in 1626. Paikalle perustettiin [[Uusi Amsterdam]], josta myöhemmin tuli [[New York (kaupunki)|New Yorkin]] kaupunki.
 
[[kulkutauti|Kulkutaudit]] sekä monet sodat muita intiaaneja ja eurooppalaisia vastaan vähensivät delawarien lukumääriä ja pienensivät heidän asuma-alueitaan 1600-luvulta lähtien. Seuraavan vuosisadan alussa delawaret kulkeutuivat eri suuntiin mannerta, suuremman osan siirtyessä asteittain nykyisen [[Ohio]]n alueelle. 1800-luvun aikana [[Yhdysvallat]] siirsi [[Kansas]]iin ja [[Teksas]]in asettuneet delawaret [[Oklahoma]]an. Muualle kulkeutuneiden ryhmien jälkeläiset asuvat hajallaan ympäri Yhdysvaltoja ja [[Kanada]]a.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref>
 
==Historia==
 
===Eurooppalaisten tulo===
[[kuva:Half Moon in Hudson.jpg|thumb|right|270px|Hudsonin laakson alkuperäisasukkaat vierailivat Henry Hudsonin "Halve Maenissa" . Maalaus [[Andrew weiss]].]]
Vuonna [[1524]] [[italia]]lainen merenkulkija [[Giovanni da Verrazano]] purjehti salmeen, joka sai myöhemmin hänen nimensä, ja ankkuroi nykyisen [[Staten Island]]in edustalle New Yorkissa.<ref name="Jersey">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kindredtrails.com/New-Jersey-History-1.html|Nimeke=History of New Jersey|Julkaisu=Kindredrails.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Hän tapasi intiaaneja, jotka olivat uskottavasti delawareja. Intiaanit olivat uteliaita ja käyttäytyivät ystävällisesti. Lähtiessään da Verrazanon miehistö sieppasi mukaansa joitakin alkuasukkaita. Tämän jälkeen rannikon intiaanit varoivat laivoja, jotka tulivat "suolaisen veden takaa". Seuraavien kahdeksankymmenen vuoden aikana Euroopasta tulleet laivat pysähtyivät satunnaisesti Staten Islandin alueella, ja niiden miehistö tunkeutui intiaanien kyliin hankkimaan [[orjatyövoima]]a. <ref name="Delaware"/>
 
Brittiläinen merikapteeni [[Henry Hudson]] teki syyskuussa [[1609]] vierailun nykyisen [[Manhattan]]in saaren pohjoisosiin. Hän oli pestautunut [[Dutch East India Company]]yn, ja etsi oikotietä [[Kiina]]an. Sankka sumu yllätti ankkuroidusta laivasta soutuvenein tutkimusretkelle lähteneen miehistön. Yksi veneistä ajautui muista erilleen. Sumun hälvetessä veneen miehistö näki joukon lähestyviä intiaanikanootteja , jossa oli useita soutajia. Eräs merimiehistä hermostui ja ryhtyi ampumaan. Kanootista ammuttiin vastaukseksi nuolia. Muuan miehistön jäsenistä menehtyi, kaksi muuta haavoittui. Intiaanit olivat delawarien suurimman heimon, wappingerien jäseniä.<ref name="Delaware"/> Hudson sai houkuteltua välikohtauksen jälkeen joukon delawarien päälliköitä laivalleen neuvotteluihin. Tarjotuista ruoista, juomista ja lahjoista huolimatta intiaanit suhtautuivat epäluuloisesti Hudsoniin. <ref name="Wapp">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.dickshovel.com/wap.html|Nimeke=Wappinger History|Julkaisu=Dickshovel.com|Viitattu=7.5.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Turkiskauppaa ja sodankäyntiä ===
Rivi 49 ⟶ 48:
=== Uuden Ruotsin siirtokunta ===
{{pääartikkeli|[[Uusi-Ruotsi]]}}
[[kuva:Johan Printz.jpg|160px|thumb|Johan Printz toimi 10 vuotta Uuden-Ruotsin kuvernöörinä. ]]
Manhattanin saaren delawareilta ostanut Uusien-Alankomaiden ensimmäinen kuvernööri Peter Minuit kohteli intiaaneja hyvin ja vastineeksi nämä auttoivat siirtolaisten sopeutumista elämään uudella mantereella. Vuonna 1638, nyt jo entisenä kuvernöörinä, Minuit johdatti Delaware-joen suulle kaukaa [[Skandinavia]]sta tulleita siirtolaisia, pääosa [[Ruotsi|Ruotsista]]sta, mutta joukossa myös [[suomalainen|suomalaisia]]. Alueella asuvat delawaret ottivat tulokkaat ystävällisesti vastaan. Hollannin esimerkkiä noudattaen Ruotsi alkoi pystyttää omaa siirtokuntansa.<ref name="Jersey"/>
 
Delaware-joen suulle rakennettu ensimmäinen linnake ristittiin [[Fort Christina]]ksi Ruotsin 12-vuotiaan [[Kristiina|kuningar Kristiinan]] mukaan. <ref name="Sweden">{{verkkoviite|Osoite=http://www.colonialswedes.org/history/history.html|Nimeke=The Swedish Colonial Society|Julkaisu=Colonialswedes.org|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Noin 600 ruotsalaista ja suomalaista tuli laivojen mukana Euroopasta määränpäänään pohjoismainen siirtokunta.<ref name="Sweden"/> Useita uusia linnakkeita rakennettiin, ''mm.'' [[Uusi-Göteborg]]<ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35.</ref> Linnoitusten tarkoitus oli suojella asukkaita muiden eurooppalaisten siirtokuntien mahdollisia sotajoukkoja vastaan. [[Uusi-Ruotsi]] koki lyhyen kukoistuskauden kuvernööri Johan Printzin johtamana. Delawaret kuljettivat siirtolaisille suuret määrät maissia ja saivat vastineeksi muiden tuotteiden ohella tuliaseita ja alkoholia.<ref name="Weslager 130"> Weslager s. 130-131.</ref> Uudesta-Ruotsista tuli delawarien merkittävin kauppakumppaninsa runsaan 10 vuoden ajaksi.<ref name="Hoffecher 125-126"> Hoffiecher s. 125-126.</ref>
 
Siirtokunta levisi Delaware-joen varsille rakennetun haja-asutuksen myötä ja sisälsi osia New Jerseystä, Pennsylvaniasta, Delawaresta ja [[Maryland]]ista. Vaikka delawaret myivät Uudelle-Ruotsille maitaan, niin siirtokunnan kasvu tyrehtyi. Vuonna 1655 Uusien-Alankomaiden sotilasjoukot valtasivat ruotsalaislinnakkeet. <ref name="European">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.watertown.k12.ma.us/cunniff/americanhistorycentral/05europeansinnamerica/New_Netherland.html|Nimeke=Europeans Settlement Throught North America|Julkaisu=Watertown.k12.ma.us|Viitattu=30.4.2011|kieli={{en}}}}</ref>
 
===Hollantilaisia vastaan ===
 
[[Hudson (joki)|Hudsonin jokilaakson]] [[wappingerit]] ja New Jerseyn [[raritanit]] joutuivat 1630-luvun lopulla erimielisyyksiin Uusien-Alankomaitten siirtokunnan kanssa. Monen hollantilaisen uudisasukkaan taustalta löytyi [[kalvinismi]], jonka perinteisiin kuului pitää jokaista ei-kristittyä [[pakana]]na ja paholaisen kätyrinä.<ref name="Dale 3"> Dale s. 3.</ref> Yritykset vieroittaa delawaret omasta uskostaan eivät tuottaneet tulosta. Ristiriitojen sävyttämät suhteet kärjistyivät. Uuden-Amsterdamin kolmanneksi kuvernööriksi 1637 valitun [[Willem Kieft]]in umpikujaan ajautunut intiaanipolitiikka johti lopulta siihen, että Kieft alkoi maksaa "tapporahaa" jokaisesta intiaanista. Päänahahka riitti todisteeksi tapetusta "villi-ihmisestä". Skalpeeraus alkoi levitä laajemmalle, ja tapa tuli tunnetuksi niin intiaanien kuin valkoistenkin keskuudessa.<ref name="Henriksson 34"> Henriksson s. 34.</ref>
 
Vuonna [[1643]] kuvernööri Kieftin erikoisosasto surmasi keskellä yötä erään wappingerien pakolaisleirin lähes kaikki 100 asukasta. Tapaus tunnetaan Pavonian massamurhana.<ref name="Pavonia">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.ulster.net/~hrmm/halfmoon/lenape/effects.htm |Nimeke=The Effects of Contacts on The Lenape. |Julkaisu=Ulster.net|Viitattu 30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Sotilaat toivat Uuteen-Amsterdamiin 80 irtileikattua päätä, joista osaa pidettiin kunniamerkkeinä, ja osaa käytettiin jalkapalloina sotilaiden keskinäisissä huvituksissa.<ref name="Pavonia"/><ref name="Waldman 96"> Waldman s. 96.</ref> <ref name="Pavonia"/>
 
Kuultuaan mitä oli tapahtunut, intiaanit aloittivat laajamittaiset kostotoimet. Hollantilaiset olivat erehtyneet aliarvioimaan alueen alkuperäisasukkaiden voiman. Useista paikallisista delawarien heimoista kokoonpantu sotajoukko käsitti noin Noin 2&nbsp;000 soturia, jotka hyökkäsivät useana eri rintamana Delawarelahdelta [[Connecticut]]in jokilaaksoon. Hollantilaisasutukset roihusivat liekeissä, ja niiden asukkaat pyrkivät Uuden-Amsterdamin suojiin. <ref name="Delaware"/>
 
Kun lisäjoukkoja Hollannista tuova laiva eksyi reitiltä ja ajautui matalikolle oli Kieftin ostettava apua briteiltä. Hän suostui maksamaan 25&nbsp;000 [[Alankomaiden guldeni]]a 150:stä Connecticutin siirtokunnan vapaa-ehtoisesta.<ref name="Delaware"/> Uuden-Englannin ja Uusien-Alankomaiden yhdistetyt sotajoukot [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] [[John Underhill]]in johtamina onnistuivat lopettamaan delawarien hyökkäykset. Kun sota päättyi [[1645]], olivat delawaret menettäneet arviolta 1&nbsp;600 henkeä. Myös hollantilaisten tappiot olivat suuret. <ref name="Santoro 137"> Santoro s. 137.</ref>
[[Kuva:The fall of New Amsterdam cph.3g12217.jpg|thumb|260px|Uuden-Amsterdamin kukistuminen.]]
Uusien Alankomaiden siirtokunta kasvoi nopeasti, ja intiaanien asuinalueet pienenivät. Vuonna [[1651]] susquehannockit myivät hollantilaisille osan delawarien maita kysymättä lupaa maan oikeilta omistajilta.<ref name="Delaware"/>
Samoihin aikoihin pohjoisimmat delawaret ajautuivat hollannin siirtokunnan kanssa "persikkasotana" tunnettuun välienselvitykseen. <ref name="Waldman 96">. Waldman s. 96.</ref> Persikoita luvatta anastanut delawarenainen maksoi hengellään varkaudestaan. Tapaus sai monet delawarien heimoista hyökkäämään hollantilaisten asuinalueille. Intiaanit piirittivät myös Uutta-Amsterdamia, jonka viimeiseksi jäänyt kuvernööri [[Peter Stuyvesant]] järjesti sotilaalliset voimat välittömiin vastaiskuihin. Useita delawarien kyliä tuhottiin ja niihin viedyt vangit vapautettiin. Lopullinen rauha solmittiin vuonna [[1664]]. Saman vuoden elokuussa loppui Uusien Alankomaiden valta Manhattanilla. Englannin laivaston neljä [[fregatti]]a purjehtivat Uuden-Amsterdamin satamaan ja brittijoukot vaativat hollantilaisten antautumista. Kuvernööri Stuyvesant katsoi vastarinnan hyödyttömäksi.<ref name="New Amsterdam">{{Verkkoviite|Osoite=http://encyclopedia.thefreedictionary.com/New%20Amsterdam|Nimeke=New Amsterdam|Julkaisu=Thefreedictionary.com|Viitattu=1.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Brittien imperiumi ===
 
[[kuva:Treaty of Penn with Indians by Benjamin West.jpg|thumb|left|310px|rauhansopimus delawarein kanssa vuonna 1682 (maalaus [[Benjamin West]].]]
Vuosina [[1673]] ja [[1681]] brittien lisääntyvät siirtolaisperheet ostivat maita delawareilta. Erityisen paljon maakauppaa tekivät englantilaiset [[kveekarit]] johtajanaan [[William Penn]], joka arvosti intiaaneja. Delaware-päällikkö Tammanend myi [[Philadelphia]]n, "Veljellisen rakkauden kaupungin", englantilaisille [[1682]]. Samalla tehtiin alueellinen rauhansopimus. Penn valvoi delawarien oikeuksia maakaupoissa. Kveekarien menestyksekäs intiaanipolitiikka päättyi seuraavalla vuosisadalla. [[Skotlanti|Skotlannista]] ja [[Irlanti|Irlannista]] tulleet hollantilaisten kalvinistien uskonveljet väheksyivät intiaanien maankäyttöä, ja saivat aikaan muiden siirtolaisten välien kiristymisen delawarien kanssa.<ref name="Henriksson 46"> Henriksson s. 46.</ref>
 
Vuosi [[1737]] tunnetaan delawarien historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">{{Verkkoviite|Osoite=http://pabook.libraries.psu.edu/palitmap/WalkingPurchase.html|Nimeke=What Ye Indians Call 'Ye Hurry Walk|julkaisu=Pabook.libraries.psu.edu|Viitattu=1.5.2011|kieli={{en}}}}</ref> Jos Pennsylvanian isänä pidetty William Penn kohteli delawareja ystävällisesti, niin samaa ei voinut sanoa hänen pojastaan Thomaksesta. Tämä myi eteenpäin maa-alueita, jotka yhä kuuluivat delawareille. Peittääkseen laittoman menettelynsä hän oli löytävinään vuonna 1686 tehdyn [[asiakirja]]n, joka oli ollut kadoksissa 50 vuotta. Sopimuksessa mainittiin delawaremaiden luovuttamisesta valkoiselle miehelle Delaware- ja Lehign-jokien väliseltä alueelta niin pitkältä matkalta kuin mies pystyy kävelemään puolessatoista [[vuorokausi|vuorokaudessa]]. Intiaanit uskoivat sopimuksen aitouteen, ja arvelivat matkan pituudeksi noin 60 [[kilometri]]ä.<ref name="Purchase">{{verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/eb/article-9075949/Walking-Purchase|Nimeke= Walking Purchase - Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Britannica.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
 
[[kuva:Lappanwinsoe.jpg|thumb|180px|Päällikkö Lappawinsoe delawareineen joutui häikäilemättömän maakaupan uhriksi. (Maalaus Gustavus Hesselius 1735.)]]
Thomas Penn palkkasi siirtokunnan joukosta kolme nopeinta miestä juoksemaan kilpaa puoleksitoista päiväksi. Heistä nopein ehti edetä 113 kilometriä.<ref name="Walking"/> Delawaret olivat tyrmistyneitä matkan pituudesta ja vihaisia brittien vilpillisistä keinoista. Valkoisen miehen "kävely" oli ollut suuren palkinnon toivossa kilpailleiden miesten lähes tauotonta juoksua. Delawaret käsittivät tulleensa huijatuiksi. Päällikkönsä Lappawinsoen johdolla he koettivat kumota sopimusta siinä onnistumatta.<ref name="Walking"/> Epäreilun kaupan seurauksena delawaret menettivät maitaan koillisesta Pennsylvaniasta liki 5000 [[neliökilometri]]ä. Kapinoiminen Pennsylvanian siirtokuntaa vastaan oli hyödytöntä uusisasukkaiden määrän vuoksi. Lappawinsoe ja muut päälliköt joutuivat tyytymään siihen, että heidän maansa riistettiin pala palalta. Pennsylvanian hallitus lupaukset uusista maista olivat vailla katetta. Delawarien matka kohti länttä lisääntyi. Monet heistä päätyivät Ohion maaseudulle, jonne useat pohjoisemmilta alueilta paenneet heimot olivat pystyttäneet kylänsä.<ref name="Hurt 10"> Hurt s. 10.</ref>
 
Kaiken kaaoksen ja jatkuvan muuttovaelluksen aikana delawarien alkoholinkäyttö lisääntyi. Heistä tuli aggressiivisia raivopäitä, ja heitä alettiin verrata suomalaisiin.<ref name="Henriksson 35"> Henriksson s. 35.</ref> Myös delawarien aineelliseen kulttuuriin sekoittui eurooppalaisilta omaksuttuja tapoja. Eräs näistä oli hirsimajan käyttö, joita aluksi rakennettiin valkoisten [[kirvesmies|kirvesmiesten]]ten voimin.<ref name="Virrankoski 96"> Virrankoski 96.</ref>
 
=== Kristityt delawaret ===
[[kuva:Moravian mission.jpg|thumb|290px|Kristinuskoon tulleita delawareja Moravian lähetysasemalla.]]
Vuonna [[1740]] [[Saksalainen|saksalaisen]] David Zeisbergerin johtamat [[herrnhutilaiset]] alkoivat tehdä käännytystyötä delawarein, eritoten munseiden parissa. Moravian lähetysasema perustettiin ja munseille rakennettiin [[yhteisö]] Ohioon Muskingum-joen varteen. Zeisbergin [[Anglosaksit]] koettivat lähetystyötä myös Stockbridgen mohikaanien parissa. Varsinkin delawareihin [[kristinusko]] vaikutti voimakkaasti ja heidän omat [[profeetta]]nsa nousivat vastustamaan väkijuomia.<ref name="Virrankoski 97"> Virrankoski s. 97.</ref>
=== Vapaussodan aika===
1700-luvun monissa sodissa delawaret taistelivat ranskalaisten puolella. Ottawa-päällikkö [[Pontiac]]in aloittamassa suuressa [[Pontiacin kapina|intiaanikapinassa]] Englantia vastaan oli delawareilla tärkeä osuus.<ref name="Virrankoski 89"> Virrankoski s. 89.</ref> Kun lähes 20 heimoa valtasi brittiläisten linnakkeita [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueilla oli eräs kapinan tärkeimmistä johtajista delawarien Hopokan (piippu). Vaikka Pontiac jälkeenpäin on kerännyt kunniaa ja mainetta kapinahankkeen alullepanijana, oli Hopokanin osuus merkittävä.<ref name="Virrankoski 96"> Virrankoski s. 96.</ref>
 
Vuonna [[1775]] alkaneen [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] aikana monet delawaret tukivat brittejä Hopokanin johtamina. Osa pysytteli puolueettomana, ja jotkut asettuivat siirtolaisten puolelle. Yhdysvaltain tulevan [[presidentti|presidentin]] [[George Washington]]in johtamat siirtokuntien sotavoimat pakottivat brittijoukot vetäytymään. Sodan aikana Moravian kristityt ja puolueettomat delawaret joutuivat vaikeaan asemaan, kun sekä amerikkalaiset että näitä vastaan taistelevat intiaanit pitivät heitä vihollisinaan. [[Pittsburgh]]ista Pennsylvaniasta lähetetty 60-miehinen vapaaehtoisten joukko ratsasti delawarien lähetysasemalle ja nuiji lähes sata intiaania sukupuoleen katsomatta hengiltä. Tapahtuma tunnetaan [[Gnadenhuttenin verilöyly]]nä. <ref name="Santoro 138"> Santoro s. 138.</ref> Kaksi pakoon päässyttä delawarea kertoi ystävilleen mitä oli tapahtunut.<ref name="Hurt 91"> Hurt s. 91.</ref> <ref name="Gnaden">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ohiohistorycentral.org/entry.php?rec=499|Nimeke=Gnadenhutten Massacre|Julkaisu=Ohiohistorycentral.org|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
[[kuva:Crawford01.jpg|thumb|290px|Eversti William Crawfordin teloitus.]]
Gnadenhuttenin jälkeen pennsylvanialaiset päättivät hävittää myös ei-kristittujen delawarien kylät. Lähes 500 vapaaehtoista suostui tehtävään [[eversti]] [[William Crawford]]in johtamina. Delawaret ja wyandotit olivat asiasta toista mieltä. Noin 50 amerikkalaista sai surmansa ja eversti Crawford päätyi kidutuspaaluun. Kostoksi lähetysaseman verilöylystä everstin kohtalo jätettiin naisten käsiin, jotka toimeenpanivat kuolemantuomion.<ref name="Hurt 93"> Hurt s. 93.</ref> Tapauksen uskotaan tiukentaneen Yhdysvaltain intiaani[[politiikka]]a, sillä Crawford oli ollut George Washingtonin hyvä ystävä. <ref name="Virrankoski 97"> Virrankoski s. 97.</ref>
===Hajaantuminen===
1800-luvun alkupuolella delawaret levisivät niin laajoille alueille Amerikan mannerta, että heitä liikkui niin [[Oregon]]issa, [[Uusi-Meksiko|Uudessa-Meksikossa]] kuin [[Meksiko]]ssakin. [[Kanada]]n rajaseuduilla monet delawaret elättivät itsensä turkismetsästäjinä. Ohioon jääneet delawaret kulkeutuivat 1814 Indianan alueille, josta liittovaltion hallitus painosti heidät siirtymään Mississipin länsipuolelle. Myöhemmin osa delawareista muutti [[Kansas]]iin, ja ryhtyi uutteriksi maanviljelijöiksi.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref>
 
Nuoret seikkaulunhaluiset soturit kunnostautuivat monissa eri taisteluissa Yhdysvaltain joukoissa; niin [[Florida]]ssa [[seminolit|seminoleja]] vastaan kuin [[Texas]]issa [[kiowat|kiowia]] ja [[comanchet|comancheja]] vastaan. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] delawaret taistelivat [[Pohjoisvaltiot|Pohjoisvaltioiden]] joukoissa.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref> Hallitus pyrki yhdistämään hajallaan olevaa kansaa ja onnistui keräämään suurimman osan delawareja [[Oklahoma]]n [[intiaanireservaatti|reservaattiin]], josta on muodostunut eri puolilta tulleiden heimojen pitkäaikainen kotimaa. Euroopan mahtivaltojen ja lopulta Yhdysvaltain etujen edessä seisoneet delawaret olivat kolmen vuosisadan aikana menettäneet 90% väestöstään 1800-luvun loppuun mennessä. Sotien lisäksi [[Isorokko]], [[malaria]], [[kurkkumätä]] ja [[tuhkarokko]] olivat tappaneet kokonaisia sukuja ja kommuuneja.<ref name="Burnstyn 30"> Burnstyn s. 30.</ref>
 
Delawaret eivät kuolleet sukupuuttoon, mutta suurin osa polveutuu puoliksi valkoisista. He tunnustautuvat kuitenkin intiaaneiksi ja kutsuvat itseään delawareiksi. Oklahomassa delawareja asuu nykyään nykyään noin 10&nbsp;000, New Jerseyssä ja Pennsylvaniassa yli 4&nbsp;000, ja [[Ontario]]ssa ja [[Wisconsin]]issa lähes 3&nbsp;000 henkeä.<ref name="Languages">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.native-languages.org/lenape.htm|Nimeke=Native Languages of the Americas: Lenape||Julkaisu=Native-languages.org|Viitattu=7.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 106 ⟶ 105:
 
===Uskonto===
Henkinen vakaumus hallitsi delawarien elämää. He uskoivat muiden algonkinien tavoin [[Manito]]on, jota usein pidettiin koko [[Maailmankaikkeus|maailma]]n ja [[ihminen|ihmisten]] luojana.<ref name="Virrankoski94Virrankoski 96"> Virrankoski s. 96.</ref> Maniton asuinpaikka oli ylimpänä [[taivas|taivaassa]], kahdennellatoista tasolla. Häntä alempana asui 11 Henkeä tai Puolijumalaa, jotka hallitsivat omia tasojaan Taivaassa.<ref name="Religion and Cosmology">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.astronomy.pomona.edu/archeo/astro6/delaware_ind/RELIGION.HTML|Nimeke= Religion and Cosmology|Julkaisu=Astronomy.pomona.edu|Viitattu= 20.4.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Maailmankaikkeuden lisäksi kuun eri vaiheet ja tähtien asema taivaalla olivat tärkeitä, sillä ne auttoivat järjestämään monet sosiaaliset toiminnat. Yötaivas ilmoitti ajankohdat sadon istuttamiseen, villieläinten poikimiseen ja kalojen liikkumisen vastavirtaan. Kuun määrätyllä vaiheella on sanottu olleen vaikutus sellaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi [[epilepsia]].<ref name="Delaware River">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.newhopepa.com/DelawareRiver/Lenape2.htm Delaware River/Lenape|Nimeke=New Hope, PA|Julkaisu=Newhopepa.com|Viitattu=1.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
===Ulkonäkö ja nimet===
[[Tatuointi|Tatuoinnit]] olivat yleisiä kummankin [[sukupuoli|sukupuolen]] keskuudessa. Yleisen tavan mukaan monet soturit nyppivät hiuksensa jättäen vain scalppitöyhdön, joka rasvattiin kovaksi ja muotoiltiin pystyasentoon. Päälliköillä ei ollut sulkapäähineitä, yksi kotkansulka riitti. Peurannahkavaatteet oli koristeltu helmin tai piikkisian piikein. Simpukankuorista tehdyt [[korvakoru]]t olivat yleisiä.Erilaisia kiviä ja eläinten [[hammas|hampaita]] riiputettiin kaulassa. Naiset pitivät pitkiä hiuksiaan palmikoilla ja pukeutuivat kesäaikaan polvipituisiin hameisiin. [[Talvi|Talveksi]] punottiin turkiseläinten taljan suikaleista lämpimiä viittoja. Joskus [[1750-luku|1750-luvulla]] delawareista tuli hyvin muotitietoisia pukeutumisensa suhteen. [[Hopea|Hopeiset]] nenärenkaat ja eurooppalaisilta ostetuttujen vaatteiden koristelu kirkkain värein valtasivat alaa. Myös [[lempinimi]]ä käytettiin. Päällikkö Hopokan tunnettiin yleisesti nimellä piippu tai Captain Pipe. Delawaret olivat haluttomia sanomaan koko nimensä, joten liikanimet yleistyivät.<ref name="Delaware"/>
===Polkujen rakentajat===
Kun suurin osa muista itärannikon alkuperäisasukkaista liikkui [[kanootti|kanootein]] katsoivat delawaret tarkoituksenmukaisemmaksi tehdä matkansa jalkaisin. Heidän omat kanoottinsa oli koverrettu tukeista. Ne olivat epäkäytännöllisiä, niitä oli huono ohjata ja raskas kantaa mukanaan. Lukemattomat intiaanipolut jokien varsilla ja vaikeakulkuisissa korpimaastoissa helpottivat liikkumista. Niitä käytettiin yhtä hyvin metsästysmatkoilla kun kyläilemään tai neuvotteluihin mentäessä. Myöhemmin näistä historiallisista poluista kehittyi ensin kyläteitä ja [[1900-luku|1900-luvulla]] jopa valtateitä. Eräs tällainen on [[Philadelphia]]- [[New York]] välillä kulkeva King's Highway. <ref name="Delaware River"/> Samoin [[Broadway (katu)|Broadway]] on alkuperältään delawareheimojen käyttämä polku ''Wickquesgegk path''.<ref name="Broad">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nnp.org/vtour/regions/Manhattan/broadway.html|Nnp.org|Nimeke=Broadway|Julkaisu=nnp.org|Viitattu=1.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 118 ⟶ 117:
*Dale, Francis: ''Delaware diary: episodes in the life of a river'', Rutgers University of Press, 1996. ISBN 9780813522838
*Henriksson, Markku: ''Alkuperäiset amerikkalaiset'', s. 120-121. Gaudeamus, 1985. ISBN 951-662-385-9
*Hoffecher, Carol E. ''New Sweden in America'', Associate University Press, 1995. ISBN 9780874135206
*Hurt, Douglas, ''Ohio frontier'', Indiana University Press, 1996, ISBN 978-0-253-21212-2
*Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'', iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5
*Virrankoski, Pentti: ''Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit'', s. 276-278. Gummerus, 1994. ISBN 951-717-788-7.
*Waldman, Carl: ''Atlas of the North American Indian'', s. 138. Fact On File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9.
*Weslager, Clinton Alfred: ''The Delaware Indians: A History''. Rutgers University of Press, 1990. ISBN 9780813514949
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Delawaret”