Ero sivun ”Angmarin Noitakuningas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2) (Botti lisäsi: hu:Angmari Boszorkánykirály
Coen (keskustelu | muokkaukset)
w, f
Rivi 1:
'''Angmarin noitakuningasNoitakuningas''' on [[kuvitteellinenfiktiivinen hahmo]] [[J.R.R. Tolkien]]in kirjassa ''[[Taru sormusten herrasta]]''.
 
{{juonipaljastus}}
[[Angmar]]in noitakuningasNoitakuningas oli kaikkien [[nazgûl]]ien johtaja [[Keski-Maa]]ssa. Hän oli alkujaan [[ihminen (Arda)|ihmisten]] kuningas (alkunimeltään Er-Mûrazor, ''"Musta prinssi"''), mutta [[Ardan aikajana|Toisella ajalla]] hän sai yhden yhdeksästä [[Mahtisormuksetmahtisormukset|mahtisormuksesta]], joka auttoi häntä hallitsemaan kuningaskuntaansa. Hän ja kahdeksan muuta olivat jo [[Sauron]]in, [[Mordor]]in mustan ruhtinaan, palveluksessa. Mahtisormukset antoivat heille paljon voimaa, jota he käyttivät omiinsa ja heidän herransa Sauronin tarkoituksiin, mutta muutti heidät nazgûleiksi, sormusvarjoiksi.
 
[[Angmar]]in noitakuningas oli kaikkien [[nazgûl]]ien johtaja [[Keski-Maa]]ssa. Hän oli alkujaan [[ihminen (Arda)|ihmisten]] kuningas (alkunimeltään Er-Mûrazor, ''"Musta prinssi"''), mutta [[Ardan aikajana|Toisella ajalla]] hän sai yhden yhdeksästä [[Mahtisormukset|mahtisormuksesta]], joka auttoi häntä hallitsemaan kuningaskuntaansa. Hän ja kahdeksan muuta olivat jo [[Sauron]]in, [[Mordor]]in mustan ruhtinaan, palveluksessa. Mahtisormukset antoivat heille paljon voimaa, jota he käyttivät omiinsa ja heidän herransa Sauronin tarkoituksiin, mutta muutti heidät nazgûleiksi, sormusvarjoiksi.
 
Noitakuninkaasta tuli Varjojen johtaja sekä Sauronin pääpalvelija.
 
==Toisella ja Kolmannella Ajalla==
Nazgûlit huomattiin ensimmäisen kerran Keski-Maassa vuonna 2251 Toista aikaa. Seuraavina 1200 vuonna nazgûleiden johtaja palveli Sauronia. Angmarin noitakuningas taisteli [[Luettelo Taru sormusten herrasta -kirjasarjan käsitteistä#Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto|Haltiain ja ihmisten viimeistä liittoa]] vastaan vuosina 3430–3441 [[Ardan aikajana|Toista aikaa]]. Vuonna 3441 Sauron tuhottiin ja sormusaaveet katosivat.
 
Nazgûlit huomattiin ensimmäisen kerran Keski-Maassa vuonna 2251 Toista aikaa. Seuraavina 1200 vuonna nazgûleiden johtaja palveli Sauronia. Angmarin noitakuningas taisteli [[Luettelo Taru sormusten herrasta -kirjasarjan käsitteistä#Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto|Haltiain ja ihmisten viimeistä liittoa]] vastaan vuosina 3430–3441 [[Ardan aikajana|Toista aikaa]]. Vuonna 3441 Sauron tuhottiin ja sormusaaveet katosivat.
 
Tuhannen vuoden kuluttua [[Ardan aikajana|Kolmannella ajalla]] Sauron otti uuden muodon ja vuonna 1050 perusti linnakkeen, [[Dol Guldur]]in, [[Synkmetsä]]än. Hän sai uuden nimen, Noita. Hän tiedotti paluustaan yhdeksälle nazgûlille.
Rivi 18 ⟶ 17:
Noitakuningas nautti Fornostin kaappaamisesta, mutta hänen ilonsa ei kestänyt kauan. Vuonna 1974 Kolmatta aikaa [[Gondor]]in kenraali Eärnur rantautui [[Harmaat Satamat|Mithlondin satamaan]] mukanaan Gondorin sotajoukko. Hänen armeijaansa liittyi Lindonin [[haltia (Arda)|haltioita]] ja pohjoisen Dúnedainin jäänteet ja he marssivat noitakuninkaan luo.
 
He eivät löytäneet noitakuningasta Fornostista vaan läheltä Evendimin järveä, Arnorin entisten kuninkaiden kotoa, Annúminaksesta. Taistelu tunnettiin nimellä [[Fornostin taistelu]]. [[Eärnur]]in armeijaan liittyi myöhemmin [[Glorfindel]] ja hänen haltiansa [[Rivendell]]istä. Haltioiden ja ihmisten yhdistyneet voimat voittivat noitakuninkaanNoitakuninkaan ja tämän armeijan. Taistelun jälkeen Noitakuningas pakeni itään, Mordoriin, ja kun Angmarin kuningaskunnalla ei ollut johtajaa, se tuhoutui. Eärnur olisi halunnut jatkaa noitakuninkaanNoitakuninkaan jahtaamista, mutta [[Glorfindel]] pysäytti hänet lausuen muistettavimman ennustuksensa: ”Hänen aikansa ei ole vielä tullut. Eikä hän miehen kädestä saa surmaansa.”
 
"Hänen aikansa ei ole vielä tullut. Eikä hän miehen kädestä saa surmaansa."
 
Noitakuningas saapui takaisin Mordoriin vuonna 1980 Kolmatta aikaa. Vuosina 2000–2002 hän johti [[nazgûl]]it [[Minas Ithil]]in piiritykseen. Hän valloitti sen [[Sauron]]in nimissä ja nimesi sen [[Minas Morgul]]iksi, Mustan taikuuden torniksi. Noitakuningas teki Minas Morgulista linnakkeensa, josta hän sai nimen Morgulin herra.
Rivi 26 ⟶ 23:
Vuonna 2043 Gondorin kuningas Eärnil II kuoli ja hänen poikansa, noitakuninkaan vanha vihollinen Eärnur nousi valtaistuimelle. Silloin noitakuningas haastoi tämän kaksintaisteluun. Mardil Eärnurin käskynhaltija sai hänet rauhoittumaan. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2050, Noitakuningas haastoi Eärnurin uudelleen, joka tällä kertaa hyväksyi haasteen,eikä Mardil saanut tällä kertaa estettyä häntä. Eärnur ratsasti ulos [[Minas Tirith]]istä kohtaamaan noitakuninkaan Minas Morgulissa. Hän meni kaupunkiin, eikä häntä enää koskaan nähty ja niin päättyi kuninkaiden suku ja valtaan nousivat Gondorin käskynhaltijat.
 
Vain kaksitoista vuotta [[Minas Ithil]]in piirityksestä noitakuningas suunnitteli [[Osgiliath]]in valloittamista. Hän johti örkkipataljoonansa ja ''haradhrimharadhrimin''in kaupunkia vastaan. Kaupunki oli jo murentunut vuosisatoja aiemmin sisällissodassa, ja Noitakuninkaan joukot tuhosivat sen mitä oli jäljellä ja hajottivat sillan, joka yhdisti itäistä ja läntistä rantaa. Tämä söi entisestään Gondorin moraalia.
 
Vuonna 2941 Noita karkotettiin Dol Guldurista ja [[Gandalf]] Harmaa tunnisti, että Noita oli todellakin Sauron. Sauron palasi Mordoriin ja aloitti valmistelut [[Valtasormus|Valtasormuksen]] löytämiseksi. Hän alkoi rakentaa uudelleen Mustaa tornia, [[Barad-dûr]]ia, vuonna 2951 ja lähetti kolme sormusvarjoa valloittamaan Dol Gulduria takaisin. Vuonna 3018 kun hän vangitsi [[Klonkku|Klonkun]], sai Sauron tietää missä Suurin Sormus oli niistä kahdesta sanasta mitkä Klonkku hänelle sanoi;: ”Kontu… "Kontu...Reppuli." Sauron avasi Minas Morgulin portit ja lähetti noitakuninkaan ja muut nazgûlit mustiksi ratsastajiksi naamioituneina hakemaan Sormusta.
 
[[Sormuksen sota]] oli alkanut.
 
==Sormuksen sota ja tuho==
[[Kuva:Noitakuningas.jpg|thumb|250px|Angmarin noitakuningas elokuvassa]]
Noitakuningas ja kahdeksan muuta nazgûlia ratsastivat nopeasti Mordorista Kontuun. He etsivät "Reppuleita"”Reppuleita” kunnes jäljittivät tämän Bukinmaahan. Yhdeksän ratsastajaa tutkivat Bukinmaan[[Bukinmaa]]n, mutteivät löytäneet Sormusta.
 
Noitakuningas ja neljä muuta nazgûlia ratsastivat [[Viimapää|Viimapäälle]], mistä he löysivät [[Aragorn|Konkarin]], [[Frodo Reppuli|Frodon]] ja muut [[hobitti|hobitit]]. Sormusvarjot hyökkäsivät joukon kimppuun ja noitakuningasNoitakuningas pisti Frodoa Morgulin terällä. Kun Konkari oli ajanut Varjot pois, Frodon haava oli muuttamassa tätä nazgûlin kaltaiseksi varjoksi. [[Elrond|Elrond Puolhaltia]] lähetti Glorfindelin (elokuvassa Arwenin[[Arwen]]in) ohjaamaan Frodon Rivendelliin[[Rivendell]]iin, missä Elrond voisi parantaa Frodon. Glorfindel löysi sormusvarjot väijymässä Bruinenin kahlaamolla[[kahlaamo]]lla. Silloin Elrond ja Gandalf (elokuvassa Arwen) vapauttivat suuren tulvan, joka pyyhkäisi sormusvarjot pois tappaen näiden hevoset. Heidän täytyi lähteä takaisin herransa luo Mordoriin, mikä antoi [[Sormuksen Saattue]]elle lisää aikaa.
 
Kun he palasivat Mordoriin, Sauron antoi nazgûleille ratsuiksi siivekkäät pedot. Noitakuningas palasi Minas Morguliin ja alkoi koota joukkojaan ja suunnitella hyökkäystä Osgiliathia vastaan.
 
Viimeinen taistelu Osgiliahissa taisteltiin maaliskuun 13., maaliskuuta 3019 Kolmatta aikaa. [[Faramir]]in joukot eivät kyenneet pidättelemään [[örkki|örkkejä]], joita komensi Gothmog ("Johtajaääni"”Johtajaääni”). Faramir vetäytyi Minas Tirithiin, mutta käskynhaltija [[Denethor]] lähetti hänet takaisin. Örkkien nuolet tappoivat kaikki Faramirin miehet. Faramir selviytyi hyökkäyksestä ja palasi Minas Tirithiin. Gondorin hävittyä Osgiliathissa mikään ei estänyt Sauronia tuhoamasta Minas Tirithiä ja vapaiden kansojen toivoa.
 
Maaliskuun 14. päivänämaaliskuuta yli 200 000 örkkiä, eteläistä ja itäläistä marssi Minas Tirithin porteille. Sauron oli antanut noitakuninkaalle lisää voimaa, mikä teki tästä voimakkaamman kuin koskaan. Uuden haarniskan kanssa hän ratsasti [[taistelukenttä|taistelukentälle]] johtaen armeijan mukanaan. Ennen maaliskuun 15. päivän koittoa suuri muurinmurtaja Grond mursi Minas Tirithin portit ja noitakuningasNoitakuningas ratsasti sisään, mutta Gandalf seisautti tämän. Ennen kuin Gandalfin voimat laitettiin koetukselle, [[Rohan]]in torvet alkoivat soida kun noin 60006 000 ratsastajaa liittyi taisteluun. Noitakuninkaan oli peräydyttävä kohtaamaan uusi uhka.
Noitakuningas nousi ratsunsa selkään ja alkoi teurastaa ''rohirrimrohirrimia''ia. [[Théoden]] yritti saada joukkojaan olemaan pelkäämättä tätä. Silloin Morgulin herra tuli ratsullaan ja Théodenin ratsu, Lumiharja, pillastui ja nuoli kaatoi sen herransa päälle. Kun noitakuningasNoitakuningas tuli surmaamaan Théodenia, [[Éowyn]] ja hobitti [[Merri]] seisoivat hänen tiellään. Éowyn tappoi pedon yhdellä iskulla. Noitakuningas nousi täynnä vihaa ja hyökkäsi. Vaikka hän oli voimakas soturi, Éowynistä ei ollut vastusta Noitakuninkaan mahdille. Yhdellä nuijan iskulla hän löi Éowynin kilven pirstaleiksi ja mursi tämän vasemman käden. Kun Noitakuningas oli Éowynin yläpuolellä ja valmistautui viimeiseen iskuun, Merri kiirehti hänen taakseen ja pisti miekkansa Noitakuninkaan polvitaipeeseen rikkoen Morgulin herran kuolemattomuuden. Éowyn huomasi tilaisuutensa iskeä. Kun Noitakuningas oli polvillaan, Éowyn nousi ja työnsi miekkansa noitakuninkaan niskaan asti, jolloin tämä katosi maailmasta.
 
Glorfindelin ennustuksesta tuli totta. Miehen kädestä hän ei kuollut. Kun hän kaatui, sodan kulku muuttui. Kymmenen päivän kuluttua Sauron itse tuhoutui kun Suurin Sormus heitettiin takaisin [[Tuomiovuori|Tuomiovuoreen]].